Pitsiviikon sekametelisoppaa ja elämyksiä

Aidon nyplääjänkin voi löytää vaikka kaupungintalon sisäpihan näyttelytila Kertusta. Siiri Sohlman nyplää Binche-pitsejä. tekniikka on sama kuin raumanpitseissä.

*

Joka ei ole aurinkoisena kesäpäivänä Pitsiviikon aikaan törmäillyt hikipäässä Vanhassa Raumassa älköön puhuko kulttuurien kohtaamisesta tai yleensä mistään näpertelystä tai taiderustaamisesta yhtään mitään!
Jokaiselle jotakin, jopa lapsille! Ja jos lapskoussi on loppu niin voi odotella La Bambassa tarjoilijaa, ehtii ottaa nokkaunet.

Ehdottoman hyvä apu kävijälle on Pitsiviikon esite, jossa päivittäinen tarjonta on selkeästi esillä. Mutta aivan sattumaltakin löytää yllätyksiä, vaikka intiimejä pihakirppiksiä. Kulttuuritalo Posellin pihalla tapasin kaksi nuorta miestä, jotka houkuttelivat minut mukaansa…
*

Voit osallistua Tarmo Thorströmin opastuksella pitsigraffittien nynpäykseen. Ne ilmestyvät sitten talojen seinille ympäri Vanhaa Raumaa.- Huomioi pitsikravatti!

*

… sisällä otin osaa pitsigraffittien tekoon. Ohjaajani Tarmo Thorström opetti nypläämään hiukan perinteistä poikkeavalla tavalla ja tavallista paksummalla langalla. Olin toivoton oppilas, mutta edelliset oppilaat, sveitsiläiset, olivat innokkaita ja oppivaisia. Tarmo on ollut nyplääjämestari Impi Alangon opissa ja hallitsee myös perinteisen tyylin. Suuret pitsit pannaan näytteille pitsigraffitteina ulos seinälle.
*

Lumihiutaleverkko!

Kaupungintalon pihalla uudenosan ikkunassa näin hellyttävän Lumihiutaleverkon. Italialainen Giulia Filippe on lumen innoittamana ohjannut  raumalaislapsia  nypläyksen saloihin. On syntynyt modernia pitsiä, kokonainen lumihiutaleverkko.  Käsi kädessä, yhdessä, erilaisuudet täydentävät toisiaan.
*

Mizuho Matsunagan tilateos. Tämä on kokonainen huone, jossa voit aistia pitsin kummallisuutta. Vai onko kyseessä paperi?

*
Ja sitten Pruutmestarskan näyttelytila Kertussa kokonainen pitsihuone, suljettu maailma, pitsi-installaatio. ”Oooh,  aah”, kuuluu verhon takaa ja on mentävä katsomaan: ”Oooh!” Japanilaista keveyttä ja mielikuvitusta. ”Vaatteisiin ja pitsiin voi käyttää paperia”, sanoo Mizuho Matsunaga.
*

Nyt tarkkana: kanaalissa on toden totta pieni saari ja sillä kasvaa muovinen palmu!

*

Kiinnostava on kanaalissa oleva saari, jolla kasvaa tekopalmu. Tämä on taidetta. Perjantaina tällä tekosaarella taiteilija Antti Laitinen esittää soutuperformanssin Voyage. Tämän modernin taiteen rajoja artikuloivan teoksen Laitinen on esittänyt mm. Lontoossa Thames-joella. Että turpa kiinni törpöt ja aistimaan, Voyage kuuluu Laitisen saariaiheiseen teossarjaan, jossa taiteilija toteuttaa unelmansa omasta saaresta, joka on paikallaan pysyvä tai liikkuva. Jos haluaa soutamista ja huopaamista nähdä videolta, sitä voi katsella Rauman taidemuseossa Mitä meri? -näyttelyssä.

Perjantai on muutenkin pähkähullu. Silloin esiintyvät mm. kuviolausujat Häplänperän valittajat taidemuseon sisäpihalla ja haitaritaiteilija Kimmo Pohjonen kaupunginteatterissa ja ilotulituksen kera  teatterin edustalla pimeyden laskeutuessa. Jossain päin kaupunkia voi nähdä myös enkeliparaatin, jota johtaa taiteilija Mizuho Matsunagan.

(Linkki Mizuhon ihanan kakkupaperi-installaation videoon löytyy tuolta alempaa Tarmon kommenteista, siitä alemmasta. Katso!)

