Työperäisen maahanmuuton rajat ja järki

Isokenkäinen työperäinen ruotsalainen maahanmuuttaja saapumassa maahamme kuninkaan valtuuttaman huippuosaajan kanssa.

*

Länsimaisia kaupankäyntiarvoja puolustava  mies mielletään oikopäätä guruksi vaikka ei olisi kaulassa kuin kravatti. Järkeä puhuva nainen on sen sijaan outo lintu.

Helsingin kauppakorkeakoulun professori  Vesa Puttonen hakkaa  jo pelkällä tittelillä työllisyydestä ja maahanmuutosta puhuneen Jutta Urpilaisen. “Me olemme henkisesti rasisteja“, Puttonen hehkuttaa haastavasti sunnuntain Turun Sanomissa.

*

Puttonen on globaalin talouden äänitorvi. Hän kehottaa silmät kirkkaina työnantajan ottamaan lusikan kauniiseen käteen  ja palkkaamaan kielitaidottoman maahanmuuttajan. Patistelee suomalaisia vielä puhumaan tämän maahanmuuttajan iloksi englantia. Erityisesti kauppatieteiden professorin sydän sykkii ulkomaalaisille huippuosaajille. Mistä niitä osaajia sitten vasta saa, kun meidän ikääntyvien mukana kuolevat viimeiset suomalaiset huippuosaajat, mies äimistelee.

*

Urpilainen on sen sijaan yksinkertaisuuttaan sanonut, että työperäiselle maahanmuutolle pitäisi panna rajat, koska meillä on jo lähes 300 000 työtöntä omasta takaa. Ja  häntä keljuttaa sekin, että työnantaja voi pelata vilunkipeliä palkoilla ja työantajamaksuilla  näiden kielitaidottomien maahanmuuttajien kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien pitäisi älytä elää maassa maan tavalla, suomen kieltäkin heidän tulisi opiskella.

*

Lamasta selviämiseen tarvitaan muita lääkkeitä kuin työvoimareservien hankkimista. Vaikka talous lähtisi ällistyttävään nousuun, tällä menolla köyhät jatkavat köyhtymistä, rikkaat rikastumista. Monet taloustieteilijätkin ovat jo tätä mieltä.

*

Amerikkalaisen MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström puhui  äskettäin  jatkuvaan kasvuun luottavien gurujen strategiaseminaarissa hämmästyttäviä asioista: suomalaiset ovat ymmärtäneet innovatiivisuudenkin täysin väärin. (HS 15.8./Marko Junkkari, Kuria ja niukkuutta innovaatiojärjestelmään).

Meillä syydetään julkista rahaa kaikenkarvaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Luullaan, että kun tutkijat saavat vapaasti käyttää luovuuttaan ja hengailla trendikuppiloissa matokahvin äärellä, syntyy uutta ja mullistavaa. Kuitenkin: “Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle,  innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkasti määritellyistä reunaehdoista.” Ehkä nämä Puttosen haikailemat huippuosaajatkin ovat siis turhia.

*

Jospa siinä Jutta Urpilaisen ehdotuksessa työperäisen maahanmuuton  ja huippuosaajien haikailun rajoittamisessa on sittenkin jotain itua?

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eduskunta, eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, politiikka, Voittaminen, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

40 vastausta artikkeliin: Työperäisen maahanmuuton rajat ja järki

  1. maria sanoo:

    Missä Vesa Puttonen on sanonut, että suomalaisten työnanatjien on palkattava kielitaidottomia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä töihin? Luin Puttosen haastattelun, mutta en löytänyt ko. kohtaa.
    Puttonen puhui asiaa, vaikka ei ehkä demari olekaan! Vähänkin outo nimi, niin työhaastatteluun ei ole mitään asiaa, vaikka pätevä olisikin. Kyllä tämä on totisinta totta.
    Toisaalta, miksi esim. läntisessä Suomessa pakattaisiin joku Lötjönen tai Romppainen hitsarin hommiin. Saatnan savolainen se olisi mitä luultavimmin.
    Mieluummin siis vaikka Virtanen, vaikka alunperin olisikin Voronkoff ollut. En ole luultavasti Puttosen kanssa politiikasta samaa mieltä, mutta tässä asiassa olen.
    Olisiko oikein että esim. Aamulehti ei olisi voinut palkata Rami Hanafi-nimistä kuvaajaa, jonka isä pitää kebabnarikkaa ja äiti opettaa kuvaamataitoa. No, ei tietysti, tää Ramin isähän on vienyt joltian röpsäpöksy-virtaselta kimman!

