Hauska uskontokorttipeli riidanhaluisille

Kreikkalaisäijät antavat sunnuntaisin uskonnolle ja kirkolle sen, mikä kirkolle kuuluu ja rientävät kirkonmenojen jälkeen pelaamaan jumalatonta pokeria. - Kuva Monemvasiasta Etelä-Kreikasta.

Uskonnosta voi viisastella kuka tahansa. Se vasta hauskaa on.  Ohessa esittelen rattoisan korttipelin, jolla uskossaan vahvat voivat mitellä voimiaan uskonsa menettäneiden kanssa. Tässä arvokortit:

Jeesus-kortti koetaan aina vahvemmaksi kuin “kristittyjen uskonnon varjolla tekemät veriteot“-kortti. Pisteet: 1 – 0.

Uusateistin voi lyödä iskemällä pöytään “uskontojen  filosofisen traditio“-kortin tai yhdistetyn “dogmihistoria ja ydinkysymyksiä” -kortin. Pisteet: 1-0.

“Noitavainot“-kortilla voittaa “uskontoon positiivisesti vaikuttaneet henkilöt” -kortin ja “pedofilia“-kortti on valttikortti aina, jos tulee kyse uskonnollisista saarnamiehistä, hyvistäkin. Pisteet: 0-1, 0-1.

Sen sijaan on uskontoa kannattavien turha näyttää korttia, jossa vedotaan uskonnottomien lyhyeen historiaa, sillä sen voittaa helposti kortilla “miten voi historiaa olla, kun uskonnon vapauttakin on ollut vasta sadan vuoden ajan” -kortilla ja kun siihen liittää vielä kortin “kristittyjen tapa rangaista epäilijää pään menetyksellä” -kortin, on erävoitto varma. Pisteet: 0-1, 0-2.

“Aggressio-kortti“, jossa viitataan 1900-luvun historiaan ja nähtävästi suoraan kommunismiin, on siinä suhteessa heikko, että se tuo selvästi myös vastustajalle pisteen ja tasapeli tulee, kun ateisti hoksaa vetäistä “Paavi-kuvioidun Hitler“-kortin. Pisteet: 1-1

Peli päättyy esimerkissä 3-4 uskonnottomien voittoon.

Peräti  tohtorikoulutuksessa Suomen Akatemian filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä opiskeleva Ilse Paakkinen pelaa uskontopeliä itsensä kanssa HS:n Vieraskynä- kirjoituksessaan  (3.3.). Ilse Paakkinen häviää korttipelin rehdissä taidossa tällä kertaa itselleen 3-4 . Näin huono tulos saanee hänet myös ymmärtämään, että uusateistien ja muiden vähäuskoisten kantavana voimana ei ole viha vaan ihan tavallinen uskon puute.

Pelin toinen erä:
Ilse Paakkinen väittää, että uusateisteja vaivaa juurettomuus ja kyvyttömyys rakentaa omaa positiivista historiaansa. Itse asiassa uskonsa menettäneet nimenomaan haluavat rakentaa  sitä positiivista historiaansa ja hylätä kaikenlaisen uskonnolla pelottelun ja ihmisten luokittelun  vuohiin ja lampaisiin.  Pisteet: 1-1.

Mitä tulee uusateistien mässäilyyn uskontojen nimissä tehdyillä rikoksilla, niin pientä se on  verrattuna vuosituhantiseen kristilliseen todellisuuteen. Pisteet: (1-1).
No, nythän tuli tasapeli, 2-2 !

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, kirkko, luterilainen kirkko, mynämäki, sano suoraan, Voittaminen, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

11 vastausta artikkeliin: Hauska uskontokorttipeli riidanhaluisille

  1. Paluuviite: Uskonto, ateismi ja tieteellinen maailmankuva « Eikö ketään edes hävetä

    • tammikuu44 sanoo:

      Ahaa, täältäpä löytyy uusia valttikortteja uskontokorttipeiin! Ei, kun peli käyntiin!

      • masinoija sanoo:

        Hah, odotan mielenkiinnolla tulosta. Tekstin tasolla tarjolla on varmasti valttikortti jos toinen, näitä argumentteja kun on saanut kurlata kerran toisensa jälkeen niin ateistien kuin uskovaisten kanssa ja korttipakka on tullut aika tutuksi puolin ja toisin.

