Mynämäen Mietoisissa Saaren kartano heräsi henkiin taiteilijaresidenssinä

Saaren kartanon päärakennus on vuodelta 1779. Se on kunnostettu ulkoa ja sisältä ja edustaa myöhäiskustavilaista tyyliä. Piharakennuksista löytyy taiteilijoille työtiloja.

*

Kartanon ylläpito on kallista puuhaa, eikä rahamies yleensä syydä rahojaan vanhoihin rakennuksiin. Mutta todellisia mesenaattejakin löytyy ja ihmeitä tapahtuu. Esimerkkinä Mietosten Saaren kartanon kohtalo. Sen elämän aallonpohja oli vuosisadan vaihteessa saavutettu, kartano toimi mm. poikakotina. Muutamassa vuodessa se on nyt noussut kartanoitten eturiviin, nihkeä Museovirastokin on luokitellut sen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennus-  ja kulttuurikohteeksi. Saaren kartano on tänään elävä ja toimiva taiteilijaresidenssi.

Pelastustoiminnan takana on  Heikki H. Herlinin ja Pekka Herlinin jo vuonna 1956 perustama Koneen säätiö. Se osti vuonna 2006 Saaren kartanon. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii nykyään Hanna Nurminen. Nyt kartanossa toimiva taiteilija- ja tutkijaresidenssi tarjoaa suomalaisille ja ulkomaalaisille  eri alojen taiteilijoille ja kriitikoille ilmaisia työtiloja ja kuukausirahan. – Tämä kaikki on mahdollista siis kotikutoisessa Mynämäessä!

Muilla konstein ahdingosta pelastuneita on esim. Eurajoen Vuojoen kartano, jossa viimeksi toimi mielisairaala ja vanhainkoti. Sen pelastukseksi tuli ydinvoima. Konstit on monet: Halikossa Viurilan kartanon maista on tehty suuri golfkenttä ja Joensuuta sen omistaja pitää yllä turvautumalla EU:n myöntämiin sosiaaliavustuksiin.

Kartanot ovat aina edustaneet  rahaa ja valtaa. Samalla Suomen sadat kartanot ovat aikoinaan olleet paitsi hienostuneisuuden, kulttuurin ja valistuksen myös  maanviljelyksen  kehityksen etunenässä. Kartanoissa elettiin ajan hermolla: valistusajalla niiden yhteyteen rakennettiin suuria kasvihuoneita ja kartanoissa kokeiltiin uusia hyötykasveja. Puutarhat kukoistivat. Kartanoiden elämään kuuluivat kirjat ja aikakausilehdet, siellä puhuttiin monia kieliä, sieltä lähdettiin opintomatkoille ulkomaille, tutustumaan eurooppalaiseen taiteeseen. Kirkko jää auttamattomasti jälkeen ajan hermolla olosta.

*

Tutkija Riitta Koskinen esitelmöi aiheesta Augustin Ehrensvärd ja Saaren kartano.

*

Saaren kartano otti äskettäin osaa siellä 1700-luvulla asuneen Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlintaan. Kartanossa järjestettiin kaikelle yleisölle avoin kulttuuri-ilta, jossa Ehrensvärdistä ja kartanosta esitelmöi tutkija Riitta Koskinen. Museonjohtaja Kari-Paavo Kokki kertoi rokokoo-ajan esineistöstä.

Saaren kartanossa Ehrensvärdin aikaan (1762-1773) taloa ja puutarhaa laajennettiin, maataloutta kehitettiin, käytössä oli kastelua varten vesipumppu, 80 lehmää navetassa, 16 torpparia, 10 renkiä ja 8 piikaa, itseltään Linneltä sotamarsalkka kyseli riisin kasvatuksen neuvoja ja yrittelipä silkkiäistoukkienkin kasvatusta.  Tämä aikansa Venäjä, Venäjä, Venäjä -mies rakennutti Suomenlinnan ja suunnitteli turvaksi  laivastoa. Käytännön sotatoimia hän harjoitti ns. hattujen sodassa ja Pommerin sodassa. Ehrensvärd haudattiin ensinnä Mynämäen kirkkoon, mutta siirrettiin sitten Suomenlinnaan, jossa hänen hautansa on nähtävissä.