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, muoti, mynämäki, sano suoraan, taide, yhteiskunta, Yrittäminen Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

20 vastausta artikkeliin: Pitsiviikon sekametelisoppaa ja elämyksiä

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Hymyilevä, olet ottanut Rauman pitsiviikosta irti paljon ja selostat hyvin sen meille osattomille, jotka pääsemme sinun kauttasi tähän osallisiksi—. Olet todella kulttuuri-ihminen, pidän jutuistasi kovasti.

    Rauma on entinen kotikaupunkisi, olithan Raumalla töissä, joten sen monet tapahtumat ovat tuttuja sinulle vanhastaan—.

    Hyvää loppukesää Tuula :)))

    • tammikuu44 sanoo:

      Kiitos Aili, on mukava, että joku lukee ja hiukan nauraakin kanssani.
      Mielelläni minä luen sinun jutttujasi!

      Sinullekin hyvää kesää – kuumuutta pisaa, näyttää täällä mittari 32 astetta

  2. Rosina sanoo:

    Olemme matkalla viikonloppuna Etelä-Suomessa, aikomus oli yöpyä Raumalla yhtenä yönä, mutta majapaikkaa ei löytynyt.
    No, jospa ajelisimme sunnuntaina Harjavallasta Raumalle ja sieltä seuraavaan kyläpaikkaamme Poriin.
    Olisi hauska seurata nyplääjien puuhia.

  3. Aili Nupponen sanoo:

    Päivän ylin lämpötila on meillä 34,4 astetta. Venäjällä savustetaan ihmisiä ja poltetaan metsää, riittää sitä meillekin asti ;((

    • Juuri tuosta Venäjän savusta tässä ukkokullan kanssa irvailtiin, sanottiin, että kyllähän tässä kuumuus yllättää, kun veli venäläinen alkaa polttaa metsää, savustaa kai kohta meidät Ruotsin puolella.

  4. Tess sanoo:

    Mukavaa, kun jätit kommentin blogiini. Pitää paremmalla ajalla tutustua teksteihisi paremmin.

    Pitsinnypläys on upea taito. Itse en osaa alkeita enempää, mutta mummoni on tehnyt todella kauniita nypläystöitä, joista osa on päätynyt itsellenikin lahjoina.

    Asun niin kaukana pohjoisessa, että Rauman pitsiviikoilla käyminen ei onnistu ainakaan tänä vuonna. Haaveissa olisi käydä jonakin vuonna.

  5. tammikuu44 sanoo:

    Mutta pitsiä syntyy sinulta, upeita pisisukkia. Tämä Rauman Pitsiviikko on vähän sellainen sekahedelmäkeitos, et nyt niin hirveitä menetä, vaikka et tänne eksyisikään. Mutta kieltämättä viikko on saanu uuta ilmettä ja Vanha Rauma on upea puukaupunki, Unescon suojelukohteita.

    Vanha kunnon käsityötaito on taidetta!

    Terveisiä!

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Ihastuttavaa Hymyilevä, että olet tavannut pitsiretkelläsi jopa Tarmon. Nuoren miehen toimissa on ytyä vaikka raumalaiseksi pitsikeisariksi. Jokaisessa hommassa tarvitaan se niin sanottu napamies (tai nainen), joka vie pitsikulttuuria uudellakin tavalla eteenpäin, vanhaan kompastumatta.
    Varmasti totesitkin, että Suomessa Rauma on pitsinnypläyksen pääkaupunki.
    Joten räväkkää Mustan Pitsin yötä, mikäli satut huomenna olemaan paikkakunnalla!

    • Tottakai Rauma on pitsinnypläyksen pääkaupunki! Yllättävän paljon on tullut aivan uutta ilmettä. Ja vanha pysyy sellaisena kuin pitääkin: Vanha Rauma on aina Vanha Rauma.

      Tarmo oli todella iloinen yllätys, selvää pitsikeisariainesta.

      Kyllä tekisi mieli sinne Mustan Pitsin yöhön…

  7. Hirlii sanoo:

    Nythän kuullostaa ihan siltä, että olet menossa Mustan Pitsin yöhön (tai olet jo siellä). Mainiota, aivan mainiota että pitsigrafitikin on aloittanut maamme valloituksen. Hmmm, ehkäpä niitä pian jo näkee katukuvassa … ;)

    Hilpeä kertomus pitsien viikosta, olipa riemastuttavaa luettavaa.