  2. TS:n jutussa ei panna suorana lainauksenai suoraan Puttosen suuhun sitä, että työnantajan on palkattava kielitaidottomia ulkomaalaisia, mutta jo tämä otsikko ”Me olemme henkisesti rasisteja” viittaa siihen, että jos meikäläinen työnantaja ei palkkaa ulkomaalaista hän on selvästikin rasisti.

    Lisäksi seuraava:
    ”Meillä on sellainen mielikuva, että meillä on globaaleja yrityksiä.—Vaikka suomalaiset osaavat englantia, sitä ei haluta puhua. Tämän vuoksi me pakkaamme mieluummin suomea puhuvan henkilön. Emme näe ulkomaalaisia vahvuutena.”

    Tuo on lainaus Puttosen sanomisesta. Jos hän sanoo näin, eikö hän silloin tarkoita, että suomalaisten työnantajien pitäisi palkata ulkomaalaisia suomalaisten sijaan (”me palkkaaammme ” viittaa suomalaisiin työnantajiin, jotka siis palkkaavat suomalaisia)?

    Ja ei pidä sotkea selvää asiaa: yritän sanoa vain, että ei ehdoin tahdoin kannata ulkomailta houkutella ketään osaajaa tai osaamatonta tänne töihin, kun meillä on aivan selvästi omiakin osaajia. Toiseksi: maan kieltä (suomea) on työntekijän osattava edes auttavasti oli homma mikä tahansa!

    Miten joku puolalainen maataloustieteen maisteri voi olettaa, että hän saisi ilman kielitaitoa koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa? Kyllä lampaanhoitajankin huonosti palkatussa työssä pitää ymmärtää, minne lampaat viedään laitumelle. Ja kun tämä samainen maisteri ei osannut viiden vuoden jälkeenkään tarpeeksi suomea, on turha valitella. Vasta kun maisteri oli etsinyt tämän viiden vuoden jälkeen kaksi vuotta töitä hän hoksasi menna maahanmuuttajille tarkoitetulle suomen kielen kurssille.

    Mitä tulee tähän Aamulehden kuvaajaan, hän on suomalainen siinä missä Lötjönen tai Viratanenkin. Sen tietää siitä, että kaikki nämä veikot puhuvat suomen kieltä ymmärrettävästi. Heillä on lisäksi Suomen kansalaisuus. Kyllä silläkin pitäisi vielä olla jotain merkitystä ollaan kuinka monikulttuuriystävällisiä tahansa.

  3. Kaisa-Maria sanoo:

    Ei se nyt ihan noin mene! Jos Lötjönen koehitsauksessa vetäisee ensimmäisen luokan sauman, otetaan hänet taatusti hommiin, vaikka olisi savolainen.
    Edellyttäen, että hommia riittää, sillä parhaillaan ollaan pistämässä noin 8000 lötjöstä ja virtasta km-tehtaalle. Samanvertaisella työnäytöllä kielitaidoton työhönpyrkijä jää kakkoseksi, koska on vaikeaa selittää hänelle, mihin se sauma hitsataan.
    Hupaisia arvoisan professosi Puttosten käsitykset!
    Jossain kirjoituspöytänsä kätköissä ilmeisesti teoretiseva äijä tuntuu olevan käytännön asioista täysin pihalla.
    Jos joku sattuu olemaan professori, ei se välttämättä ole näyttö ympäristöolosuhteiden sekä kansantalouden lakien käytäntöön istuvan todellisuuden tajuamisesta.
    Ollaan vaan ”henkisesti rasisteja”, mutta kyllä kielitaito on ensimmäinen ehto, jota työelämässä arvostetaan.
    Eivät huippuosaajat Suomesta lopu! Suomessa niiden koulutus on maailman kärkitasoa, kuten uutisissa vastikään kerrottiin.
    Eri asia on, jos he koulutuksen saatuaan lentävät kotimaan palkkatasoa vieroksuen muuttolintuina maailmalle.
    Jutta Urpilaisen ajatukset tuntuvat olevan lähes kohdallaan.

