Rahanarvoista tavaraa kuten pääkalloja ja tsaarin pöytä ja tuolit

– Kummasta maksaisit 300 000 euroa, vanhasta pääkallosta vai kaksitoistaosaisesta hopeoidusta kalustosta?
– En kummastakaan.
– Pääkallo on piispa Henrikin ja kalusto on kuulunut Venäjän viimeiselle tsaarille.
– No, jos kuitenkin siitä kalustosta, vaikka ei se meidän olohuoneeseen mahdu…

Roope-setä rakastaa rehellisesti selvää rahaa, ei sorru kerskakulutukseen tai vieläkin pahempaan: ylihinnan maksamiseen. Kerskalutuksenkin päihittää rahoilla leuhkittaessa näet kaikenlaisesta vanhasta tavarasta ylihinnan maksaminen. Oikein vanhan tavaran hinnanmuodostuskin on vallan käsittämätön. Salin vanhan kaluston arvoa esimerkiksi lisää huomattavasti se, jos voidaan aukottomasti todistaa, että keisarillinen ahteri on kuluttanut sen tuoleja. Koko roskan arvo vain nousee, mitä vanhemmaksi ja heikkokuntoisemmaksi se tulee.

Esimerkkinä voi pitää Bukowskin huutokaupassa äskettäin myytyä kaksitoistaosaista hopeoitua kalustoa, joka aikoinaan kuului Nikolai II:n puolison Aleksandra Fjodorovnan Hopeasalongin kalusteisiin. Hinnaksi tuli 320 000 euroa. Eikä se ollut edes korkea hinta asiantuntijoiden mielestä.

Sama ihmeellinen hinnoittelu koskee taidetta. Erityisesti vanha taide nähdään rahapiireissä ainoastaan sijoituskohteena: Pekka Halonen, Talvinen metsämaisema 70 000 euroa, Eero Järnefelt, Idän myrskyissä 46 000 euroa, Albert Edelfelt, Koivujen alla 240 000 euroa.

Käsinmaalatusta Aleksanteri III:n aikaisesta lasisesta vodkakarahvista laseineen joku pulisematta maksaa 9 000 euroa. Erityisesti asiantuntijaa ilahduttaa yhteen lasiin kaiverrettu venäjänkielinen teksti: “Mikä raittiilla mielessä, se humalaisella kielellä”. Tuskin ostaja kuitenkaan mikään rappioalkoholisti on. Että hyvään kotiin sekin viinapullo sitten pääsee.
Kynnysmaton kokoisesta matonpahasestakin saattaa joku maksaa 7 000 euroa. Tietysti, sehän on signeerattu ja päivätty vuonna 1888!

Mutta voiton kyllä vie maallisesta tavarasta kirkkojen vuosisatoja vanhat löytötavarat. Viimeksi on löydetty Turun Tuomiokirkon umpeen muuratusta sakastin komerosta 90 reliikin eli pyhäinjäännöksen joukosta pääkallot, joista toisen arvellaan kuuluneen kuningas Eerikille ja toisen piispa Henrikille (TS 16.12.).  Näillä kuivuneilla kallopahasilla sitä vasta hintaa on!

Tässä pyhässä tavarassa on kuitenkin se huono puoli, että ensialkuun siitä on pelkkää riesaa ja rahanmenoa. Tuomiokirkon pyhäinjäännösten tutkimiseenkin kuluu ainakin 350 000 euroa. Keisarillinen kalusto käy siis vain käsirahaksi.

Mutta sitten se riemu vasta alkaa, kun katolinen kirkko iskee kalloihin kyntensä. Voi vain kuvitella miten rahaa alkaa virrata kirkon lippaisiin, kun pyhät kallot ovat näytteillä,  joku parantuu syövästä kalloa koskettamalla, joku saa työpaikan, joku voittaa lotossa.  Rahaa tulee kuin rännistä. Vaivainen Henrikin värttinäluukin voidaan heittää koirille ja alkaa luterilaisten kanssa riidellä kokonaisesta Henrikin pääkallosta.

Pyhä kallo on toki aina hintansa väärtti, oli aito tai ei. Eihän näissä hengellisissä asioissa raha suinkaan ratkaise.

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, ihmiset, ihmissuhteet, katolinen kirkko, kirkko, luterilainen kirkko, mynämäki, politiikka, sano suoraan, taide, Voittaminen, yhteiskunta, Yrittäminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Rahanarvoista tavaraa kuten pääkalloja ja tsaarin pöytä ja tuolit

  1. Kaisa-Maria sanoo:

    Vai, että piispa Henrikin pääkallo on viimein löydetty!
    Jos homma olisi aito, näkyisi kai siinä Lallin huitaiseman kirveen jäljet.
    Jos tutkijoilla ei muuta hommaa ole, niin paras suoria itsensä pikavauhtia työttömyyskortistoon.
    Mitä helvetin väliä sillä on, kenelle joku vanha pääkallo kuuluu, olkoonkin vaan peräisin vaikkapa 1100-luvulta? Se värttinäluuhommakin naurattaa jo ihan tarpeeksi.
    Pyhäinjäännöksiä? Voi elämän kevät! Mitä pyhää siinä Henrikissä oli sellaista, jota ei löytyisi näistä nykyisistä piispoista tai kirkkoherroista. pettäjäpiispa ja isä Mitro mukaan lukien?

