Mallikelpoiset kulttuurivaikuttajat voivat paljastua aivan hurmaaviksi hulluiksi. Tammisaaressa on avautunut kesänäyttely, jonka esittelykin Turun Sanomissa (1.6.) tekee vaikutuksen: tiiliseinää ja magneettikuvia omasta päästä!
Siis mitä?
Esillä on harmaantuneiden radikaalien näyttely, 70-luvulla syntyneen Elonkorjaajat-ryhmän uudelleensyntyminen.
Sitä itteensä, taidetta joka säväyttää. Lällärit älkööt vaivautuko!
Muutamat nuoret taiteilijat perustivat nelisenkymmentä vuotta sitten Halvat huvit -nimisen gallerian omaksi kanavakseen. Sen verran rajua ja uutta luovaa taidetta tarjottiin, että ryhmän työt eivät oikein sytyttäneet suomalaisyleisöä.
Vuodet ovat tehneet tehtävänsä: jokaiselle on tullut valtion palkintoja, ansioluettelot ovat nykyään pitkät, on käyty ulkomaillakin. Joku myös täällä provinssissa saattaa muistaa noilta alkuajoilta asti ainakin J.O. Mallanderin ja Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan.
Ensimmäisissä yhteisnäyttelyissä mukana ollut Leo Ruuskanen sen sijaan on jäänyt tuntemattomammaksi. Itse asiassa häntä ei koskaan ole ollutkaan, vaikka saikin töistään myönteisiä arviointeja. Taiteilijat väsäsivät työt hyvässä yhteisymmärryksessä ketunhäntä kainalossa.
Mallander on ihastuttanut, ihmetyttänyt ja vihastuttanut 26 vuoden aikana ihmisiä tiiliskiviseikkailuillaan. Tammisaaressa on esillä pitkä Mallanderin rakentama tiilimuuri. Siitä katsoja löytää runollisia oivalluksia, kerrotaan.
70-luvun alussa Ilkka-Juhani Takalo-Eskola hämmästytti ihmisiä suoperformanssillaan. Siis mies suossa. “Yritys ylittää suo” oli teoksen nimi: taiteilija hukkumassa suohon mutta myös hukkumassa informaatioon. Entäpä metsäteatterit tai luontoperformanssit! Taiteilija saattoi pitää näyttelyn metsässä puille, tai sitten näyttely pidettiin hyvin usein jossain vanhassa purkutalossa.
Monet aikalaiset nyrpistivät nenäänsä myös Takalo-Eskolan kekkaloinnille ilman vaatteita. Mutta eiköpä juuri alastomuus kerro ihmisen avuttomuudesta.
Kaikkiin töihin sisältyy filosofinen julistus, myytti tai niissä on jotain rituaalinomaista, on kirjoitettu.
Takalo-Eskola saa katsojan varmasti nytkin katselemaan töitään silmät ymmyrkäisinä. Nyt hän on tehnyt kuvasarjan omista magneettikuvistaan.
Kuvat aivoista on otettu jo kymmenen vuotta sitten, mutta ne olivat piilossa kirjekuoressa, joka oli pudonnut kirjahyllyn taakse. Kuvat löytyivät ja taiteilija otti niistä lähikuvia digikameralla ja maalasi tietokoneella.
Merja Ilpala-Klemmin jutussa “Kerran enfant, aina terrible” taiteilija toteaa:
“En tiedä, mitä lääkäri sanoisi nyt diagnoosiksi. Aivoissa näkyy mieletön määrä erilaisia hahmoja: eläimiä, kasveja, tanssivia enkeleitä. Muistelen nähneeni myös hemaisevia naisia, mutta en tiedä, mihin ne ovat hävinneet.”
Minulle alastomuus ei kerro avuttomuutta, vaan sen, että saunasta voi pulahtaa järveen ja nauttia elämästään.
Takalo-Eskolalle suositan linnunpönttöjen rakentamista ja muotoilemista ne aivan uuteen uskoon.
Typerät ”Huvila ja huussi” -ihmiset ostaisivat kilvan uuteen asuun stailattuja pönttöjä, sillä kukapa on kiinnostunut jonkun taiteentekijän aivojen magneettikuvista?
Tässä taitelijalle ilmainen bisneksen paikka.
Mitäpä sanot tästä:
”Kuinka saamme käyttöömme sen pitkän historian kokemuksen, joka kulkee mukanamme kehossamme jpka hetki? Miten nostaa esiin koira itsestämme, lintu, kala, mato tai bakteeri, joista olemme syntyneet? Ilkka -Juhani Takalo-Eskolan alastomuusteesi on mielestäni yksi nykytaiteen suurista projekteista.
Hän tutkii itsensä ja etenkin kanssaystäviensä käyttäytymistä ja reaktioita peruselementtien kanssa: vesi, tuli, ilma ja maa. Hän sukeltaa sammalmättäisiin ja kietoutuu tuhansien vuosien kiertokulun rytmiin. Montako sataa vuotta suo on kasvanut hänen jalkojensa syvyyteen? Kaikki mikä liimautuu alastomaan ihoon on tämän luonnonpaikan itsensä vuosien saatossa tuottamaa.”
Näin kirjoittaa Antero Kare Takalo-Eskolan alastomuudesta ja taiteesta kirjassa Sammallautturi.
Jussi Vikaisen taidetila avoinna
Kuvanveistäjä Jussi Vikaisen taidetila Vehmaan Rautilakeskuksessa on
avoinna yleisölle 6.6.2009 alkaen lauantaisin ja sunnuntaisin kello
11-16 elokuun loppuun asti. Lisäksi ryhmille näyttelytila on avoinna
sopimuksen mukaan, tiedustelut Vehmaan kulttuuritoimi puh. 02-4393761
tai Rautilakeskus 040-5561713.
Ihan Pihalla 2009 veistosnäyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina
14.6. kello 12 alkaen. Rautilakeskuksen pihapiirissä on esillä Ilkka
Arosen, Raili Mikkosen ja Juhani Vuorisalmen veistoksia. Sisällä
taidetilassa on Simo Heleniuksen ja Goro Shintamin veistoksia. Lisäksi
Rautilakeskuksen päärakennuksessa on esillä unkarilaisen Vásárheley
Antalin grafiikan näyttely. Ihan Pihalla 2009 näyttelyn avajaispuheen
pitää uusikaupunkilainen kuvataiteilija Valto Vaalikivi. Kesänäyttelyt
ovat esillä 30.8. asti.
Vehmaa on ihmeellinen paikka: siellä kulttuuri kukoistaa. Kirjasto on pieni mutta toimiva, kirjastonhoitaja on pieni mutta pippurinen.
Kirjastossa voi tutustua myös kuvataiteeseen, oikein tekijöiden taiteeseen. Parhaillaan on esillä turkkilaisen taiteilijan Fuat Sarin töitä.