Netissä: laskiämpärin lainehilla tukka vapaasti tuulessa hulmuten!

Nyt tulee luunappi suoraan toimittaja Annamari Nurmisen päähän. Väkivaltaisuuteni syynä on Turun Sanomien Extran juttu (15.8.) otsikolla Nettipalstat ovat kansakunnan laskiämpäreitä.
Uskopa hyvällä, että laskiämpäreistä ei ole kyse, pikemminkin kansakuntamme varaventtiileistä.
Vai mitä?

Nettipalstoilla on tottavie kaikenlaista. Kiltiltä äidinkielenopettajalta voi tukka nousta pystyyn. Mittariksi ei kannata  kuitenkaan ottaa akateemista hyvin argumentoitua keskustelua tai kuivakasta tohtorinväitöstilaisuutta.

Kysymys on ihan eri asiasta: nopeasta mielipiteiden vaihdosta. Usein alkuperäinen aihekin unohtuu, mutta se ei tahtia haittaa, on kyse myös seurustelusta. Netissä puretaan paineita, heitetään herjaa. Samoin bloginpitäjiäkin on kaikkien makuun tai mauttomuuteen.
Kysymys on myös netin vapaudesta, jota ei edes kielenhuoltotyöryhmät ja äidilliset moralistit  saa kahlita.

Nettikeskustelut jäävät usein käsittämättömiksi niille, jotka eivät ole jo lapsuudessaan tottuneet tällaiseen tapaan viestiä. Mutta jo blogeista voi lukea ei-asiantuntijoiden mietteitä tärkeistäkin asioista. Poliitikkojenkin olisi syytä joskus tutustua siihen, mitä heidän touhuistaan todella ajatellaan. Kannattaa katsoa netistä. Kielenkäyttö on usein ronskia, mutta usein myös kekseliästä ja värikästä, suorastaan herkullista.

Netissä keskustelija vapautuu. Uupelokin uskaltaa. On kuin menisit pimeään huoneeseen, et tiedä sen suuruutta, et tiedä ketä siellä on. Joskus sinun on huudettava, että saisit vastakaikua. Joskus viestiäsi ei ymmärretä, tai se ymmärretään täysin väärin.

Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettajana toimiva Robert Arpo on väitellyt tohtoriksi internetin keskustelukulttuurista. Hän on tutkinut internetin eri keskusteluryhmissä viestijöiden puhetapoja ja heidän tulkintojaan toistensa viesteistä, millaisiin yhteiskunnallisiin kokemuksiin ja  tietoihin he tukeutuvat. Tutkija ei suinkaan vähättele nettikeskustelijoita.

Arpo toteaa, että keskustelujen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys on siinä, että niissä tuodaan henkilökohtainen kokemus julkiseen keskusteluun.  Tutkija arvostaa viestinnän nopeutta ja välitöntä palautetta. Viesteistä voi lukea keskustelijoiden  henkilökohtaisen tulkinnan esimerkiksi mediateksteistä.


Netti keskustelupalstoineen
ja blogeineen on suuri mylly, joka jauhaessaan antaa uudenlaisia virikkeitä ja uutta ilmettä. Siellä hioo kynsiään parhaillaan moni nuori, tuleva kirjailija. Netin keskustelupalstoja voisi verrata graffitteihin, joista taiteilijat innostuivat, nykyään puhutaan jo graffittitaiteesta. Blogeista löytyy viihdettä ja asiaa. Sana on vapaa.

Siinäpä uusi sampo, jossa “yksi mylly jauhaa syötäviä, toinen myötäviä ja kolmas kotipitoja“.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, mynämäki, opettajat, politiikka, sano suoraan, yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

13 vastausta artikkeliin: Netissä: laskiämpärin lainehilla tukka vapaasti tuulessa hulmuten!

  1. Zacke sanoo:

    Totta puhut! Eikö se usein mene niin, että ihmiset pelkäävät asioita joita eivät tunne ja/tai asioita, joita eivät kykene kontrolloimaan?

