Kevätseikkailu maaseudulla

Hopeapajujen rivistö valmiina työntämään esiin pieniä hiirenkorviaan.

Kaupunkilaisraukat löytävät keväisen luonnon vasta linja-automatkan päästä. Maaseudulla luonnon löytäminen  ei ole ollenkaan yhtä  jännää. Villi luonto on heti oven takana. Kuten hopeapajujen rivistö. Lehtiä odotellen.

Moottorisahan ääni kuuluu jo uhkaavana...

Ihminen on luonnon herra. Luontoa on opetettava, on karsittava. Puut roskaavat.  Puut ovat kasvaneet tuossa ainakin 20 vuotta.  Nyt on mitta täynnä, hopeapajut kaadetaan moottorisahalla. Vielä muutama on pystyssä. Täällä ei pajulinnut enää lavertele aamuisin eikä harakat naura! Kuulen jo moottorisahan himokkaan äänen.
– Onks mää antanu luvan kuvata mua, ärähtää puunvihaaja punaisen moottorisahan rähistessä.
– Näitä puitahan minä. Mahtuu ainakin suurempi hiilijalanjälki, kun puut kaadetaan…Moottorisaha ei jää kuuntelemaan, pureutuu rumasti piereskellen puun lihaan.
Mynämäki on yksi Hinku-hankkeen kunnista, jotka ovat sitoutuneet hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Sarvisoppa kiehuu.

Käsi- ja taideteollisen oppilaitokselle kuuluvan pajan pihassa kiehuu suuri pata avotulella.
– Mitä siellä keitetään?
– Sarvisoppaa, vastaa naisihminen, joka hämmentää kattilaa.
Tästä sopasta ei ole syötäväksi. Sen aineksia, sarvia, on suuressa laatikossa, niitä on pressujen alla kasoina ympäri pihaa. Soppakin haisee sarville.

Eläinten sarvia.

Sarvia keitetään ja niistä irtoaa lihat ja muut roitteet. Jäljelle jää puhdas sarvi, josta muotoillaan  muinaisten mallien mukaan  tarvekaluja, koukkuja, neuloja ja kampoja. Nämä kuuluvat muinaistekniikkojen osastolle. Sille jonka ainutlaatuisuutta ei Mynämäessä ole ymmärretty. Loppuu sarvien ja hampaiden keittäminen Mynämäessä.

Se soppa vasta haiseekin.

Aita.

Uudelle pientaloalueelle on ilmestynyt hämmästyttävä aitarakennelma, kuin uusi Berliinin muuri. Erottava tekijä.  Olisi mainio alusta graffiteille? Tämän aidan läpi, yli eikä ali näe mitään. Vastapäisen rivitalon ikkunoista et näe sitäkään. Ei taida monikulttuurisuus saada jalansijaa täällä.

Aitansa kullakin.

Puut eivät enää roskaa.

Kas, ovat ehtineet kaataa viimeisenkin hopeapajun. Rakentavat kuulemma tilalle aidan puusta. Nyt ei tule roskia, tipu lehtiä puista. Siisti juttu.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, hiilijalanjälki, ihmiset, ihmissuhteet, Luonnonsuojelu, muinaistekniikat, mynämäki, sano suoraan, Väkivalta, Voittaminen, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

17 vastausta artikkeliin: Kevätseikkailu maaseudulla

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Elävät puuta ovat ihania, mutta ne roskat ja kuolleet lehdet!
    Meilläkin on tontti täynnä puita, kahden hehtaarin alalla varmaan tuhansia. Aitoja en halua mistään hinnasta, en edes pisteaitaa!

    Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi!

    • tammikuu44 sanoo:

      Kyllä keväisin ihmisessä herää sellainen pieni luonnonsuojelija; jonkunhan täytyisi ajatella vaikka noita puitakin, antaa rehottaa!!

      Tänään näin myös naakan, joka toi nokassaan löytämäänsä hienoa puunoksaa. yritti tupata sitä erään talon räystäässä olevasta reiästä sisään. Ihmetteli aluksi, kun ei mahtunut, ei millään. Aina otti kummastakin laidasta kiinni. Mutta viisas lintu käänsi tulokulmaa niin, että nokassa oleva oksa solahti mukavasti sisään ja sitten oikaisi itsensä perässä. Moni ihmislapsi ei olisi hokasannut moista.

  2. Kaisa-Maria sanoo:

    Onko se niin merkillistä, jos risupuustoa vähän karsii? Puustahan saadaan energiaa, vaikka se tuottama poltinsavu on nykytiedon mukaan vaaraksi ihmiskunnalle.
    Saunan lämmityskin puulla on ilman saastuttamista. Pian järvessä uiminenkin pilaa vedet.
    Pitää suojella luontoa ja käyttää vaan sitä atomimyllyjen saasteetonta energiaa.
    Kauheeta kun kaatoivat ne rangat poltinpuiksi.