***

Mynämäellä olisi kyllä toinenkin kartano, Sunilan kartano, joka kaipaisi kunnostusta ja arvoistaan käyttöä. Kartano on myynnissä ja toivosi sille kulttuuria ymmärtävää ostajaa. Kunnan päättäjissä niitä ei ole. Yksityisen yrittäjän melusaastetta ja hiilijalkajälkeä suurentava urheiluhallikin on Mynämäessä saatava perinteiselle peltomaalle keskelle kylää.

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, EU, hiilijalanjälki, ihmiset, mynämäki, taide, Voittaminen, yhteiskunta, Yrittäminen Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

23 vastausta artikkeliin: Mynämäen Mietoisissa Saaren kartano heräsi henkiin taiteilijaresidenssinä

  1. emmaia sanoo:

    Minulla on sukututkimusystävä joka on kirjoittanut lapsikirja erään kartanon tontusta ja tietysti myös elämistä ja ihmisistä.
    Hänellä on vielä kiirettä kirjan kanssa. Ehkä se merkitse keskustelu kustannon kanssa niin että kirja voisi olla avoisessa markkinossa ei vain lapsenlapsille.

    Mutta en oikein tietää… tiedän vain että sellaista hommaa vie hänen aikansa nyt. Oliko tätä ollenkaan sopivaa kertoa?Minusta sekä historia että meidän kiinnostus siitä (ilmiönä) ovat mielenkiintoisia.

    • Historia on mielenkiintoista kuten sanoit. Menneiden aikojen tapahtumat ovat joskus kuin satuja. Ja menneeseen liittyy paljon ihmisten keksimiä tarinoita, uskomuksia, velhoja ja vuorenpeikkoja, tonttuja ja keijukaisia. Vanhat rakennuksetkin alkavat yhtäkkiä kertoa jotain tarinaa…

      Tuolla Saaren kartanon pihallakin, suurten ikivanhojen puiden varjossa, tarkkasilmäinen vierailija näkee iloisen Ehrensvärdin aikaisen lapsijoukon olevan hippasilla. Piharakennuksen nurkalla köpittelee vanha tonttu…

  2. Aili Nupponen sanoo:

    Oliko se tämä Ehrenswärd, joka sanoi: ”Suomalainen, seiso omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”?

    Hienoa, että kartanoista huolehditaan. Rahaa on omistajilla oltava sekä (tietysti) asianharrastusta.

    Jotain mätää näissä kommenttihommissa. Lähetin jo paljon aikaisemmin yhden kommentin, mutta se tullut ollenkaan näkyviin, ohjelma vain latsi ja latasi…

    • Justiinsa sama mies.

      Ilmeisesti Saaren kartano saa olla nyt huoleta, nykyinen omistaja ei napeilla pelaa. Muuten, siellä juhlassa oli mukana tämä Hanna Nurminenkin (siis näitä Herlinejä hänkin) ja ensivaikutelma oli, että hän on varsin vaatimaton, suorastaan ujo.

      Itsekin ihmettelin tuossa jokin aika sitten samaa latausta ja latausta (taisi olla eilen). Sitten jonkin ajan kuluttua hommat alkoivat taas pelata. Ilmeisesti se sinun lähettämäsi kommentti sattui tuohon ikävään väliin. Ei siis tähän sosiaaliseen mediaan voi ollenkaan luottaa!

      Kiitos kun lähetit uuden kommentin. Hyvää viikonloppua!