  2. hymyilevä eläkeläinen sanoo:

    Heipa Zacke!

    Täsmälleen näin. Erityisesti minua naurattaa tässä nettikeskustelujen halveksimisessa se, että ne ankarasti arvostelevat ikään kuin asettavat omat tietonsa ja tekemisensa arvokkaimmiksi kuin kenenkään muun. Ehdottomasti netin mielestäni tulisi olla vapaa kaikille. Kaikkea ei ole tarkoitettu pyhäkoululaisille.

    Jos ihminen ei hyväksy jotain nettikeskustelua, ei sinne tarvitse itseään ängetä. Enemmän nämä keskustelut, vaikka minkä tasoiset, kehittävät nuorten kommunikaatiotaistoja kuin opettajien usein vanhentuneet näkemykset ja ohjeeet. Sitä argumentointia harjoitellaan sitten, kun nuori alkaa kirjoittaa vaikka omaa blogiaan.

    Itse kirjoitat RAIVOSTUTTAVAN tehokkaita juttuja. Pystytkö myös nopeaan kommunikointiin yhtä tehokkaasti? Itse olen sen verran vanha, että en kyllä pysyisi mukana.

  3. Zacke sanoo:

    ”Täsmälleen näin. Erityisesti minua naurattaa tässä nettikeskustelujen halveksimisessa se, että ne ankarasti arvostelevat ikään kuin asettavat omat tietonsa ja tekemisensa arvokkaimmiksi kuin kenenkään muun. Ehdottomasti netin mielestäni tulisi olla vapaa kaikille. Kaikkea ei ole tarkoitettu pyhäkoululaisille.”

    Juurikin noin ja ominaista tässä on vielä se, että tavanomaisesti nettikeskustelussa sinun on esitettävä todisteet väitteesi yhteydessä. Kun taas kirjoitat lehteen, ei lähteitä mainita tai jos mainitaan, on maininta ympäripyöreä (esim. Yle, MTV3, HS). Netissä pääset myös heti tarkastamaan lähteet.

    ”Jos ihminen ei hyväksy jotain nettikeskustelua, ei sinne tarvitse itseään ängetä. Enemmän nämä keskustelut, vaikka minkä tasoiset, kehittävät nuorten kommunikaatiotaistoja kuin opettajien usein vanhentuneet näkemykset ja ohjeeet. Sitä argumentointia harjoitellaan sitten, kun nuori alkaa kirjoittaa vaikka omaa blogiaan.”

    Totta ja voisin väittää, että olen itse varsin hyvä esimerkki. Minua ei kiinnostanut kirjoittaa ala-asteella pätkääkään ja yläasteellakin se oli vastenmielistä. Noh, aloin kuitenkin kirjoittamaan aktiivisesti Suomi24:ssa ja huomasin ajan myötä, että hei, tässähän on oppinut jo ties mitä, kuten esimerkiksi kirjoittamaan paremmin. Kun tarpeeksi pitkään ja paljon kirjoitin, alkoi taito kehittyä sen verran, että huomasin, ettei se kirjoittaminen nyt niin vastenmielistä olekaan, kun homman taitaa. Olisinko oppinut saman koulussa? En, en koskaan.

    ”Itse kirjoitat RAIVOSTUTTAVAN tehokkaita juttuja. Pystytkö myös nopeaan kommunikointiin yhtä tehokkaasti? Itse olen sen verran vanha, että en kyllä pysyisi mukana.”