    • Tässä parastaikaa katselen taivaalle ja arvioin mahdollisten uusien sadekuurojen mahdollisuutta. Hyväähän sade tekisi mutta Mustan Pitsin yölle se olisi katastrofi. Että mennäkö vai eiko mennä…

      Se saariperformanssi olisi rautaa ja haitari-ilotulitus sekä Häplänperän valittajat. Voi-voi, kauhea dilemma!

      (Kiitos muuten kannustuksesta. Tekisi mieli kirjoittaa viela hassunhauska tarina Raman taidemuseon Mitä meri? – näyttelystä. Sydäntäni lähellä on erityisesti tämä saarensoutaja, joka on soutanut rakentamaansa saarta Japanissa ja Amerikoissa asti, tehnyt oikein videon kyseisestä juoneltaan melko yksitoikkoisesta tapahtumasta. Ja sitä ihmiset sitten katselevat taidemuseossa naama vakavana. Lattialla oleva puutarhaletku on myös ajatuksia herättävä. – Maailma on.)

  8. maria sanoo:

    Kyllä raumalaiset ovat huomanneet tuon palmusaaren. Yksi palmu käytiin pöllimässä jo; vaatinut melkoista harrastuneisuutta, koska saarelle on mitä ilmeisimmin uitu. Ihmisten vaatimuksesta saarelle sitten hankittiin uusi palmu.
    Kuka vei palmun, on yhä arvoitus. Oliko se Juhani vai Jukka!

    • On tietenki hyvin odotettavaa, että taidevarkauksia tapahtuu, kun Raumalle pannaan näytteille vartioimaton taideteos. Onhan Picassoakin varastettu, varkaat arvelivat varmaan saavansa saaresta vielä huomattavsti suuremman summan kuin yhdestä Picassosta. Onhan kyseessä kokonainen saari, jota voi soutaa.

      Onko sinulla kokemuksian Mustan Pitsin yöstä?

  9. maria sanoo:

    Jonkin verran. Lähinnä Tuomari Nurmiosta ja Häplänperän perukoilta. Tunnelma oli kyllä hyvä, mutta en oikein jaksanut luuhata siellä.

  10. Tarmo sanoo:

    Vai että pitsikeisari :D

    Voi hyvät hyssykät, ihania ihmisiä täällä :) Kiitollisuudella otan kehut vastaan ja koitan pysyä nöyränä, sillä pitsi on jo noussut päähän mutta pissaa yritän välttää!

    Tess (ja muutkin mahdollisesti kiinnostuneet): Nyt nypläämään voi opetella uuden verkko-opetusmateriaalin avulla. Ei se ihmistä korvaa, mutta on monipuolisempi kuin perinteinen oppikirja. Löytyypi osoitteesta:
    http://www.raumalace.fi/

    Hirlii: Laitan tässä lähiaikoina pitsigraffiteista kuvia ja videon nettiin. Kun se tapahtuu, kirjoitan siitä blogiini http://www.thorstrom.com

    Hymyilevän Eläkeläisen kuvassa ylläni oli tosiaan t-paita, johon on käsin painettu seulalla nypläämäni pitsisolmio. Sitten ihka aitoa pitsisolmiota (ja paria muuta tuotosta) pääseepi näkemään esim:
    http://www.thorstrom.com/karmes/

    • tammikuu44 sanoo:

      Ihmetellen ja kiitollisuudella ottavat pitsiviikon kävijätkin työsi vastaan. Olet totta totisesti tuonut uutta ilmettä koko pitsiviikkoon!

      Nyt menen katsomaan sitä aitoa pitsisolmiota. Tpovotan hyviä jatkoja pitsin parissa!

      • Tarmo sanoo:

        Unohtui edellisestä kommentistani, että otin Mizuho Matsunagan teoksesta pienen videonpätkän, koska sitä oli yhdellä kuvalla sanalla sanoen mahdotonta taltioida niin, että teosta näkemätön katsoja siitä hahmottaisi kokonaisuutta.

        Siispä:
        http://www.thorstrom.com/2010/08/makea-maisema/

        Edelleen täytyy sanoa, että hymy nousee poskille saakka ja ihailen taiteilijan luovuutta kakkupaperien vaihtoehtoisessa käyttötarkoituksessa.

  11. tammikuu44 sanoo:

    Kerrassaan mainio video, yksi kuva ei tosiaankaan pysty kertomaan kuin murto-osan Mizuhon teoksesta. Videon taustaäänetkin ovat hyviä: siellä se on arkipäivä kakkupaperimaailman takana! Muutenkin blogisi on upea!

    Katsokaa video!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s