  3. Kaisa-Maria sanoo:

    Jopas on muuttunut Hymyilevän mieli kartanoita ja niiden omistajien vaikutusvaltaa ihailevaksi, ja muinaiset sotaherratkin ovat päässeet osalliseksi suitsutuksesta.
    Todellisuudessa nuo kartanot herroineen riistivät torppareitaan tunnetuin seurauksin eikä Ehrensvärdin sotamiehilläkään elämä herkkua ollut.
    Vielä viime viikolla muuan kartanonherra ei kuulunut suosikkipoikiisi.
    Kun iso raha oivaltaa satsata sopivasti kulttuuriin, väistyvät siinä miinustunteiden paarmaparvet ja jumalainen auringonpaiste kultaa taas herrat sekä kartanot.
    Sellaista elämä on.

    • tammikuu44 sanoo:

      Nyt olet väärillä jäljillä. Ei minun mielipiteeni miksikään ole muuttuneet:

      Ehrensvärd tottakai edusti pahimman laatusta riistäjää, samoin kuin nykyajan eräs halikkolainen kartanonomistaja, joka saa Eu:lta sosiaaliapua. Mutta kartanoissa (näissä rakennuksissa) samoin kuin kivikirkoissamme on historiallisia arvoja, joita on syytä säilyttää. Eli tässä Saaren kartanon tapauksessa suuri raha kerrankin säilyttää jotain kulttuuriarvoja ja jopa toimii taiteen tekijöiden hyväksi.

      Sanaakaan en ole sanonut sellaista, että tässä nyt jotenkin ihailisin kartanonherroja ja heidän toimintaansa. Päinvastoin. Mutta panostipa kuka tahansa kulttuuriin, se on kulttuuriteko.

      Älä nyt turhaan tuijota sitä, että ylistin kartanoita maanviljelyksen edistäjänä, sehän on totta. Toinen asia tietenkin on, kenen selkänahasta työ otettiin.

      Eihän me tuommoisia kartanonherroja nykyään arvosteta eikä tarvita, mutta kartanorakennukset olisi säilytettävä ja järjestettävä niihin järjellistä toimintaa kuten juuri tuo Saaren kartanon taiteilijaresidenssitoiminta. Nähtävästi taiteilijatkin ovat saaneet toteuttaa itseään ja projektejaan ilman mitään sensuuria tai ylistyslauluja.

      Tuo on kyllä hyvä kysymys, jonka tavallaan esitit: kuinka paljon taiteilijan on kumarrettava mesenaattiaan ja kuinka paljon mesenaatti voi ohjata esimerkiksi tieteen tekijöitä ja hyväksyä mukaan vain tietyn näkemyksen tai maailmankatsomuksen omaavia tai peräti vaatia haluamiaan tuloksia.

  4. maria sanoo:

    Sehän se juuri onkin sivistyneen rahan ja nouskasmaisen rahan ero: pidän arvossa esimerkiksi Ilkka Herlinin panosta Itämeren suojelemisessa. Hän näyttää olevan siinä aidosti mukana, koska sijoittaa OMAA rahaa, ei siis yhteiskunnan rahaa.
    Niklas Herlin laittaa miljooniaan kirjojen kustantamiseen (Teos) ja netti-US:n toimittamiseen, mikä on ihan ookoo hommaa. Ainakin lukijan mielstä.
    Juu, moni arkkimerkonomi varmaan naureskelee esim. Nikin liiketoimille, jotka aina eivät tuota voittoa, mutta mitä se kellekään kuuluu mihin hän OMIA rahojaan laittaa…
    Suuren rahan periminen on vastuullista hommaa, toiset sen tajuaa. Mutta sitten on näitä ahneita nousukkaita, jotka ostavat itselleen tavallaan loistavan menneisyyden ostamalla esim. von Knorringien kartanon ja maalaavat sen pinkiksi ynnä kahmivat vielä EU-apua, vaikka sitä vastustavatkin.

