Yksikirjainen on myös yksisilmäinen

Fingerborgia piirtävä Pertti Jarla omistaa selvästikin monta kirjaa.

Varo ihmistä , jolla on vain yksi kirja, varoittelee Johanna Korhonen HS:n kolumnissaan (6.10.). Eikä syyttä varoittele. Tällainen yhden kirjan omistava on  tyhmempi kuin kokonaan kirjaton. Yksi kirja, yksi näkökulma! Ei ole olemassa muita kirjoja kuin tämä yksi! Tästä yksikirjaisuudesta ja yksisilmäisyydestä saatiin näyttöä  Ruotsin tiistaisten valtiopäivien avajaisissa, kun ruotsidemokraatit marssivat ulos kirkosta.

Yhden kirjan hyllyjä kyllä löytyy: Raamattu-hyllyn rinnalla ovat Koraani-hyllyt, Mein Kampf -hyllyt, ruokavaliohyllyt, laihdutushyllyt, liikuntahyllyt. puoluehyllyt, Remontti-Reiska-hyllyt jne. Olen omin korvin kuullut kuinka uskoon tullut on todistellut, että  hän tulipalon sattuessa pelastaisi vain Raamatun. No, mitä muuta hän voisikaan, kun hyllyssä on vain tämä yksi kirja. Samalla tietämättömyyden yksinkertaisella viivalla ovat sitten Koraani-miehet ja Mein Kampfia iltalukemisenaan pitävät.

Sivistyneessä Ruotsissa ruotsidemokraatit lähtivät kesken tiistain parlamentin avajaisten juhlajumalanpalveluksesta pois, kun piispa saarnassaan tuomitsi rasismin. Kovin on ohut ollut se yksikin kirja, jota nämä poismarssineet ovat lukeneet. Jo Peppi Pitkätossu rinnakkaislukemisena olisi avartanut poismarssineiden näköaloja suunnattomasti. Tukholman piispa Eva Brunne sanoi saarnassaan: “Ei ole demokratian arvon mukaista erotella ihmisiä. “ Ja tästäkös nuo yksikirjaiset ottivat nokkiinsa!

Tuhannet ihmiset eri puolilla Ruotsia kokoontuivat ilmaisemaan inhoaan rasismia ja niitä kohtaan, jotka erottelevat ihmisiä. On siis Ruotsissa myös paljon niitä, joilla on hyllyssään kolmekin kirjaa, joillakin monta hyllymetriä. Ja kirjastokortti.

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eduskunta, eläkeläiset, EU, ihmiset, kirkko, kritiikki, mynämäki, politiikka, sano suoraan, Väkivalta, Voittaminen, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

13 vastausta artikkeliin: Yksikirjainen on myös yksisilmäinen

  1. emmaia sanoo:

    Ihmettelen miten sinä jaksat kirjoittaa niin huomaavasti kaikenlaisesta asioista…
    Vain lyhyt kommentti nyt, koska kohta on täällä mielenkiintoinen luento suomeksi vanhoista kylistä…

    • Minä taas ihmettelen ja ihailen kuinka sinä jaksat opetella suomea ja jaksat olla kiinnostunut vanhoista kylistäkin. Missä sinä näitä luentoja kuuntelet, kuka luennoi?

      • emmaia sanoo:

        Luento oli Gällivaaran museossa. Se pidätiin myös monissa kylissa ja oli kuulemma sielläkin suosiossa. Pekka Laaksonen, professori Helsingistä luennoi… Samuli Paulaharjun tutkimusurasta ja eristysesti valokuvista tämän seudun kylistä.
        Vanha elämätyyli ja luonnontavaroiden käyttö kiinnostavat kyllä minua mutta tämä kerta se että sain kuuntella hyvää suomea kiinnosti enemmän.

        Suomen kieli on minulle kun toinen silmä. Se että olin saanut sen on niin kun ihmeparannus. Ihme joka tietysti on tahtoistani riippuvainen mutta kuitenkin minäkin ihmettelen.

  2. Aili Nupponen sanoo:

    Tunnen ihmisen, joka kehuu sillä, ettei hän lue yhtäkään kirjaa vuodessa. Aikoinaan ehkä kansakoulussa ollessaan on varmaan lukenut, ainakin ne kirjat, jotka oli pakko lukea. No, se on hänen asiansa, jos se riittää hänelle…

    En minäkään ole kovin nopea lukija, mutta haluan myös ymmärtää lukemani, se on mielestäni pääasia.

    Kivaa loppuviikkoa sinulle Hymyilevä<3

    • Joo, eihän se mahdoton kirjojen lukeminen viisaaksi tee, jos niistä kirjoista ei mitään ymmärrä. Mutta jos ihmisella on vain yksi kirja siinä mielessä, että tyytyy kovin kapeaan maailmankuvaan, näkee esim. jokaisessa vierasmaalaisessa uhkan tai ei suvaitse yleensä mitään muutosta, muita uskontoja jne. niin tämmöinen ei kai ole kovin hyväksi, näin ajattelen. Ja mistäpä se ihminen oikein oppisi kuin toisia ihmisiä kuuntelemalla, väittelemällä, arvioimalla ja lukemalla silloin tällöin kirjankin.

