Mynämäen lukio nyt jo sijalla 18!

Nyt on alkanut verinen taistelu lukioiden paremmuudesta, tai ainakin erilaisten paremmuuslistojen puolesta ja listoja vastaan. Hesarin ranking-listan jälkeen on ilmestynyt myös muilla laskutavoilla tehtyjä listoja. Monet koulualan ihmiset ovat tuohduksissaan, jopa uhranneet runsaasti aikaa selitysten löytämiseen.

Esimerkiksi turkulaiset yrittävät selvitellä hyvää menestystään vieläkin paremmaksi tämänpäiväisessä Turun Sanomissa. Ilmiselvää on, että tulos riippuu esimerkiksi siitä, montako kirjoitettua ainetta on otettu laskelmiin mukaan.

Parhain tulos on saatu mynämäkeläisten kannalta MTV:n laskutavalla, jossa otettiin huomioon kaikkien kirjoitettavien aineiden pistemäärät, ei vain neljän pakollisen.
Jotenkin tämä laskutapa tuntuu hivenen  oikeudenmukaisemmaltakin kuin neljän aineen laskutapa. Siispä sitäkin suuremmalla syyllä kapusitte hurraata Mynämäen lukion oppilaille ja opettajille. Nyt  jo 18. sijalle!

Tämän laskeman mukaan Naantali oli sijalla 106 ja Nousiaisten lukio sijalta 147, Uusikaupunki sijalla 214 ja Laitilan lukio sijalla 236.

Puhtaimman peruskouluideologian mukaan tällaiset laskelmat ovat vain haitaksi; oppija kilpailee vain itsensä kanssa! Nyt kuitenkin uudet ylioppilaat joutuvat maailmaan, jossa erityisesti kilpailua korostetaan.  Eli liekö tuo vertailu yksityisen opiskelijan kannalta kovin vaarallista.

Opetusministeri Henna Virkkunen ottaa tapansa mukaan topakan tätimäisen kannan ja tyrmää paremmuusjärjestysten laatimisen (HS 28.5.). Häntä ei tyydytä edes monen viisaan kasvatusalan ihmisen  toteamus, että laskelmia voitaisiin kehittää ja parantaa ottamalla huomioon opiskelijoiden lähtötasot ja niiden vertailu.

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen on sitä mieltä, että voitaisiin julkistaa nykyistä laajemmin tietoa oppilaitosten tuloksista ja niihin käytetyistä panoksista. Eli pitäisi saada tietoa myös siitä, mitä panoksia koululla on käytettävissä ja mitä tuloksia niillä saavutetaan.
Tässä alkaa nyt tulla esille sitä, mitä varmasti opettajakuntakin halajaa: liiat säästöt  ovat liikoja säästöjä, opettajien lomautukset, tuntikehysten supistukset, ryhmäkokojen suurentamiset syövät myös oppilaiden laarista. Tällä on suora yhteys koulumenestykseen ja samalla myös menestykseen ylioppilaskirjoituksissa.

Kannattaisi uskoa esimerkiksi turkulaista rehtoria  Seppo Leivoa, joka on tehnyt mahtavan työn tutkiessaan  turkulaisten ylioppilaiden koulumenestystä niin peruskoulun kuin lukion ajalta ja verrannut sitä ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen (TS 29.5.). Tulos on jokaisella opettajalla  jo tiedossa oleva: menestyksen ylioppilaskirjoituksissa takaa menestys yleensä koulussa. Eli koulua on myös oppilaan itsensä arvostettava, tehtävä parhaansa joka vuosi.

Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi paheksuu lukiovertailuja siinä mielessä, että ne tuijottavat vain lopputulosta, eikä niissä otetaan huomioon koulujen erilaisia lähtökohtia. Pitäisi antaa myös tieto siitä, millaisilla keskiarvoilla kouluun on päästy.

Kangasniemi puhuu jokaisen opettajan suulla: jos lukioon pääsee vain keskiarvolla 9 on todennäköistä, että tällaisessa eliittilukiossa oppimistulokset ovat parempia kuin lukioissa, joiden oppilaista monet eivät ole peruskoulussa ja jatkossakaan yltäneet edes  keskiarvoon 7.

“ Opettajalla saattaa olla oppilaita jotka pitää suurin piirtein kottikärryillä tuoda kouluun. Hän saa heidät läpi kohtuullisin tuloksin, ja sitten saa osakseen mollausta”, Kangasniemi sanoo (TS 29.5. s.8).

Kaikkein kohtuuttomimmalta tänä päivänä tässä valossa tuntuu edes puhe opettajien pakkolomista. Naurettavalta tuntuu myös tekopyhä paheksunta Opettaja-lehden ehdotuksesta, että oppilaiden vanhemmat voisivat hakea kunnalta korvausta  lapsensa menettämästä opetuksesta. Säästöistä päättävien kannattaisi ottaa huomioon se, että esimerkiksi lukioissa on paljon oppilaita, jolla on suuria vaikeuksi jo nyt selvitä opinnoistaan. Opettajaa tarvitaan koko ajan, te visakalloiset sonnit!

Varmaa on kuitenkin se, että jokainen ylioppilaaksi selvinnyt tulee elämässään selviämään monista muistakin vaikeista ja tiukoista tilanteista!

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, koulu, koululaitos, mynämäki, opettajat, politiikka, sano suoraan, yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s