Arkistot
-
Viimeisimmät artikkelit
- Styylaten ja höyläten (Pakinaperjantai 25.5.2012)
- Hei, kasvatetaanko nyt Vehmaalla possutkin kulttuuritietoisiksi?
- Styylilyyli – Jenni Haukio ruotsalaispuntarissa (Pakinaperjantai 18.5.2012)
- Politiikkaa silmäpelillä
- Irrallinen irvileuka (Pakinaperjantai11.5.2012)
- Tarjolla Tuhmaa pullaa. Nam!
- Kivipedin kolhimat (Pakinaperjantai 4.5.2012)
- Maalaisserkku kohtaa kaupunkilaisserkun opastuksella performanssin Turussa
- Miehen kätevät kädet monessa mukana
- Perinnemaisemointi elää Mynämäessä
-
Viimeisimmät kommentit
tammikuu44 artikkeliin Styylaten ja höyläten (Pakinap… lepis artikkeliin Styylaten ja höyläten (Pakinap… tammikuu44 artikkeliin Styylaten ja höyläten (Pakinap… lepis artikkeliin Styylaten ja höyläten (Pakinap… tammikuu44 artikkeliin Styylaten ja höyläten (Pakinap… Aili Nupponen artikkeliin Styylaten ja höyläten (Pakinap… tammikuu44 artikkeliin Styylilyyli – Jenni Hauk… Karjalaispoika artikkeliin Styylilyyli – Jenni Hauk… tammikuu44 artikkeliin Styylilyyli – Jenni Hauk… Karjalaispoika artikkeliin Styylilyyli – Jenni Hauk…
Kategoria-arkisto: runoilija Koistinen
Ken kirjoittaa luomurunoja maitopurkkeihin?
Oi, runous! Lyökämme käsi kätehen sormet sormien lomahan! Kun runoja julkaistaan pehmeissä tai kovissa kansissa, niitä ei juuri kukaan osta. Vanhoja runoja luetaan ja jotkut osaavat niitä ulkoakin. Naiset pitävät runoilusta ja runoilijoista. Miehetkin kirjoittavat runoja, eikä se ole ollenkaan … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, politiikka, runoilija Koistinen, sano suoraan, yhteiskunta
8 kommenttia
Varamummolta saa aidon mummokatseen ja lihapullia
“Voi itku! minä tahdon mummon! minulla ei ole mummoa, minun mummoni on kuollut minä katson muiden mummoja sillä silmällä, että ne olisivat minun mummojani että ne tekisivät mummotekoja minulle ja puhuisivat mummosanoja ja katsoisivat minuun mummokatseella että se olisin minä … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, politiikka, runoilija Koistinen, sano suoraan, yhteiskunta
4 kommenttia
Runoilijan yöllinen surrealistinen thairuokailu
Koistinen on siitäkin erikoinen runoilija, että se melskaa yöllä unissaan. Erityisen karmea sen huuto on silloin, kun se näkee pahaa unta. Jotenkin tämmöinen ääni siitä lähtee: Uuuuhuuuguuuurhuuuu-uig-uig-uuuhuuugfgfg-ryyyyhyyy! Ei edes kissa Päilyväsilmä pysty samanlaiseen ääntelyyn kiivaimpinakaan maaliskuun öinä. Koistinen pelästyy itsekin … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, mynämäki, runoilija Koistinen, yhteiskunta
Jätä kommentti
Runoilija astuu mustan kissan kakkaan
Kesäaamuna puutarhaan voi astua suotaan unesta. Runoilija lähtee aamuisin ensimmäisten mehiläisten kanssa lentoon ja kerää mettä ja hunajaa. Oi tätä paratiisin onnea! Tänä aamuna Koistinen karjaisi ja pelotti pienet helikopterilentäjät kukista, joku pudotti säikähdyksessä mesikannunsakin. Kostinen lateli kaikki tuhmat sanat. … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, politiikka, runoilija Koistinen, yhteiskunta
2 kommenttia
Pieni yösoitto runoilijamme kunniaksi
Runoilija Koistinen tuli kohtalaisessa hiprakassa runokirjat muovikassissa kilisten. Miesmäisesti Koistinen ojensi muovikassin Maikille ja käski paistaa munakkaan. Runoilija messusi kovalla äänellä: “En, enhän muuta mä tahdokaan kuin laulaa, laulaa, niin laulaa, kun laulut mun helkkyvät rinnassain ja pyrkivät pitkin kaulaa.” … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, runoilija Koistinen, yhteiskunta
18 kommenttia
Runoilija, puutarhatonttu ja lintu
Puutarhatontun kokoinen pikkupoika asteli päiväkahvin aikaan pihaportista sisään. – Tämä pitäis korjata, puutarhatonttu sanoi ja iski pihan kahvipöydälle pahvilaatikon. Runoilija nosti pojan tuolille ja alkoi leperrellä kaikenlaista, että missäs sitä on oltu ja mitässiellälaatikossaoikeinon… Poika avasi laatikon ja nosti sieltä … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, runoilija Koistinen, yhteiskunta
4 kommenttia
Runoilijoiden puutarhassa
Runoilija Koistisen puutarhassa kasvaa hehkuvia unikoita, valkokauluksisia päiväkakkaroita, soivia kurjenkeloja, kalpeita ja nuokkuvia kuunliljoja, haisevaa kissanminttua, ritarinkannuksia ja ruususia, perhosia ja mehiläisiä. Kastematoja runoilija rakastaa mutta yrittää kaikin keinon pitää kirvat, kaalimadot ja liljakukot loitolla. Sammakko saa asua kuunliljan alla, … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, runoilija Koistinen, sano suoraan, yhteiskunta
2 kommenttia
Runoilijoiden jumalainen mansikkahetki
Runoilija Koistinen pisti Turun torilla suuhunsa punaisen, makean mansikan ja osoitteli sormellaan: – Kuin metsämansikat heinässä! Metsämansikat heinässä kulkivat torin poikki, pysähtyivät tarkastelemaan kurkkuja ja tomaatteja. Siinä olivat tarhan lapset kesäretkellä pitäen kiinni pitkästä naurusta, punaposkiset uteliaat mansikat. – Eivät … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, mynämäki, runoilija Koistinen, yhteiskunta
5 kommenttia
Runoilijat kritiikkiseminaarissa matkahuollon penkillä
Kun tulin linja-autoasemalle, runoilija Koistinen istui aseman seinustalla olevalla penkillä kolmen muun miehenroikaleen kanssa. Koistinen ei juurikaan erottunut noista kolmesta, kaikki enemmän tai vähemmän parrakkaita, tukka hapsottaen, nuhruiset vaatteet ja likaiset lenkkitossut. ( Runoilija Saarikoski istuu junassa. Hän on lähtenyt … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, politiikka, runoilija Koistinen, sano suoraan, yhteiskunta
2 kommenttia
Runoilijan ylioppilasjuhlat
“Ikkuna aukeaa kuin keltainen sanomalehti. Sisään tunkee kaupunki ja kattojen antennit ja savupiiput. Oudolta näyttää. Ja korvan korva ottaa vastaan vastahakoisesti äänet.” Runoilija Koistisella on tapana toukokuun lopulla sinä päivänä, kun uudet ylioppilaat painavat lakin päähänsä, mennä lukion pihaan. Koistinen … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, koulu, koululaitos, mynämäki, politiikka, runoilija Koistinen, yhteiskunta
2 kommenttia