  3. maria sanoo:

    Ihmisen ei tarvitse istuttaa puita rakastaakseen luontoa; luonto pitää siitä ihan itse huolen; siemennys on avainsana!
    Ja sitäpaitsi, hopeapaju on pirullinen, jos esim. pääsee juurineen talon alle tai vesiputkiin: tukkii ja rikkoo kaiken kasvaessaan.
    Hopeapaju ei kuulu Suomen luontoon, niinkuin ei citykanikaan. Ihan nousee karvat pystyyn kun tulollaiset hopeapajut vievät tilaa suomalaisilta puhdasrotuisilta koivuilta, kuusilta ja männyiltä.
    Tuijat ja rodorendot ne vasta ikäviä ulkomaan ”sutturoita” ovatkin; eikö suomalaiselle pihalle kuulu suomalainen valkoinen juhannusruusu…miksi kaikki hienot arvot tallataan suohon.

    • Rasisti! Meidän tulee kannattaa monipuisuutta. Hopeapaju on kaunis puu, jolla on oikeus puuelämäänsä missä tahansa. Karjalan mänty se vasta vaarallinen onkin, siihen lyö päänsä.

  4. Kaisa- sanoo:

    Tosi on! Ei hopeapajusta tai poppelista kunnon saunavihtaa saa vaikka sen oluessa uittaisi eikä sillä ole kunnon polttoarvoakaan.
    Citykaneja sentään on keksitty syöttää Korkeasaaren leijonille. Niin ne oloihimme sopeutumattomat maahan muutetut eläimet tukevat toisiaan.
    Koivu, juhannusruusu ja pihlaja. Siinä kunnon pihakoristeet.

    • tammikuu44 sanoo:

      Kaisa ei ymmärrä kansainvälisyydestä ja monipuukulttuurisuudesta mitään. Jotkuthan kasvattavat pihallaan viinirypäleitäkin! Paljon mukavampi poimia viinirypäleterttuja kuin ikäviä viinimarjoja. jotka helposti liiskaantuvat sormiin.

      Juhannusruusu on ikävä siitä, että se leviää joka paikkaan ja sitä vaivaa keväisin kummallinen härmä. Pihlaja on mainio: sillä voi houkutelle pihaan punatulkkuja. Haravan piikeiksikin sen puu on kyllin kovaa, sanovat. Koivu on hieno.

  5. maria sanoo:

    Pihlaja on pyhä puu! Kun sitä yrittää kirvellä halki, ei halkea millään. Niinpä esiesiesi-isämme keksivät sanoa muijilleen, että pihlaja on pyhä, koska sen pilkkominen polttopuiksi oli hitonmoista väkertamistä, jossa kivikirves tylstyi alta aikayksikön.
    Juhannusruusun kuuluukin levitä joka paikkaan ja täyttää maa; miksi sillä olisi vähemmän oikeuksia kuin ihmispololla, joka sikiää niin että poltsi huokailee.

  6. tero laine sanoo:

    Ennen kuin rupeaa tällaista touhua kommentoimaan niin kannattaa varmaan selvittää asioita!! kyllä minäkin voin metsään mennä ja ottaa kuvia kuin satoja hehtaareita kaadetaan!! jos nyt muutama hassu puu kaadetaan SYYSTÄ niin mitäs pahaa siiinä sitten on???

    • tammikuu44 sanoo:

      Mistä syystä niitä sitten kaadettiin? Hienoja hopeapajuja.

      Mitä pahaa siinä on jos joku ei pidä siitä, että puita kaadetaan?

  7. Kaisa-Maria sanoo:

    Ihastuttavan Hymyilyttävä puiden suojelija! Saisinko siunauksesi, jos veistelisin puukolla nuorimmalle tyttärenpojalleni vanhanaikaisen pajupillin, koska parhaillaan koittaa aika, jolloin mahlat nousevat puihin ja kuori irtoaa liukkaasti?

  8. tammikuu44 sanoo:

    Loistava idea! Heti auringon noustessa pellonlaitaan tai missä ihmeessä ne pajut kasvavatkin. Tyttärenpoika mukaan. Veistä itsellesikin pajupilli ja soitelkaa yhdessä. Hienoa elämää!
    Kevätterveisiä!

  9. Kaisa-Maria sanoo:

    Ihanaa, että suhtaudut asiaan noin myönteisesti. Kerron lapselle, että lupa on kauniisti hymyilevältä taholta myönnetty. Soittelemme.

  10. Nana sanoo:

    Kattilaa hämmentänyt naisihminen tässä. Sivuiltani voit katsoa mitä sarvista tehtiin!

    http://kiertelevakettu.blogspot.com

    • tammikuu44 sanoo:

      Kiitos kommentista, tämä kone laittoi sen väärään jonoon eli luokitteli roskapostiksi, jota se ei suinkaan ole. Kiiruhdan katsomaan blogiasi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s