Susi-Pulliainen piti susiadressia sutena

Lounaissuomalaiset ovat vedonneet kansanedustajiin, jotta sudet saataisiin pois kotien pihoilta, lasten kouluteiltä ja karja-aitauksien läheltä. Järkevä ajatus. Pitää mummonkin uskaltaa mennä marjaan.

Jokin aika sitten matkusti Mynämäen lisäksi Uudestakaupungista, Laitilasta, Eurasta, Taivassalosta ja Kustavista kravattikaulaisia miehiä Helsinkiin. Mukana oli 5139 nimen adressi, jossa yksinkertaisesti haluttiin kaatolupia  susille, jotka aiheuttavat jatkuvaa riesaa, pelkoa ja rahallisia menetyksiä.

Jarmo Mäki-Arvela ja Hannu Tohila luovuttivat adressin yhdeksänhenkiselle kansanedustajien ryhmälle, jossa kaikki Susi-Pulliaista lukuun ottamatta hymistelivät virkansa puolesta susia vastaan.

Vakka-Suomen Sanomissa on (7.4.) kokosivun juttu tästä tilaisuudesta. Oli susista mitä mieltä tahansa, kannattaa lukea tämä reportaasi. Hannu Tohila ja Sari Peltonen saavat juttuunsa ihanaa susitunnelmaa; kansanedustajat  hyrisevät ymmärtäväisesti paitsi Pullianen, joka alkaa kertoa omista susitunnelmistaan. Tunnelma tiivistyy.

“Hän kertoi leikkineensä susien kanssa näiden syödessä hänen kengännauhojaan ja katsoi, että sudet ovat vaarattomia —– Erkki Pulliaiselta lähetystön jäsenet kyselivät, millä tavoin kasvaneen ja ruokitun suden kanssa tämä oli leikkinyt, koska muitten kuvaukset susista poikkeavat täysin tämän hempeistä kuvauksista. Kengännauhoilla leikkiviä susia ei kukaan ollut kotipihoillaan nähnyt.”

Omista susikokemuksistaan kertoivat Juhani Sukari (Laitila) ja Pirkko Vapola (Kalanti). Mynämäen vanhaa susiaikaan valotti puolestaan Albert Käiväräinen.

Voi vain kuvitella miten tunteet kuohuivat. Susi-Pulliainen yksin kokonaista susilaumaa vastaan. Niinpä:
“ Pulliainen kiihtyi silmin nähden ja piti paatoksellisen puheen. Hän uskoi kokemuksensa susista olevan suuremman kuin lähetystön edustajien. Hän ei jäänyt keskustelemaan vaan poistui paikalta sanoen jättävänsä lähetystön samanhenkisten ihmisten seuraan.”

Kyllä tässä nyt kävi selväksi, että työkseen eduskunnassa – joka on tiettävästi susista vapaa lukuun ottamatta susipareja – istuva Pulliainen ei ymmärrä näiden ihmisten hätää. Eivät nämä susivahingot arkielämässään tuon tuostakin kokeneet ihmiset anele mitään katteettomia korvauksia. Myös heillä on oikeus turvalliseen elämään samoin kuin heidän lapsillaan ja karjallaan.

Siistien ja sivistyneiden EU-ukkojen ja täti-ihmisten on vielä hankalampi käsittää, että susi ei kerta kaikkiaan mahdu  jolkottelemaan niillä seuduin, jossa ihmiset asuvat. Ehkä ymmärrys paranee sitten, kun lemmikkikoiran puoleksi  nakerrettu pää löytyy kotipuutarhan ruusupensaan alta?

Näillä seuduin tuollaista kyllä tapahtuu. Viimeinen todiste on luettavissa tämänpäiväisen (9.4.) Vakka-Suomen Sanomien Yleisöltä-osastosta: Mikko-poika löysi kotipihaltaan lemmikkikoiransa Sussen, tai pikemminkin sen mitä siitä oli jäljellä, suden raatelun jälkeen. Eikä Mikkoa kuulemma ole lohduttanut yhtään tieto, että Sussesta voi saada sadan Euron korvauksen.

Onko tässä mitään järkeä: kauhea vähti ja hellien tunteiden vuo  muutaman tappajasuden vuoksi, oikein ministerismies menettää hermonsa. Ja toisaalta: satojentuhansien ihmisten ampumista ja vammauttamista mitä erilaisimmin asein pidetään sankaritekona, palkitaan oikein kunniamerkein.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, mynämäki, politiikka, sano suoraan. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Susi-Pulliainen piti susiadressia sutena

  1. Kana-Jussi sanoo:

    Susi-Pulliaiselle suosittelisin, että pitää hankkia resorikengät, etteivät sudet syö kengännauhoja.
    Kun viimeksi ostin kenkiinni nauhat, makstoivat kaksi euroa.
    Olen nähnyt telkkarista filmin, jossa venäläiset hoitivat susiongelman ampumalla ne helikopterista.
    Onneksi sudet eivät hyökkää salmonellasta desinfioitavaan kanalaan.

  2. Juuso sanoo:

    Luonnostahan löytyy, ja on aina löytynytkin, monenmoista herttaista kulkijaa ja otusta – myös Susi-Pulliainen, joka lempeästi kertoi menettäneensä kengännauhansa susien toimesta. Lempeitä nuo sudet tosiaan olivatkin tuolla kertaa. Vai olivatko?

    Lempeitä olivat, mutta olivatko susia? Voisiko kuvitella, että nyt olisi Pulliaiselle käynyt niinkuin kävi Raisiossa pari vuotta sitten – Oikein MTV-3:n kymppiuutiset uutisoivat kuinka Petäsmäessä oli jolkutellut susi. Asiasta löytyi jopa turvakameran kuvaa.

    Vaan kuinka kävikään, susi olikin naapurin herttainen ja pannallinen Husky-koira.

    Olisikohan Pulliainenkin erehtynyt samalla tavalla luulemaan Huskyä sudeksi?

    Harmi vain, että maaseutualueen ihmisiä ei lohduta yhtään Pulliaisen herttaiset kuvaelmat kokemuksistaan. Pikemminkin vihastuttavat, lemmikien / karjan veriset päät kun eivät ole kovinkaan kaunis näky kenenkään pihamaalla.

  3. tammikuu44 sanoo:

    Niinpä, nuo Pullias-tyyppiset hempeilijät oikeastaan ovat niitä, jotka vaativat entisen tytön tapaan Johannes Kastajan päätä vadille näytöksi ennen kuin uskovat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s