    • Hyvin sanottu Maria. Nyt pitää lukea se Herlinin suvusta kertova kirja. Muistako tekijää ja nimeä?

      Muuten: Hanna Nurminen on sen Kustavin Volter Kilpi -viikon taustavoima. Ei pidä meteliä itsestään.

  5. Kaisa-Maria sanoo:

    Saa kai sitä Hyymyilevä pikkusen piruilla. Tunnen kyllä kartanojen ansiokkaat vaikutukset maatalouden edistämiseen, mutta piikojen ja torpan poikien selkänahasta se edistäminen on kuitenkin revitty.
    Maria! Olen tavannut Niklas Herlinin ja siinä vasta onkin sympaattinen mies, vaatimaton, mutta myös kivasti oma itsensä, jollaiseksi ei ihan päältä päin katsoen luulisi.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Raumalla. Vastavalmistuneessa teatterissa järjestetyssä juhlatilaisuudessa, jossa Niklas oli ykköstähtenä.
    Huvittavaa oli, että fiinissä tilaisuudessa hän näytti nahkatakkeineen ja farkkuineen aivan ulkopuoliselta. Ojenteli ystävällisesti kättään sisään tuleville puku- ja leninkikansalaisille, jotka vähän vieroksuivat oudonlaista tyyppiä, kun eivät tunteneet Niklasta.
    Sai muuten porukan silmät pyöreiksi, kun kertoi perustaneensa nettiin Uusi-Suomen. Sanankäyttäjänä suorapuheista tähtiluokkaa.
    Sattumoisin Niklas istui päivällisellä minua vastapäätä ja totesin, että onpas siinä tyylikäs ja vaatimaton tyyppi. Pöytäjuttelussa aluksi lähes ujo.
    Kaikkea hyvää hänelle!

    • Siis peräti outo lintu noissa rahapiireissä, ei ole ollenkaan ettekö-te-tiedä-kuka-minä-olen -miehiä, niitähän pikkusieluisia pikkurahaporvareita Raumalta kyllä löytyy.

      Totta: kaikkea hyvää hänelle!

  7. Nils-Åke sanoo:

    Tämä Augustin Ehrensvärd-ilta Saaren kartanossa oli vain yksi tapahtuma juhlavuoden monista tapahtumista.
    Ehrensvärdiä on juhlittu tämän juhöavuoden aikana jo monta kertaa ja tullaan vielä juhlimaan. Erilaisia tapahtumia on peräti 30 ja kun jotkut niistä ovat monipäiväisiä, tulee tapahtumia olemaan yhteensä peräti 55.
    Juhlien huipputapahtumat ovat 25.9. Suomenlinnassa. Siellä on kunniavartio hänen haudallaan, juhlakulkue, muistosanat sekä seppeleiden lasku ja kunnialaukaukset mustaruutiasein!!!
    Ja sen jälkeen on juhlapäivällinen kutsuvieraille. Veikkaan, että tilaisuutta kunnioittaa läsnäolollaan myös Ruotsin kuningas.
    Siis tällainen suurmies on joskus elänyt täällä. En ole aikaisemmin tietänytkään sitä. Olihan hän hattupuolueen innokas jäsen ja kannattaja ja hatuillahan oli päämääränä valtakunnan laajentaminen itään. Seurauksina mm isoviha ja pikkuviha.
    Sveaborg rakennettiin osin ranskalaisella rahalla tukikohdaksi Venäjälle tehtävää hyökkäystä varten. Se ei siis ollut mikään puolustusvarustus, mikä tuli selväksi heti kun Suomen sota (1808-1809 ) alkoi.
    Minun subjektiivinen mielipide on se, että tässä Ehrensvärdin juhlinnassa on menty liiallisuuksiin.

    • tammikuu44 sanoo:

      Toden totta, liiallisuuksiin on menty. Ruotsalaista sotapäällikköä saavat ruotsalaiset juhlia niin paljon kuin haluavat – ja saisivat maksaa myös viulut!