    Tehokkaita? :D Tarkoitatko nopeasti vai kattavasti? Pystyn nopeaan kommunikointiin myös tositilanteissa kasvokkain, MUTTA jotenkin face to face-keskustelut tympivät. Kuka vaan voi väittää sellaisessa mitä tahansa esittämättä lähteitä ja väittämällä, että joku asiakirja on lähde, vaikkei se olisi (”no lue Hesaria”). En pysty tarkastamaan todenperäisyyttä mitenkään paikan päällä. Lisäksi f2f-tilanteissa keskustelu jumittuu huomattavasti helpommin, kun vastapuoli voi tehokkaammin vain hokea väittämiään kerrasta toiseen. Saman toki voi tehdä myös netissä, MUTTA ihmiset kyllä huomaavat jos jollain jää levy päälle, kun aiemmat kirjoitukset voi tarkistaa.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Kadehdin totta totisesti nopeutta, joka vanhemmilta ihmisiltä katoaa, jos on koskaan ollutkaan. Lisäksi puhetilanteessa vain harvat pystyvät pitämään langat käsissään, eden hivenen perustella väitämiään.Koulu ei juuri anna tähän harjoitusta. Vahinko.

      Tuo lähteiden tarkituskin on mainio piirre. Ja sillä tehokkuudella takoitan sellaista kirjoitustapaa, joka tekee vaikutuksen lukijaan, puhut selkeästi ja perustellusti asiasi, lukija voi olla puolesta tai vastaan, et ns.nuoleskele.

      En toki ole aina samaamieltä kanssasi, mutta iskevä sanontasi on sellaista, jota ihailen vaikka olisin täysin vastakkaista mieltä ja sappeni kiehuisi.

      Innostusta ja intohimoa!

  4. maria sanoo:

    Nettikeskustelut ovat parhaimmillaan ns. kansalaisjournalismia, nopea mielipidefoorumi, jossa voi saada uusia tietoja ja näkökulmia ynnä joskus kuulla ihan uutisiakin. Joten turha näitä on halveksia!
    Keskustelu on aina hyväksi, riippumatta siitä miten sofitiskoidusti -tai sitten ei-sitä käydään.
    Tämä ihmisiltä ihmisille journalismi on saanut uuden ulottuvuuden kännykkäkuvista, joiden välityksellä olemme saaneet arvokasta todistusaineistoa mm. sotaisilta alueilta. Sekin kai sitten pitäisi kieltää, koska kuvia ottavat tavalliset talliaiset eivätkä kuuden ällän tiedotusoppia lukeneet Hesarin tms:n virkamisetoimittajat.
    Olihan tämä kaikkien likasankojournalistien äitipuoli Jari Sarasvuo jo kieltämässä kaikenlaista ”tilannetaltiointia” omasta ja tän Kuitusen hiihtäjän elämästä, koska se haittaa tätä herrasväkeä.
    Kannatan avointa kansalaisjournalismia, joskin myönnän että se ei koskaan voi korvata systemaattista ja ammattimaista tietojen penkomista ja niiden analysointia journalistisen keinoin ja välinein. Molempia tarvitaan ja niille on vankka sijansa kaikenlaisissa yhteiskunnissa.
    Antakaapa sanan säilän vispata!!

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Tiukkaa ja hyvää tekstiä Maria! Ehkä Turun Sanomien toimittajalta Annamari Nurmiselta vain lipsahti tuo otsikko, vai onkohan kyseessä koko lehden linja. Mutta kyllä samaisessa jutussa joku tutkija voivotteli keskustelujen matalaa tasoa.

      Keskustelin puhelimessa sen väitöskirjan tekijän Robert Arpon kanssa – tosin hänellä oli kiire johonkin seminaariin – mutta sen hän sanoi, että ei hän missään nimessä ole ottanut edes kantaa väitöskirjassaan tuohon likasankokysymykseen. Suhtautuu tiedemiehen uteliaisuudella ja nuoren miehen vapaamielisyydellä ja avoimmuudella nettikeskusteluihin.

      Ei me todellakaan olla Kiinassa, jossa sensuuri toimii tehokkaasti.