    • Kyllä meidän pienten ihmisten on yritettävä huutaa mahdollisimman kovaa, että suomalaiset haluavat töitä. Ja suomalaisia on työllistettävä. Liian suuren vallan ovat saaneet nämä rahamaailmaa myötäilevät taloustieteen herramiestyöntekijät korkakoulujen takapuolenhautomoissaan.

      Halpaa työvoimaahan tässä ulkomaalaisten työntekijöiden suosimisessa vain haetaan. Ihan sama onko ihminen tavallinen vai huippuosaaja! Voi siellä olla takana myös työnantajapuolen halu panna suomalainen ammttiyhdistysliike polvilleen: palkkoja on pienennettävä, lomautuksia jatkettava, saneerattava! Ja se on helppoa, kun on aina tyävomatoimiston kortisto, josta ottaa.

      Jos jotenkin vielä ymmärtää mammuttiyhtiö Nokian, joka suurelta osalta toimiikin ulkomailla, että se palkkaa myös ulkomaalaisia, mutta kyllä hiukan pienemmät firmat saisivat tulevaisuudessakin arvostaa suomen kielen taitoa.

      Onhan suomalaistenkin annettava ruotsinkielen näyte joissain viroissa, miksi suomen kielen osaamisen vaatimus ulkolaiselle työntekijälle on niin kummallista ?

      Suomessa on hyvät koulut ja hyvät opettajat, kansa on koulutetua. Mutta sille pitäisi löytää töitä!

  4. Kaisa-Maria sanoo:

    PS. Kiitos muuten Hymyilevä kuvasta, jossa ruotsalainen maahanmuuttaja saapuu..jne…
    Paras ja tekstiin osuva kuva aikoihin! Naurattaa vieläkin niin pirusti, kun katsoo sitä. Mistä ihmeestä löysit sen? Näin ne huippuosaajat!

  5. Nils-Åke sanoo:

    Minusta tuossa kuvassa on saksalainen suolakauppias, joka on tullut Hirvijoen suulle jatkaakseen siitä noin 7 kilometrin päähän
    kauppapaikalle, jossa suola vaihdetaan turkiksiin.
    Tätä kauppaa tehtiin jo ennen kristinuskon tuloa ja suolan myötä se uusi uskokin maahan juurtui.
    Hirvijoen suulle olivat muinaissuomalaiset rakentaneet Tienperin linnan, jotta kuurinmaalaiset rosvot eivät olisi päässeet ryöstöretkelle.
    Tienperin linna tuli sittemmin piispan asunnoksi ja sai nimekseen Stenberga. Oli muuten ensimmäinen kirkon omistama maapala täällä.
    Linnan paikka on edelleen nähtävissä. Se on Lemussa keskellä peltoa oleva 30×60 kokoinen silokallio, jossa on vielä nähtävissä
    rakenteiden jäännöksiä.

    • tammikuu44 sanoo:

      Ahaa, saksalainen käytännöllisen vaihdantatalouden huippuosaaja saapumassa maahamme yhdessä kirkollisen taloustieteilijän kanssa. – Pitkä historia todellakin näillä ulkomaalaisilla huippuosaajilla maassamme!

  6. Hirlii sanoo:

    Siinäpä (kuvassa) sitä onkin varsinainen työperäinen maahanmuuttaja, etevä huippuosaaja mukanaan.

    Vähän voimistelen sormiani tässä, ja olen hetken aikaa työkriittinen kansalainen, ja ehkä vähän myös demarikriittinen, yhteiskuntakriittinen ja aikalailla työelämäkriittinen, mutta en lainkaan maahanmuuttokriittinen. Itsekriittinen en jaksa olla, olen liian mukavuudenhaluinen, mutta naapurikriittinen voisin olla, se on helpompaa (tyyliin: miten niillä voi olla taas uusi auto, vaikka ihan selvästi ovat muualta tulleita, puhuvat vierasta kieltä).