      Itse asiassahan mies halusi siis laajentaa Ruotsia Venäjän suuntaan, haikaili suur-Ruotsin perään, ei mitään suhteellisuudentajua! Suomalaiset saivat pelkästään kärsiä ruotsalaisten toilailuista, kun epäonnistuneen Venäjän-retken jälkeen venäläiset hävittivät maata. Ruotsalaiset olivat turvassa meren takana. Tätä aikaa nimitetään pikkuvihaksi. Tässä ns. hattujen sodassa Ehrensvärd palveli vielä tykistössä. Sisukkaasti mies yleni armeijan palveluksessa ja sitten suunnitteli Viaporin linnoituksen ja sai itselleen koko Suomen joukkojen ylipäällikkyyden. Ei auttanut mikään Suomen sodan syttyessä; Ruotsi menetti koko Suomen Venäjälle. Tällöin Ehrensvärd tosin oli jo autuaimmilla metsästysmailla tai ehkä kuitenkin sotakentillä.

      En tiennytkään, että Ruotsin kunkku tulee kylään; kyllä tässä on nyt jotain naurettavaa. Saaren katanon juhlatilaisuus olisi riittänyt meille suomalaisille vallan hyvin.

  8. Nils-Åke sanoo:

    En tiedä tuleeko Ruotsin kunkku käymään, mutta valmistelut ovat kyllä sitä luokkaa, että voi hyvinkin tulla.
    Ruotsinvallan aikana rotsalaiset taistelivat aina viimeiseen suomalaiseen asti. Näinhän se oli.

    • Tulin tässä ajatelleeksi sitäkin, että mitähän se kunkku oikein ajattelee tästä Ehrensvärdin juhlinnasta. Jos miehen suunnittelema puolustusjärjestelmä olisi pelannut sitten, kun Suomen sota syttyi ja Ruotsi olisi sodan voittanut, ei valtaistumelle Ranskasta suinkaan olisi lähetetty tätä kikkaratukka Bernadottea. Ei olisi tämä nykyinen kunkku Ruotsin kunkku ollenkaan. Nykyisen Kaarle Kustaan onneksi siis Ruotsi hävisi.

  9. Nils-Åke sanoo:

    Historia koostuu usein monista sattumuksista. Kustaa IV Adolfin
    vallasta syöksymiseen oli montakin syytä ja aatelista harkitsi sitä jo heti alussa, mutta ei uskaltanut. Mutta sitten tilanne muuttui, syitä oli monta, Napoleonin sodat, Englannin toimet, maan taloudellinen tila ja kuninkaan oma käytös.
    Lopullinen syy oli hävitty sota 1809. Kuningas ja hänen perheenbsä karkotettiin maasta ja kuninkaaksi tuli hänen setänsä Kaarle XIII. Ja hänen jälkeensä ensimmäinen Bernadotte.
    Mutta ilman Ranskan suurta vallankumousta vuonna 1789 ei olisi ollut ketään Bernadotteakaan valittavaksi uudeksi kuninkaaksi.
    Muuten, Kustaa IV Adolf kävi paljon myös Suomessa ja vuonna 1802 hän oli Turussa kun Akatemiatalon peruskivi pantiin paikoilleen. Siitä on muistona Akatemiatalon itäisessä seinässä teksti: Primus lapis positus anno MDCCCII, et ultimus MDCCCIX.
    Akatemiatalon vihkimisjuhlissa oli siis keisari Aleksanteri I.
    Hän otti muuten mallia Akatemiatalon pylväistä samaan aikaan Pietarissa rakenteilla olevaan Isakin kirkkoon.

