Ahneus kovankin onnen voittaa

Muistaakohan joku sen kansanviisauden, joka lyhyesti ilmaisee, millainen loppu ahneella on? Sen varmasti kuka tahansa eläkeläinen muistaa, että lapsena aina piti ottaa pienempi pala niin suklaasta kuin kakusta, tarjottaessa yksi karamelli riitti. Ei edes silmillään saanut ahnehtia.  Ahne ei saanut köyhäkään olla.

Entäs nykyään? Vain älytön nuhjake tyytyy pienimpään palaan. Koulussa sen näkee parhaiten: kouluruoka on ilmaista ja riittää kaikille, mutta silti on jonkun vahdittava, että jokainen ottaa vain esim. viisi lihapullaa. Häikäilemättömästi  jotkut mättäisivät lautasensa täyteen lihapullia ja heittäisivät sitten puolet pois, kun maha ei kaikkia vetänytkään. Jos joku jää ilman, oma vikansa.

Kauppojen pienenpieniä maistiaisia jonotetaan, ja jonoa muodostuu ruuhkaksi asti, jos tiedossa on ilmainen kahvikupillinen. Koulujen joulujuhlista on tullut suosittua, kun huomattiin tarjota vanhemmille lautasellinen riisipuuroa, sitä sammakonkutua muistuttavaa töhnää, jota kukaan ei jouluna kotona syö. Mummot menevät jopa ikäviin seurakunnan kerhoihin, kun tietävät saavansa pullaa ja kahvia ilmaiseksi.

Ja vaikka alennusmyynneissä ei mitään ilmaiseksi saakaan, niiden vetovoima perustuu puoli-ilmaisuuteen, 50 prosentin alennukseen! Mutta täysin ilmaista tavaraa ei voita mikään! Etten vaan jää ilman, tässä tarvitaan nopeutta ja kyynärpäitä!

Kaikkein hupaisimmillaan tuo ilmaisen tavaran maaginen vetovoima oli juhannuksen tienoissa Taivassalossa. Taivassalo-Kustavin perusteilla oleva kulttuuriyhdistys järjesti torille gerberatapahtuman, kokonaisen gerberameren. Kahdensadan kukan meri lainehti mukavasti yönkin yli.

Tarkoitus oli, että seuraavana päivänä kello 17 jälkeen kuka tahansa voisi ottaa itselleen oman kukan. Hieno ajatus: kukkameri ilahduttaa silmää ja sydäntä, sitten määrättynä aikana tyhjenee kuin taikaiskusta, voit viedä pihallesi muiston, joka kukkii koko kesän.

Kuinkas kävikään: mökkiläiset tulivat autoillaan peräkärryt ryskyen ja lastasivat monta ruukkua mukaan paljon ennen määräaikaa. Ja kun kukkien poisvieminen  olisi sovittujen sääntöjen mukaan vasta alkanut, jäljellä ei ollut gerberan gerberaa!

Näin me annamme mallia lapsillemme. Minulle kaikki nyt ja heti. Sovituista säännöistä viis! Elämä on suuri jääkiekko-ottelu, tuomaria turpiin!
Ei näillä eväillä ole oikein kanttia taivastella Wahroosin Björniä, joka kuppaa eniten ilmaista tukirahaa viljelyksilleen EU:sta ja suuryhtiöiden johtajien bonuksetkin alkavat tuntua verrattain ihmisluontoon kuuluvilta.

Uskon kuitenkin, että ahneudella on juuri se loppu, minkä ruokoton kansanviisaus sanoo. Vaan nuoretpa eivät sitä tiedä eikä tule nyt millään mieleen itsellekään…

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, politiikka, sano suoraan, yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

12 vastausta artikkeliin: Ahneus kovankin onnen voittaa

  1. Kaisa-Maria sanoo:

    Valitettavasti Hymyilevä, olet kerrankin täysin oikeassa!

  2. hymyilevä eläkeläinen sanoo:

    Olen aina pitänyt sinua viisaana ihmisenä. Ja viisaus sen kun lisääntyy iän myötä!

  3. eevamaria sanoo:

    Kauhean kiusaannuttavaa tuo teidän kahdenkeskinen kehuilunne! Olette ihan liikaviisaita akkoja, anteeksi vaan epärelevantti kommenttini!

    Nykyinen yhteiskunta on niin ahneuden läpikyllästämä, ettei siinä juuri jaksa hämmästyä enää mistään. Olemme puolison kanssa usein ns shoppailun (lue: monipuoliseen ruuanhankinnan) jälkeen usein hyvin pahoilla mielin todenneet asioiden tilan: me emme ole enää asiakkaita juuri missään, vain maksajia. ”Myyjä” siirtyy hyvin varhaisessa vaiheessa seisomaan tiukasti asemiin kassalle käsi pitkänään: ”Maksu!” Kahvilakulttuurikin Suomessa perustuu pelkästään rahastukseen ihan sikamaisilla hinnoilla. Kauhistelemme puolison kanssa asiantilaa, todeten, että suomalaisella köyhällä (uskokaa pois, heitä kyllä on!) ei ole asiaa hansakortteleihin eikä myllyihin eikä kauppahalleihin. Köyhät on tässä maassa kyykytetty ja piilotettu näkymättömiksi, kun taas niille, joilla kaikkea on, ei mikään riitä. Viedään tuhkatkin pesästä, kiitosta ei kuule, ole hyvä on ihan vieras sana ja töniminen ei tuota anteeksipyyntöä, korkeintaan mulkaisun ”mitäs siinä, tollo, olet tielläni”.