    No, tämä oli ajatusleikkiä, mutta tosisaan, olen alkanut vasta nyt tajuta, oikein perusteellisesti, että työhän on juuri se millä meitä kaikkia voidaan riistää. Se määrittää meidät ihmisinä ja sen pohjalta arvotamme myös itseämme. ”Mitä sinä oikein teet?”, on kysymys johon olen vastannut viimeisen puolen vuoden aikana useammin kuin luultavasti koko elämäni aikana. Ja näin siksi, että minulla on työttömän status. Joka ei tarkoita sitä ettenkö tekisi mitään. ”Luen kirjoja”, vastasin kerran kyselijälle. Ja suurella ilolla luenkin, koska en ole työ-uupunut. Teen minä paljon muutakin, mutta ei siitä nyt tässä mitään.

    Asia josta tämän päivän HS:ssä kirjoitettiin. Siitä, että työelämä tuottaa hirveästi pahoinvointia, seikka jonka kyllä tiedänkin jo, että ihmiset tekevät liikaa tai terveyttä muuten vaarantavissa työoloissa.

    ”Työelämän kova tahti kuristaa”, otsikoi HS taloussivuillaan. Liiallinen kiire houkuttelee palkasaajia aikaisin eläkkeelle, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimus.

    Ehkä teemme liikaa töitä? Ehkä pidämme ihan turhaan kiinni kahdeksantunnin työpäivästä ja voisimme vallan hyvin siirtyä kuudentunnin työpäivään, vaikka jotkut viisaammat väittävät myös ettei työpaikkojen määrä näinkään lisääntyisi. Työ tekijäänsä kiittää, mutta rikastumaan sillä ei pääse, ja vain bisneksellä (toisten tekemällä työllä ja siitä ansaituilla voitoilla) voi rikastua. Jos haluan toimeentuloa, ja rikastua, minun kannattaa hankkia mieluummin paksuhko osakesalkku, maksan silloin vähemmän verojakin. Ehkä työelämän ei pitäisi antaa määritellä meitä ihmisinä niin paljon?

    Lopuksi olen demarikriittinen, koska sdp:llä on julkisuususkona käsitykseni mukaan täystyöllisyyden saavuttaminen. Minun on ihan mahdotonta uskoa siihen. Se on mahdotonta niin kauan kuin systeemi on tämä mikä on. Markkinaliberalistinen kauhukapitalismi , jossa jopa taiteilijoiden työn merkitys (lue:työnarvo) pyritään määrittelemään näiden markkina-arvojen mukaan.

    • tammikuu44 sanoo:

      Markkinaliberalistinen kauhukapitalismi! Täytyy oikein nyt kirjata se muistiin, räväyttää se ilmoille sopivassa ja sopimattomassa paikassa.

      Näillä markkinavoimilla ratsastavat eivät ilmeisesti tajua, että kovatahtisessa työelämässä sairastuvat ja lomautetut tai saneeratut ovat myös ajattelevia, tuntevia ihmisiä, osaajia, jotkut jopa huippuosaajia. Nykyään yhä suurempi joukko mieltää koko yhteiskunnan markkinaliberaklistiseksi kauhukabinetiksi. – Ei hyvä!

      Rakennamme tässä siis yhteiskuntaa, jossa elää ihmisiä, jotka eivät vähimmässäkään määrin arvosta sitä eläämänmuotoa, mitä työpaikoilla puurtavat ja heidän firmansa, koko bisnesmaailma taloustieteilijöineen edustaa. – Ei hyvä!

      Täystyöllisyyttä emme tietenkään koskaan saavuta, mutta voimme saaavuttaa sellaisen tyytyväisten ja hiukan onnellistenkin ihmisten yhteiskunnan, jollaisena Suomi jo nyt nähdään amerikkalaisen Newsweek-lehden tutkimuksessa. Siitä kerrotaan myös tämän päivän Hesarissa. Myös Suomen kotimaakseen valinneet hehkuttavat meidän koulujamme ja elämäntyyliä, terveydenhuoltojärjestelmäämme.

      Perhana: totta se on, jos kysyy hyvin toimeentulevilta maahanmuuttajilta tai hyvinvoivilta suomalaislta. Jos omat perusasiat ovat kunnossa, antaa vamasti lausunnon, että koko maan perusasiat ovat kunnossa. Mutta ne pitäisi olla edes suurin piirtein kunnossa kaikilla!

