Häpeätkö hyvää kirjaa? Jos huono onkin hyvä?

Kustavissa Volter Kilpi – päiviltä
ostat  t-paidan, jonka selkäpuolella
lukee: “Olen lukenut Volter Kilven
Alastalon salissa.”
Brassailua?
Vai  vitsi?
Missä kulkee hyvän ja huonon
kirjallisuuden raja? Onko sitä?

Mitä kirjaa häpeäisit lukea bussissa?

______________________________________________________________

Klassikot ovat  pakkopullaa, jota lakisääteisesti  kuuluu jokaisen suomalaisen nauttia. Rautaisannos tarjotaan yläkoulussa. Monelle se  jää ainoaksi kerraksi, jolloin kuulet Kivestä, Leinosta, Minna Canthista, Maiju Lassilasta, Aino Kallaksesta, Sillanpäästä, Waltarista…hyvät ihmiset kuinka paljon jo yläkoululaiselle tarjotaan! Opetetaan kirjallisuuden peruskäsitteitä, luetaan näytteitä, tehdään esitelmiä, analysoidaan, keskustellaan, luetaan…Ihan hiki nousee päähän. Kyllä näillä eväillä pitäisi pystyä erottelemaan jyvät akanoista.

Kotimaiset klassikot ovat osa omaa kulttuuriamme, ne kertovat suomalaisten elämästä ja arvoista. Kirjallisuuteen kuuluu kuitenkin monenmoista kirjaa ja tekstiä.  Kirjaakin on opittava lukemaan, miettimään hiukkasen lukemisen jälkeenkin. Omat mieltymykset eivät tee jotain kirjaa huonoksi jos ei hyväksikään, muuta kuin itselle.

Hesarissa (9.7.)  Taina Latvala jutussaan Hyvä kirjakin voi hävettää tekee pikatestin siitä, mitä kirja kertoo lukijastaan, millaisen kuvan ihminen haluaa kirjalla itsestään antaa, ilkeääkö julkisesti lukea mitä tahansa.  Suomessa on Euroopan  parhaat lukijat, mutta hyvänkin kirjan julkista lukemista saatetaan hävetä. Lukeminen kannattaa aina, mutta se tekee viisaan vaatimattomaksi.

Kirjailija Katri Lipson ei lähtisi kaupungille kainalossaan James Joycen Odysseus. Hän ei halua brassailla: katsokaa, tällaisiakin kirjoja pystyn lukemaan! Lipsonin suosikkeihin ilman häpeää kuuluvat venäläiset klassikot  Dostojevski ja Tsehov sekä näiden nuorempi veli Solzenitsyn.

Esseisti Antti Nylen ei viitsisi lukea julkisissa kulkuneuvoissa Raamattua, koskapa ei halua näyttää uskovaiselta, joka lukee kuin muslimit Koraania. Samoin hän on lukenut Alekxander Stubbin kolumnit neljän seinän sisällä, vaikka yleensä lukee kaiken bussissa.
Nylenin mielestä huonot kirjat haastavat siinä missä hyvätkin.
“Typeryys ja matalamielisyys ovat suuria inspiraatiolähteitäni”, hän sanoo.

Feminismillä  julkisuuteen ratsastanut tutkija Anna Kontula sen sijaan häpeää hyllyssään olevaa Harlekiini-sarjaa. Hän sanoo kuvittelevansa, että hän itse on kulttuuri-intellektuelli ja siksi joutuu aina sanomaan, että kirjat eivät ole hänen. Turha kuvitelma. Tämä tiukka nainen lukee häpeilemättä pornoa ja sadomasokistisia juttuja.

Loppupäätelmä: Korkean ja matalan kirjallisuuden eroa on 1900-luvulla tietoisesti hämärretty. Se tiedetään, mutta muutama Harlekiini-sarjan kirja ei olisi pahitteeksi intelligentiksi pyrkivälle pornon  tai sadomasokistisen seksi ystäville. Intelligentti puhe kulttuurista saattaa pelkällä pornolla jäädä melko goteskiksi.

Mitä kirjaa sinä et lukisi kaikkien nähden bussissa tai junassa? Mitä lukisit? Mitä kirjaa suosittelet?