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Kyllä miehissä nyt aina on jotain arvokkaita ja pyhiä osia. Kuten nyt aivotkin, jotka valitettavasti tuosta löydetystä pääkallosta selvästikin puuttuvat. Se on harmi, sillä aivojen kanssa pääkallon arvo varmasti myös olisi kasvanut. Ja jos ne vielä hiukankin toimisivat, se vasta ihme olisi, oli kallo sitten kenen piispan tai paavin tahansa.

      Kyllä minustakin se 350 000 euroa menee hukkaan niiden vanhojen luiden tutkimisessa. Silmämääräisestikin kuka tahansa voisi sanoa, että luut eivät ole elävien ihmisten luita, ei edes lähiaikoina kuolleiden. Ja jos ne on löydetty jostain kiinnimuuratusta kolosta, joka vastikään on löydettey, herkästi ilman tutkijankoulutustakin päättelee, että muuraus on tapahtunut joskus uskonpuhdistuksen aikoihin. On pantu katolisen ajan kalut talteen myöhempää käyttöä varten.

  2. pasanen sanoo:

    Kuplatalous ei siis toimi ainoastaan tuleviin odotuksiiin (optioihin) vaan toimii myös aikaulottuvuuden toiseen suuntaan. Hohhoijaa, (tylsä) nykyisyys ei koskaan pärjää nostalgialle eikä haaveilulle. Vai mistä on kysymys?

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Hieno havainto: kuplataloutta aikajanan kumpaankin suuntaan! Täytyy oikein painaa mieleen.

      Mutta Pasanen ei nyt huokaile siellä pilakallisesti vaan tunnustaapi, että ainakin naisten kanssa pelehtiessä haaveilu on kovaa valuuttaa. Nostalgia vähän arveluttaa… riuskaa toimintaa!

      Henkilökohtaisesti minua kauhistuttaa se, kuinka ihmiset arvioivat rahassa kaiken, vanhat tavaratkin. Hohdokkuutta on totta vie tsaarin vanhoissa huonekaluissa, mutta niitä pitäisi voida tarkastella niiden alkuperäisessä ympäristössä oli se Talvipaltsi tai jonkun museon tsaarittaren Hopeasalongiksi kalustettu huone.

      On olemassa vissiin sellainenkin kuin kansallisomaisuus, jonka arvokkaita taidea-aarteitakaan ei saisi myydä ja alistaa bisnesmiesten leikkkikaluiksi.

  3. Aili Nupponen sanoo:

    Se lohtu näissä jutuissa on, että kirkolla on rahaa käytettäväksi vaikka näiden ikivanhojen luiden tutkimiseen. Meidän tavisten kannalta tämä on tietysti ihan turhaa rahanmenoa, mutta kirkko on ollut yleensä aika hyvä bisneksentekijä, ja osannut rikastua yhä lisää. Näin maallinen ja ajallinen ”viisaus” yhdistyy näissä katollisten ja luterilaisten kirkkojen toiminnassa.

    Sanoin kerran piispa Ambrosiukselle, että en ymmärrä näiden pyhäinjäännösten merkitystä enkä niiden ihmeitätekevää vaikutusta. Hänestä asia oli kuulemma luonnollinen ja ymmärrettävä. Jotenkin me siis ajattelemme näistä asioista eri tavalla, itse en usko pyhimyksiin enkä minkään sormen tai muun ruumiinosan tekevän minkäänlaisia ”ihmeitä”. Mutta usko tekee jotkut autuaiksi, minua se ei ole jaksanut tehdä.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Samaa mieltä olen noista pyhäinjäännöksistä: tulkoon jokainen uskollaan autuaaksi. Mutta hirveästi kyllä maksaa, kun jotain vanhaa kalloa tutkitaan. Ei edes elävän kallon kuvaaminen ja aivokasvainten poistaminen tule niin kalliiksi. Eikö tuota pyhyyttä saisi vähemmälläkin rahalla toimivaksi?

  4. Avatar sanoo:

    Tavara, ah, tavara. kuinka inhoankaan sitä! Se kuristaa kurkkua, on viedä hermot!

    • tammikuu44 sanoo:

      Juu, pitää pyyhkiä pölyjä, pitää tupata täpötäyteen komeroon aina vain lisää, ei henno heittää edes vanhoja lasipurkkeja pois – sattaahan niitä joskus tarvita.

      Toisaalta jotkut ovat kovin tarkkoja tavarastaan, olen kuullut sanottavan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s