    Siis ahneus ja huonot käytöstavat kulkevat käsi kädessä. Kun meillä alettiin maksaa Amerikan malliin pomoille boonuksia, kansan ohut sivistys mureni niin, että juuri mitään ei ole jäljellä. Mitä isot edella, sitä pienet perässä. Meitä on vielä muutama muinaismuisto jäljellä, jotka uskomme tietävämme mitä tarkoitetaan ns sydämen sivistyksellä. Sellaista oli olemassa lapsuudessa ja nuoruudessa. Ahneus ei silloin ollut hyve. Silloin nuoret olivat solakoita ja viattomia ja uskoivat hyvään elämään huolimatta lähellä olevasta köyhyydestä. Nykyään ihmiset ovat henkisesti niin köyhiä, niin köyhiä. Elintarviketuotanto tuottaa meille lisääntyvissä määrin keinoaine-eineksiä, maatalous pilaa ainakin vesistöt, eläinten tehotuotanto on ahneuden yksi karkea ilmenemismuoto. Mutta että jotkut vielä kehtaavat ja viitsivät mennä rohmuamaan gerberoja ennen aikojaan, kertoo paljosta enemmästä kuin pelkästä ahneudesta.

    Sainpas sanottua….kyllä helpotti. Janotkaamme siis kauneutta samalla intensiteetillä kuin mammonaa, vaalikaamme ihmisarvoamme, rakastakaamme luomakuntaa! Jumalaa/jumalia en tohdi sekoittaa tähän naiiviin realismiin.

  4. hymyilevä eläkeläinen sanoo:

    Eevamaria, olet toki sinäkin ihana ihminen!

    Kaikki mitä kirjoitit on totta ja siinä olisi valmiina jollekin puolueelle jo ohjelmanjulistus! Kannattaisi röykkyyttää jotain vasemmistolaista puoluetta, että joku siellä sanoisi asiat halki eikä hohailisi globaalista ihmisten yhteydestä.

    Tekoja, tekoja!

    • eevamaria sanoo:

      Katos.katos kun sivaltaa… Tässä kaikkea ehdi, enempi menee itsekseen jupisemiseen ja plokeja lukien. Hymyilevän eläkeläisen blogeista löytyy yhteiskunnallista kannanottoa, josta saattaa siietä (sikistä? sikeä? sitkua?) kansallinen kapinahanke vallitsevaa ahneutta ja tapakulttuurin rapistumista vastaan.

      Lähetetäänkö terveisiä ikiteini Tuomiojalle? Hänhän se sanoi osuvasti, että puolue voi menettää ääniä vain niin kauan kuin niitä on jäljellä. Kovin on hänkin jälkiviisas nykyään tai olisiko väärinymmärretty?? Ns vasemmistopuolueet ovat ilmeisesti tulleet tiensä päähän.

      Sanoja, sanoja!

      • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

        Periaatteessa kannatan kapinaliikettä, tai ainakin mielenosoituksia, joissa voi herjata Vanhasta ja sitä silmälasipäistä pikkujätkää.

        Tarkemmin ajatellen Tuomioja on viimeinen järkimies omassa puolueessaan. Löhetetään tosiaan sille terveisiä.

        Kirjoitan ne taähän:

        Terveisiä Tuomiojan Erkki!

        Rakkaudella
        Eevamaria ja Hymyilevä eläkeläinen

  5. SIS sanoo:

    Jonkin sortin vastakulttuuria tarvitaan niin demareissa kuin siellä Taivassalossakin, mutta siitä ei tietoakaan! Helmiä sioille, sanottiin joskus.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Eevamaria! Kiitos, että tulit mukaan meidän akkojen keskinäiseen mielipiteiden vaihtoon. Törmäsin Hymyievän blokiin sattumalta ja ärsyynnyin sen kirjoituksista, joissa näin luvalla sanoen eivät jalat ole aina maassa!
    Sitten tuli sellainen olo, että minulla, enemmänkin tosikkomaisella ihmistyypillä, on sille jotain mielstäni järkeenkäypääkin sanottavaa. Tavaksi tuli vilkaista sen bologia iltaisin ennen nukkumaan menoa, ettei se vaan mitään ihan päättömiä kirjoita.
    Mistähän muuten löytyisivät tälle blogille ne urheat kantaa ottavat miehet?

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Kyllä nyt menee hermot, tässä blogissa ei ruveta haukkumaan muita kuin paavia eikä yhtäkään sellaista miestä, joka ymmärtää naisista enmmän kuin paavi.

      Kaisa-Maria, epäonnesi miessuhteissa kyllä johtuu siitä, että yrität hurmata ne järjelläsi, kun sinun pitäisi antaa miesten hurmata sinut sillä niiden onnettomalla suoraviivaisella ajattelulla, jota ne kutsuvat järjeksi.

  7. Kaisa-Maria sanoo:

    Ei minulla mitään epäonnea miesten kanssa ole, mutta luonteeni on tässä mummoiässä varsin valikoiva. Viihdyn aivan hyvin sinkkuna. Katsastan ja vähän ratsastan. Kesähelteellä uudella skootterillani.
    Kiitos vaan neuvoistasi

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Loistavaa Kaisa-Maria, pidä skootteri kunnossa mutta älä virittele liikaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s