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, opettajat, sano suoraan, yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

11 vastausta artikkeliin: Häpeätkö hyvää kirjaa? Jos huono onkin hyvä?

  1. SIS sanoo:

    Mun poika luki tuossa keväällä viimeisillä metreillä yläasteen käytävällä Dostojevskin Idioottia. Luokanvalvoja törmäs siihen ja ilahtui: mun lempikirjailijani. Ja sitten kauhistui: koulukiusattu lukemassa Idioottia. Minä en huolestunut, päinvastoin ylpistyin: MUN POIKA! Ja sinne jäi sen peruskouluhelvetti.

    Ja siihen Volteriin. Yliopistossa opiskelin pääaineena kotimaista kirjallisuutta ja tentin siis mm. Kilven Alastalon salissa – sen perusteella mitä Kalske oli esitelmöinyt lukiossa kirjallisuusesitelmässään. Toi mun mies teetti T-paidan jossa lukee: Yritän yhä lukea Alastalon salissa… No bad!

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Nuoret yllättää, ne ajattelee enemmän kuin vanhemmat aavistavatkaan. Koulu on siitä kirottu paikka, että opettajat harvoin huomioivat sellaista persoonallista oppilasta ja alkavat kuunnella mitä sillä on sanottavana. Koulu tarjoaa ihan hyvää opetusta, mutta ei siellä kukaan kuuntele, ei edes opettajat.

      Peruskoulussa kirjallisuutta on opetettava lukemaan. Oikeastaan on opetettava kuuntelemaan kirjaa, mitä sillä on sanottavana. Vaikeutena on se, että joukossa on niin monen tasoisia lukijoita; joku pystyy lukemaan Dostojevskia, joku ei saa tolkkua alakoululaisille tarkoitetuista kirjoista.

      Tällä ei olisi muuten mitään väliä, mutta sellainen heikompi lukija ei usein suostu esimerkiksi kirjastosta valitsemaan kirjaa, jonka pystyisi lukemaan vaan menee kaverien mukana ja lainaa samoja kirjoja kuin kaverit.

      Kirjasto on kuitenkin loistava paikka: jonkun on opeteltava lukemista sillä, että ensin vain käy siellä, tutustuu hyllyhin, oppii tuntemaan, että se on mukava ja kotoinen paikka.

  2. Tommi sanoo:

    Nykyään ei koulussa hirveästi korkeakirjallisuutta tule luettua. Ikää minulle on kertynyt vasta 21 vuotta, joten kouluajat ovat vielä kohtalaisen tuoreessa muistissa.

    Suomalaisista klassikoista olen lukenut Tuntemattoman; pitäisi ehkä lukea uudestaan, koska paljon meni ohi silloin. Muuten koulussa sai lukea aika pitkälti mitä mieli teki; kai opettajat olivat tyytyväisiä, kunhan edes jotain tuli luettua. Lukion puolella sitten piti lukea lisää. Luin ulkomaalaisia jossain mielessä merkittäviä teoksia, kuten nyt vaikka Homeroksen Odysseian ja Hitlerin Mein Kampfin, jota en kyllä kenellekään suosittele.

    Junassa olen lukenut alani kirjallisuutta (topologiaa, Stokesin yhtälöitä, peliteoriaa), mikä on välillä kerännyt katseita, erilaista fantasia- ja roolipelikirjallisuutta, mikä ei ole huomiota kiinnittänyt ja sitten filosofiaa, eikä siitäkään kukaan ole huomauttanut. Raamattua pitäisi koittaa joskus; se on kuitenkin lukulistalla.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Jos Homeroksen Odysseian kouluaikana luit, niin ihmemies olet. Mannisen suomennos on hankala, Saarikosken jo ymmärrettävämpi, suorastaan riemastuttava. Tuosta annan sinulle heti sata pistettä.

      Huuli pyöreänä kyllä katselen tuota muutakin lukemaasi. Ilmeisesti niissä roolipeleissä on jotain sellaista, että ne saa ihmisen itse luomaan tarinoita, olemaan ikään kuin kirjailija omalle itselleen, elämään tarinaansa.

      Näissä blokeissa olen tavannut ihmisen, filosofin, joka on lukenut Koraanin. Täytyy olla kovat hermot.