      Uskovaisetkin ovat joskus rasittavia juuri siksi, että ”kaikki on sanottu Raamatussa”. Kun miehellä on liperit kaulassa, se voi leperrellä mitä tahansa ja se vielä odottaa, että kuulijakunta nielaisee vaikka millaisen höyrypäisen enkelikokemuksen nikottelematta ja vastaan sanomatta totisena totuutena. (En tässä tarkoita niitä nuoruuden lemestä liruttelijoita!)

  3. Kaisa-Maria sanoo:

    Minulle pamahti taas lukubuumi päälle. Aloitin omasta hyllystäni Eino Leinon Mustilla, vaihdoin Sariolan vanhoihin Susikoski-dekkareihin. Kävin kirjastossa ja lainasin Reijo Mäen Huhtikuun tytöt, vuodelta 2004 ja kirjailijan äsken ilmestyneen Kolmijalkaisen miehen, sillä pidän dekkareista. Jopas oli Mäen viimeinen kirja heikkotasoinen edelliseen verrattuna. Vanhoissa Susikoskissa on sentään tasoa, kunnon juoni ja mukaansa tempaava teksti.
    Parasta oli kuitenkin tämä Musti. Sen sanomaa ei aikakaan kuluta.
    Kirjahyllyissäni kyllä lukemista riittää. Päätin nostaa lukemisen tasoa ja valitsin Herman Hessen Riikinkukkokehrääjän. Se oli jäänyt viimeksi 30 ensimmäisen sivun jälkeen kesken, ja kesken se jäi nytkin.
    Huomasin, ettei minusta ole korkeampaa arvostusta nauttivien kirjailijoiden teosten lukijaksi.
    Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten päätin hankkia käsiini tämän uuden nobelkirjailijan teoksen. Miljoonalla eurolla palkitun kirjailijan teksti tekee vähän uteliaaksi.

    • Hyvä idea: siispä minäkin hankin sen. Kyllä meidän vanhustenkin on pystyttävä lukemaan ylksi oletettavasti korkeatasoinen ja ylistetty sekä palkittu teos vuodessa!

      Itse olen yrittänyt lukea näitä kotimaisia nuoria kirjailijoita ja pysyä ikään kuin ajan hermolla. Hauskaa puuhaa. Ovat muuten vallan erilaisia kuin joku Hannu Salama tai Veijo Meri, Mika Waltariakin jotkut nuoret lukijat pitävät lähes pilipaliukkona. Oikein sydäntä riipoo. Eräällä kurssilla nuori runotyttö ei ymmärtänyt alkuunkaan Aleksis Kiven sitä Orava-runoa, sisälsi kuulemmma niin kummallisia sanojakin: oravainen, liepoittaa. Että sillä lailla sitä nuoren sanavarasto on joskus köyhää!

  4. Kaisa-Maria sanoo:

    Kumma, kun vanhemmiten tulee luettua noita vanhoja kirjoja uudelleen. Edellisen lukubuumin yllättäessä luin uudelleen muun muassa Mika Waltarin Sinuhen.
    Avautui siitä jälleen ihan uusia näkökulmia, kuin pari vuosikymmentä sitten.
    Vanhetessaan jotkut kirjat vaan paranevat – vai onko se lukija, joka tajuaa ne mielestään paremmin?
    Pitäisköhän vielä yrittää lukea nuo vanhat hyllyssä pölyttyneet venäläiset klassikot? Ja näkyy siellä olevan se perintöraamattukin.

    • Waltari on ehdoton! Etenkin se Egyptiläinen, sen voi avata jostain kohtaa ja lukea muutaman sivun milloin vain ja tulee mukavan olo. Jopa Kalle-poika pitää siitä opuksesta. Varmastikin lukija vanhetessaan kypsyy, ei suinkaan luudu, vaikka niin uskotaankin. Emme me ainakaan?

      Venäläisiä klassikkoja pitää pöllytellä silloin tällöin. Sieltä löytyy semmoinenkin kuin Kuprin, jonka novelleja olen ihastellut: jotain upeaa tunnelmaa ja venäläistä maisemaa, vaikka juurikaan mitään ei tapahdu, ovat juuri sopivaa rohkaisua näihin mammuttisetiin. Perheraamattu levätköön rauhassa.

      • emmaia sanoo:

        Minäkin pidän kovasti Waltarin kirjoista. Mutta jos yrittän lukea ne suomeksi se ei aina onnistuu.

      • Emmaille: lue ensin ruotsiksi sitä Waltaria ja erityisesti sitä Sinuhea. Sitten voit yrittää suomeksi ja aina luntata (katsoa salaa) ruotsalaisesta kännöksestä, jos tulee vaike paikka. (suomessa sanomme myös: tulee tekkapoo, mistähän kielestä on muokattua tuo sanonta, heh-heh!)

        Ihanaa tuo sinun suomen opiskelusi. Luento saattoi olla ymmärrettävää, jos luennoitsija ei pitänyt kamalaa kiirettä.

  5. marjattah sanoo:

    Yksikirjainen on tietämättömyytensä huipulla. Uskoviakin on monenlaisia, niitäkin, jotka eivät kuvittele omistavansa totuutta. Monikirjaisia :)

    • Taisin liioitella ja omassa ”viisaudessani” tehdä yleistyksiä uskovaisista. Nyt kun ajattelen tarkemmin, tunnen montakin kunnon kristittyä, tavallista ihmistä. Jopa kaksi pappia, joiden kanssa ei tarvitse heti polttaa päreitään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s