        Toisaalta toivoisin ja tykkäisin ajatella, ettei kirjoituksen viestiä ole redusoitavissa kovin tavalliseksi ja käytössä kuluneeksi kortiksi. Miten tässä sitten onnistui, se jääkööt lukijoiden arvioitavaksi :)

  2. pasanen sanoo:

    Kun viharyhmähenkinen kirjoittelu ja ”mielipiteiden vaihto” (herranjumala miten epäonniistunut termi!) alkaa uskonasioista, on todettava, että kortit ovat vaihtuneet pitkiin puukkoihin ja on paras kerätä kamppeensa siltä tantereelta ja vaihtaa maisemia. Kun tietäminen ja julistaminen puhdistetaan kaikesta kyselystä ja epäilystä, ollaan matkalla suuntaan, josta on niin paljon kokemuksia historiasta, että luulisi arveluttavan.

    • tammikuu44 sanoo:

      Mutta hermojen hallinnan kehittämisen kannalta tämä ”mielipiteiden vaihto” on hyväksi. Itse olen kehittynyt jo sen verran, että pystyn lukemaan kiroilematta millaisen yksisilmäisen jaarittelun tahansa esim. uskonnon opetuksen tarpeellisuudesta kouluissa ja sen perustavaa laatua olevasta merkityksestä länsimaiselle kulttuurille.

      Uskonveljien kanssa puhumiseen en kuitenkaan vielä uskalla ruveta.

  3. Marjattah sanoo:

    Verraton juttu! Tuottaa ilkikurista hupia, kun sattuu seuraamaan, miten A-talkissa (homokeskustelu) sun muissa lyödään toisiaan Raamatulla päähän.Uskontoja voi ajatella ihmisten laatimina monimutkaisina peleinä sääntöineen. Tutun evankelisluterilaisuutemme sisään mahtuu monia haaroja, jotka ovat kuin eri uskontoja. Mutta uskon mysteeri, -se onkin jotakin muuta kuin uskonto.

    Etsivä löytää. Löysin blogisi :)

    • tammikuu44 sanoo:

      Tervetuloa!

      Nuo homokeskustelut ovat tosiaan uskomattoman uskomattomia. Ihmisen pienuus ja ahdasmielisyys paljastuu.

      Jokainen ajatelkoon mielessään mitä lystää, mutta pitäähän meidän sentään selviä lakeja noudattaa, pappienkin.

      Suvaitsevaisuuden lisääntyminen kirkonkin piirissä ei olisi pahitteeksi!

  4. tammikuu44 sanoo:

    Masinoijalle!

    Tekstistäsi löytyy runsaasti aineksia, joista taitava pelaaja kehittelee ihka uusia ja pisteitä tuovia kortteja! Ennen kaikkea pelin luonne vaatii rautasta lujuutta ja kärsivällisyyttä pelaajilta. Luovuuskaan ei ole pahitteeksi. Oikein ovela käyttää jopa huumorin (ei räävittömän pilkan) purevuutta.

    Kyllä aivana vakavasti uskon, että kun ihmiset tottuvat puhumaan asioista vaikka kiivaaseenkin sävyyn, lähestytään vähitellen sitä pistettä, että voidaan hivenen vastapuoltakin ymmärtää – ainakin sallia sen olemassaolo.

  5. ARKOLOGI sanoo:

    ”uusateistien ja muiden vähäuskoisten kantavana voimana ei ole viha vaan ihan tavallinen uskon puute.”

    Miten jonkin puuttuminen voi olla kantava voima? Ei mitenkään. Kyllä ”uusateistinen” (eri asia kuin ateisti) kantava voima on puhdas suvaitsemattomuus, eli uskontoja ei saisi olla, koska ne eivät sovi ateistin maailmankuvaan.

    • tammikuu44 sanoo:

      Viitaten tuohon uskon puutteeseeen kantavana voimana ja epäilyyn, että jonkin puuttuminen ei voi olla kantavana voimana ehdottaisin, että ystävällisesti miettisit, miten joillakin ihmisillä voi olla kantavana voimana saivartelu. Tämän miettiminen tosin vaatii hivenen itsetutkiskelua.

      Puhtaaksi suvaitsemattomuudeksi tuskin riitää, että vastustaa jotain ja näkee jonkun tarpeettomaksi. Kristitytkin ovat harjoittaneet samaa suvaitsemattomuutta ja menneet puheista jopa tekojen asteelle tappaessaan ja kiduttaessaan toisin uskovia.

      Ei suvaitsevaisuus tälläkään hetkellä ole kovin huudossa kirkon piirissä. Siitä todisteena on vaikka tämä toinen arkkipiispaehdokkamme. Herra meitä hänestä varjelkoon!

  6. Paluuviite: "Elle a deux passions : moutons et dormir."

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s