      Ensimmäisenä toimeentulon turvaaminen, työllisyys!

      • Hirlii sanoo:

        Juu, se kannattaa ottaa sanana talteen, ei sitä koskaan tiedä missä sitä tarvitsee ;)

        Kyllä minäkin oikeasti ajattelen niin, että työ on ihan tärkeä juttu ihmiselle, ei vaan toimeentulon kannalta vaan myös muutenkin. Ja on meidän otettava maahanmuuttajia vastaan, jaettava siten tätä kakkua muillekin. Tapasin pyykinkuivaustelineillä naisen joka oli pienen poikansa kanssa muuttanut Bosniasta, sodan jaloista, tänne Suomeen kolmetoista vuotta sitten. Hän sanoi, että halusi Suomeen, koska hän tiesi että täällä on nainen presidenttinä, tiesi nimenkin jo ennen tuloaan tänne. Hän kehui maatamme, ja tajuaahan tuon, jos on sodassa ollut ja nähnyt miten mieletöntä se on.

        Luin myös HS:stä tuosta Newsweekin tutkimuksesta. Se on hyvä, oikein hyvä että muistutetaan esimerkiksi siitä, että kun Yhdysvalloissa menee synnyttämään lasta, saa pulittaa tuosta ikimuistoista hetkestä 20.000 dollaria. Fernando Miranda, Yhdysvalloista Suomeen muuttanut onnellinen isä, on syystäkin iloinen, sillä lasten tulo maailmaan ei täällä Suomessa maksanut hänelle kuin 20 euroa kappale.

        Kyllä meillä on, monet asiat hyvällä mallilla.

      • Tottahan toki meidän on pystyttävä myös auttamaan ja ottamaan maahan pakolaisia sodan jaloista. Olen minäkin Turussa torin laidalla bussia odotellessa tavannut useitakin maahanmuuttajia ja ainakin yhden kurdipakolaisen. Ovat menossa Raision koulutuskeskukseen tai tulossa sieltä. Olemme pientä puhetta saaneet aikaiseksi suomeksi: vähäinenkin yhteinen kieli lähentää ja poistaa pelkoja ja ennakkoluuloja – ja olenhan näin osaltani ottanut osaa suomen kielen opetukseenkin!

        Toivoisi tietysti, että nämä kaikki vaikeuksissa olleet pystyisiviät elättämään itsensä omalla työllään. Varmasti heistä jokainen ymmärtää, että korkeasti koulutettukaan ei voi heti saada omassa massa koulutuksen saaneena koulutustaan vastaavaa työtä.

        Mutta en oikein voi ymmärtää sitä, miksi ehdoin tahdoin tänne pitäisi oikein houkutella ihmisia ulkomailta, olivat mitä huioppuosaajia tahansa. Onhan meillä omasta takaa osaajia!

        Monet asiat kuten tuo terveydenhoito ja koulutus ovat tosiaankin hyvällä mallilla. Ja siinä hyvässä mallissa ne myös pitäisi pitää. Ei jatketa yksityistämistä vaan kehitetään kunnollisia kunnallisia palveluita kuten tähänkin asti. (Tässä tuntee nyt olevansa kuin joku maallikkosaarnaaja, joka on valaistunut ja tietää kaiken. – Ovatkohan muuten syyssateet alkaneet? Kylmää ainakin on.)

  7. maria sanoo:

    Olen samaa mieltä tuosta suomen kielen taitovaatimuksesta. Mutta olen lukenut monista tapauksista, joissa jo suomen kielen ääntäminen jotenkin vierasperäisesti on aiheuttanut pakit työn kyselijöille. Luin myös korkeasti koulutetusta naisesta, suomalaisesta, joka on viettänyt ulkomailla ulkolaisen miehensä työn takia vuosia. Nyt paluumuuttajana hän ei saa työtä, koska on a) liiakasi koulutettu b) hänellä on ulkomaisenen sukunimi ja ns. kansainvälinen etunimi, josta ei voi päätellä ”suomalaisarjalaisuutta”. Niin, että Puttosen väite siitä sisäänrakenntusta rasismista on totta.
    Tämä po. nainen kouluttautui lähihoitajaksi ja sai vimein töitä Suomesta. Tekniikan ja maatalousalan osaaminen ja koulutus ei työtä antanut.