    • tammikuu44 sanoo:

      Kiitos Nils-Åke! Nämä ovat Suomen historiasta jännittäviä tietoja, jotka valitettavasti nuoriso usein unohtaa, vaikka niitä koulussa päähän taotaankin. Monisssa myrskyissä Suomi on ollut – ja tulee olemaan. Hienoja herroja täällä on vieraillut – ja tulee vierailemaan.

      Tuommoinen Ehrensvärdin juhliminen saakon arvostusta siitä, että sen mukana joku nuorikin saattaa innostua oman kansan historiasta.

  10. maria sanoo:

    Herlineistä kertova kirja (pääroolissa Pekka Herlin, armoton liikemies ja paljon muuta on nimeltään ”Koneen ruhtinas”.
    HS.fi: ”Suomen rikkain perhe, Herlinit, paljastaa kirjassa sisäpiirinsä tragedian, jossa lapset saivat kärsiä isän sairaanloisesta luonteesta ja alkoholismista. Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä on avoimuudessaan täysin poikkeuksellinen yritysjohtajan elämänkerta Suomessa.
    Herlinin kaikki viisi lasta kertovyt avoimesti isänsä synkimmätkin piirteet. Koneen nykyisen pääomistajan Antti Herlinin mukaan hänen isässään oli ”aika voimakkaana läsnä skitsofreniaa, paranoiaa ja maanis-depressiivisyyttä”. Muut lapset lisäävät isänsä piirteisiin vielä narsistisen persoonallisuushäiriön ja täydellisen kyvyttömyyden empatiaan. ”
    Niin että rahan tekemisellä on hintansa. Siihen tarvitaan häikäilemättömyyttä ja älyä, pehmot ei tällä saralla jyllää. Kiinnostaa kovasti #”ruhtinaskirja,” jota en ole vielä lukenut.

  11. maria sanoo:

    vielä lisäys: kirjan on kirjoittanut John Simon. Hän ei todellakaan ole siloitellut aihettaan.

    • Kiitos tiedosta. Jotenkin järkyttävää huomata, että vanha sanonta ”rahaa ei tee onnelliseksi” pitää sisällään totuuden. Kyllähän me köyhät reppanat tuommoista sukutarinaa luemme hirmuisesti kuitenkin kateellisina ja samalla kyynisinä ja hurskastellen.

      No, kuitenkin alkaa kovasti ymmärtää näitä suvun vesoja, jotka mieluiten panevat itsensä ja rahansa likoon jonkin ihmisen elämän laatuun liittyvan asian puolesta. Se Kaisa-Marian tekemä pieni huomio Niklas Herlinistä on paljon puhuva: mies vaikutti ensin jotenkin yrmyltä mutta osoittautuikin lämpimäksi seuramieheksi… pitää rakentaa itselleen suojakuori.

  12. maria sanoo:

    Olen seurannut kiinnostuksella Niklaksen kirjoittelua US:ssa. Hyvä kirjoittaja.
    Niklashan on korkeasti koulutettu talousmies hänkin, lontoossa vai missä lie kauppakorkeansa käynyt. Hän on toiminut taloustoimittaja mm. Toisaalta kaikkien taloustoimittajien pitäisi olla miljonäärejä, silloin heidän ei tarvisisi hännystellä päätoimittajia tai haastattelemiaan taklouselämän huippujohtajia. Tiestysti raha helposti kumartaa rahaa, mutta ei välttämättä!
    Hajahuomio: Säälittävimpiä ovat nämä pikkukaupunkien ”yritystoimittajat”, jotka todellakin ovat yritysten tiedotusosastojen jatkeita, ei journalisteja.

    • Pitääpä ruveta nyt seuraamaan US:n kirjoittelua!

      On muuten tämä paikallienen Vakka-Suomen Sanomatkin melkoisessa paskarakosessa, kun pitäisi olla mielilksi kaikille. Harvinaisen salliva on kuitenkin sen mielipidesivu ja joskus voi lukea melkoisen kriittisiä ja hauskoja juttuja kunnanvaltuustojen kokouksista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s