      • Tommi sanoo:

        Koraani kyllä kuuluisi yleissivistykseen siinä Raamatun ohella. Danten Jumalainen näytelmä vähän samassa sarjassa; ehkäpä myös juutalaisten kirjallisuus. Joitakin apokryfikirjoituksia (Nag Hammadin kirjakääröt?) luinkin joskus. Mytologioita muiden joukossa, mutta niillä on hieman tylsä maine. Epäilen sen olevan harhaanjohtava. Pakko arvostaa ihmisiä, jotka ovat kirjan uskontoihin tarkasti tutustuneet.

        Saarikosken käännös se oli, yläasteen lopussa tai lukion alussa. Hieman on hämärää se tarkka ajankohta. Myöhemmin luin runomuotoisen Iliaan (suomeksi tai englanniksi), jossa runomuoto oli alkuperäisestä matkittu. Pidin tyylistä enemmän, kuin Saarikosken käännöksestä; ehkäpä kirjallinen makuni oli ehtinyt hieman muuttumaan.

      • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

        Tommille vielä: älä mitään hätäile sen lukemisen kanssa, näissä kirjallisuushommissa aikomuskin on jo melkein lukemisen aloittamista ja ainakin sitten eläkkeellä, kuten nyt minulla, on aikaa.

  3. Kaisa-Maria sanoo:

    Ikävä tunnustaa sivistyneessä seurassa, mutta luin hiljattain Mauri Sariolan vanhan Susikoski-dekkarin ”Leivätön pöytä on katettu” enkä ennen viimeistä riviä unta saanut.
    Olen käynyt Alastalon salissa ja Volter Kilven haudalla viitisen vuotta sitten. Lainasin kirjastosta sen paksun nimikkokirjan, mutta kesken jäi, ja kirjastokin antoi sakot. Kaikki kunnia kuitenki herra Kilvelle.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Minulla on käynyt sen Volter-herran kanssa vähän samalla lailla.

      Ei sinulla ole mitään mielipidettä tuosta seksifeministi Anna Kontulasta? Tästä hurjahilmasta on kirjoitettu: ”Kontula määritelee itsensä kumokselliseksi seksiradikaaliksi. Hän kokee olevansa liian koreileva, vulgääri ja miehenkipeä, liian porno feministiksi. Sitä muut feministit eivät juhli. Feminismi on synnyttänyt uuden sukupuolijärjestyksen, jossa Kontulan kaltaiset naiset nähdään huorina. Ei ihme, että Kontula näkee sydämensä asiaksi juuri prostituoidut.”

      Mitähän radikaalia tuossa ns. seksiradikaalissa oiken on, eikös ole kyseessä maailman vankin ammatti?

      Itse Kontula kirjoittaa: ”Rakkaimmat fantasiani ja järisyttävimmät orgasmini ovat aina liittyneet tilanteisiin, joissa olen tavalla tai toisella objekti, mieluiten sidottu, nöyrä ja olemassa vain toisen haluja varten.”

      Kyllä tästä on intelligentsia huomattavan kaukana, vai mitä sanot sinä kuivakas historian opettajatar?

  4. Kaisa-Maria sanoo:

    Noita annakontuloita tulee ja menee. Turhanpäiväisiä julkisuuden tavoittelijoita. Liekö seksi huonoa, kun tarvitsee pelkistä fantasioista kirjoittaa?
    Kokeneet paljon tietävät, mutta eivät niistä liiemmin huutele.
    Feminismi on kelpo aate, mutta tuppaa toisinaan karkaamaan hallinnasta.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Eniten tuossa Kontulassa minua naurattaa se, että nainen pitää itseään intelligenttinä nolla eväillä. Se Harlekiini-sarja sopii naisen aivoille vallan mainiosta ja on vielä vähän liiankin monimutkaista. Kukahan muu niitä neiti Kontulan henkisiä kykyjä arvostaa kuin hän itse…

      • SIS sanoo:

        Eli siitä puhe mistä puute jne. Se mikä on surullista, on näiden kontuloitten saama julkisuus ja älytön kansansuosio. Minullekin on esitetty toivomuksia, että etkö vois järjestää kirjailijavierailua… Voisin kai, mutta kun ei yhtään huvita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s