    • Eniten tuossa ulkomaalaisten työnsaannissa kiikastaa todellakin kielitaito. Mielestäni on täysin ymmärrettävää ja oikein, että kun hakijoita on paljon, työnantaja palkkkaa suomalaisen. Tuskin kyse kuitenkaan on rasismista vaan yksinkertaisesti kielitaidosta.

      Onhan suomalaisillaki ruotsin osaamisvaatimus niillä seuduin, jotka ovat selvästi ruotsinkielisiä. Hommaan valitaan se, joka osaa ruotsia sujuvasti eikä se, joka puhuu sitä joten kuten.

  8. Zepa sanoo:

    Professori näkee työssään toisenlaisia maahanmuuttajia kuin moni muu. Minäkin näen päivittäin maahanmuuttaneita joiden ei tarvitse osata suomea, koska heidän vahvuutensa työnsä tekijänä luontuu englanniksi, ja heitä avustetaan heti, kun tulee (suomen takia) vaikea paikka. Näitä henkilöitä sanotaan asiantuntijoiksi, tutkijoiksi ja opettajiksi.

    Samassa talossa, jossa nämä äskeiset työskentelevät, sen sijaan hallintoon ei hyväksytä sellaista joka ei osaa suomea riittävästi.

    Kaikissa työtehtävissä ei vaan pärjää ilman suomen taitoa ja sillä hyvä. Ei tämän tajuamiseen tarvita kuin normaalin arkielämän ja työelämän tuntemusta.

  9. emmaia sanoo:

    Kuvassa voi ehkä olla sinun esivanhempisi. Sanon tätä ystävällisesti ja leikkillisesti.

    Minusta työpolitikka ja kysymys; ”olemmeko rasisteja?” on
    kaksi eri asia, siksi on vaikkea kommentoida artikelin.

    Minulla on kuitenkin ollut liian yleinen halveksimista turistien kohti, löysin kääntymistie pois tuosta melkein sattumalta.

    Syy että minä olenkaan ollut halunnut salassa halveksia tuntettomia oli tyhjästä syntynyt katkeruuttaa.

    Vain nyt kuin näen taksepäin ajattelen että tarina näkyy suunnittelutulta.

    Pitäisinkö kertoa enemmän?

    • tammikuu44 sanoo:

      Hyvä näin. Älä kerro kaikkia. Jokaisella on omat salaisuutensa.

      Yritetään ymmärtää kaikkia ihmsiä. Vi måste försöka att förstå alla människor.

      Tarkkaile postiasi!

  10. Kaisa-Maria sanoo:

    Syntyipä aikamoista haloota maassa, joka on valittu maailman parhaaksi!
    Saapuessani tänään marketin parkkipaikalle, en voinut olla kuulematta erään kassiaan kiikuttavan rouvan lausahdusta olkapäätatuoinnilla, vihreän raitaiseen tukkaan somistuneelle ja uudennihkeään Volvoon kauppakassiaan lastaavalle toiselle naisihmiselle:
    – Onnea uudesta autosta! Paljonks muuten teitte lisävelkaa? Koittakaa nyt selviytyä siitä, kun potkut telakalta ovat herkässä!

  11. maria sanoo:

    Kiinnostavaa ja polveilevaa keskustelua. Hymyilevälle tarkennus: tarkoitin esimerkilläni ULKOMAALAISITTAIN suomea murtavan, eli aksentti muu kuin suomalaisilla, ihmisen kohtelua.
    Tapasin taannoín yhdellä kurssilla erään irinan, joka työskentelee yliopistoassa semiotiikan parissa mm. Erittäin hyvä suomenkilen taito siis. Mutta heti kuuli että on Pietarin tyttöjä. Tätä tarkoitan!
    Irinan sukunimi on Lukkarinen ja hänellä etupäässä kaikki hyvin, mutta entä jos se olisi venäläinen? Se on pieneastä kiinni, työn saanti! Että aivan turha siellä hurskastella ja puolustaa diskriminoivaa asennetta.
    PS. Demarit ovat pilanneet lopunkin uskottavuutensa niillä Urpilaisen onni-puheilla. Jugner vielä peesaa. Eräs potkut saanut hitsari antoi huutia noille onnensynnyttäjille lehtihaastattelussa. Työtä siis päteville työntekijöille, maasta, kielestaä,rodusta tai uskonnosta piittaamatta. Näin sanoo perustuslakimmekin jo. Ja jos kerran olemme menneet EU:hun, on hyväksyttävä että tänne voi tulla virailta mailta ihmisiä, kuten mekin voimme mennä muihin EU-maihin työtä hakemaan.