  5. Tommi sanoo:

    Kokemuksella voin sanoa, että jos haluaa lukea älykkäitä ja hyvin perusteltuja ajatuksia, suosittuja keskustelupalstoja on syytä välttää. Siellä on liikaa melua, liian vähän sisältöä, vaikka kyllä joitakin fiksujakin ihmisiä mukana yleensä on. Pitää vain oppia tunnistamaan ne fiksut ihmiset ja jättämään muut vähälle huomiolle.

    • tammikuu44 sanoo:

      Juuri noin fiksu ihminen tekee. Mitä sitä kahlitsemaan ihmisten suita, niitä ei saa tukittua millään.

      Luotan myös ihmisten kasvamiseen ja oppimiseen: aivan tavallisella ajattelukyvyllä varustettu nuori taatusti saa ajan kanssa tarpeekseen kovin kevyistä keskusteluista ja etsii jotain uutta ja haastavaa.

      Tätä nettiä ei kuitenkaan kannata ottaa kovin tiukkapipoisesti, kyllä tänne mahtuu. Senkin olen huomannut, että löytyy oikeita, vakavsti otettavia filosofeja tai jonkun asian erikoistuntijoita. Hyvä.

      Sitten täällä saa tyydytystä myös latelemalla mielipiteitä, joilla tahallaan haluaa ärsyttää. Tein sitä juuri äsken. Näin lapselliseksi voi eläkeläinenkin netissä heittäytyä. Voihan nenä!

      Opiskelut ovat jo alkaneet?

      • Tommi sanoo:

        Netissä tappelussa on oma houkutuksensa; se on tyhmien sivistämistä ja mahdollisuutta näyttää fiksuutensa ja sanataituruutensa. Se ei tosin toimi, ellei toinen halua ymmärtää. Keskustelupalstoilla kaikki huutavat, harve myöntää kuuntelevansa.

        Opiskelut alkavat virallisesti kuun alussa.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Ainakin tämä nettikirjoittelu on pirun hauskaa. Siitä saa hyvät yöunet tyyliin:
    Sainpas taas sanottua!

  7. hymyilevä eläkeläinen sanoo:

    Niinpä, ja kyllä pitää kestää vataantuleva kritiikkikin. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. – Olen sen havainnut.

  8. Sylttytehdas sanoo:

    Kun romaanit yleistyivät 1700-luvulla, niitä pidettiin naisten juttuna ja moraalinvartijat epäilivät niiden turmelevan toisen sukupuolen. Sama kuvio tapahtui myöhemmin radiolla (kaiken maailman turhaa puhetta, ties mistä, ja ihmiset ei enää tee pellolla töitä, vaan kuuntelevat akkain rupattelua radiosta), sitten tuli näköradio, joka viimeistään vieraannutti ihmiset totuudesta; etenkin nuorison.

    Jopa VHS-kasettien sanottiin pilaavan nuorison törkyviihteellä ja äänenpainot ja argumentit olivat hyvin samoja, kun Sokrateksen oikeudenkäynnissä yli 2000-vuotta sitten (hänen rikoksensa oli nuorison villitseminen). Nykyajan Sokrateet, nuo kirotut tietokonepelit kasvattivat tämänkin homo lupini lupus-susilapsen (vanhemmat nimittäin hiihtivät päivät pitkät talvipakkasilla minne milloinkin, rakensivat käpylehmiä ja kantoivat vettä kaivoista juuri silloin kuin heidän olisi pitänyt kasvattaa ihmisen taimia).

    Internet on vain suora jatkumo moraalinvartijoiden ahtaassa suppilossa, joka imee elämän itseensä kuin ahnas musta-aukko, mutta toisesta päästä ei tule mitään ulos.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Tuota sitä minäkin yritin sanoa. Täytyy tunnustaa, että myötämielisyyteni nettiä kohtaan on syntynyt niiden lukuisten luentojen pohjalta, joita poikani Nörtti on minulle pitänyt vieraillessani hänen luonaan.

      Erityiskiitos tuosta historiallisesta taustasta, jonka vastaisuudessa tulen myös lisäämään nettikeskusteluja puoltaviin esitelmiini.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s