    • Tottakai voi tulla työtä hakemaan, mutta on turha kuvitella, että saisi työtä, jos ei osaa kieltä. Kielitaito on a ja o – paitsi joillakin erikoisaloilla kansainvälisissä firmoissa. Vaikka on vapaa liikkuvuus, se ei takaa sitä että pelkkä ulkomaalaisuus takasi työnsaannin.

      Suomen puhuminen ulkomaalaisittain murtaen on mielestäni eksoottista ja tuskin järkevä työnantaja pitää sitä esteenä työn saannille. Voihan olla kyse muustakin Suomen oloihin riittämättömästä koulutuksesta kuin heikosta kielitaidosta.

      Urpilainen ja Junger puhuvat järkeä enemmän kuin koko nykyinen hallitus on puhunut koko hallituskautenaan.

  12. maria sanoo:

    Urpilainen ja Jungner haluavat noin niinkuin ensisijassa, että Sdp voittaa vaalit! Jugner on älykäs ja sutki mies ja Jutta puhuu kauniista ja ihanteellisesti, mutta reaalipolitiikassa se ei valitettavasti riitä.
    Suomessa ei ole oikeastaan enää kunnon vastavoimaa porvareille, koska demarit, nuo lohenpunaiset retiisit, kosiskelee kansaa populistisin keinoin. Paitsi että eivät pärjää Soinille;…”verotus kevenee, erotus levenee ja silleen…”

    • Sitä populismia nyt tarvitaan, Soini puhuu niin kuin kansalle puhutaan; meidän on tiedostettava ja ymmrrettävä mistä on kymynys: ”erotus levenee!” Urpilaiselle on kunniaksi, kun hän on huoimannut tämän yksinkertaistamisen voiman.

      Keskusta ja kokoomus ovat sotkeutuneet omiin rahapusseihinsa.

  13. maria sanoo:

    Höpötilöpöti!

  14. maria sanoo:

    ”Yksinkertaistamisen voimaa!”

  15. maria sanoo:

    Mistä?

  16. maria sanoo:

    ”Meidän jälkeemme vedenpaisumus”

  17. maria sanoo:

    Missä maassa?

  18. maria sanoo:

    Hyvä! Perunamaa onkin paras paikka kasvattaa perunoita, sekä rosamundaa että puikeloa.

  19. maria sanoo:

    Timo on suosittu ja selkeän yksinkertainen peruna. Siksi kansa tykkää! Ei liian jauhoinen, mutta toisaalta ei liian sitkaskaan.
    Timosta tehty perunajauho on erittäin hyvä valkoisten paitojen tärkkäyksessä ynnä kiisselin suurustamisessa.

  20. maria sanoo:

    lHesarissa oli tänään pe. mainio katsaus poliittisiista puolueista pääkirjoitussivulla. Lue, on just kun ite olisin kirjottanut, paitsi parempi. Sekametelisoppa on just niin sakeaa kuin pääkirjoitustoimittaja luonnehtii. Vasemmistoliitto on yrittäjien puolue ja kokoomus työläisten, demarit ovat persumpia kuin persut itse ja kaikki ovat vihreitä, paitsi vihreät, jotka ovat kahlinneet itsenä kiinni hallitukseen riippumatta sen päätöksistä.

    • Luin sen jo päivällä ja nyökyttelin ja vähän naureskelinkin. Noinhan asian oikeastaan ovat. Ei yhtään ihme, että nuoret eivät ole kiinnoistuneita politiikasta, kun ei enää tiedetä kuka kukin on.

      Olen muuten itse kokonut, että koulussa nuoret mieltävät kokoomuksen työväenpuolueeksi, se oli niitä Kataisen alkuaikoja ja aikaa jolloin mainoslauseissa tosiaan puhuttiin kokoomuksesta työväen puolueena.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s