Gadolin ja viinapannu

 

Siinähän Johan Gadolin itse poseeraa.- Kuva Mynämäen kirjastossa 30.10. asti auki olevasta näyttelystä. Esillä on muitakain alakoululaisten piirroksia tästä kuuluisasta kemististä.

 

Mynämäen kuuluisin mies on Antti Lizelius 1700-luvulta. Ei suinkaan sen takia, että hän oli   pappi vaan siksi,  että hän oli ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Tieto-Sanomien julkaisija. Augustin Ehrensvärd on asunut Mietoisten Saaren kartanossa 1700-luvun lopulla ja kolmantena kuuluisuutena voisi mainita eläkepäiviään Mynämäellä viettäneen Johan Gadolinin 1800-luvun puolivälistä. Hän oli  Suomen kemiantutkimuksen isä, jos ei joku muista.

 

Gadolin laboratoriossaan.

 

Parhaillaan on Mynämäen kirjastossa esillä Gadolinista kertova näyttely. Tänä Gadolinin juhlavuonna (250 vuotta syntymästä) on Laajoen kesäteatterissa jo nähty riemukas Gadolinin elämää sivuava näytelmä. Mynämäki yrittää raapia miehestä irti mitä saa, niinpä on järjestetty mm.  juhlaseminaari, johon asiantuntevat esitelmöitsijät  saatiin Turusta asti. Vahinko vain, että tällaisille seminaareille ei oikein löydy paikkakunnalta kunnon tiloja, tuskin kuulijoitakaan. Juhlaruuat syötiin ja asiantuntijoiden esitykset kuunneltiin seurakuntasalissa. Kummatkin miekkoset – niin Gadolin kuin Lizeliuskin, Ehrensvärd on vasta kuntaliitoksen myötä saatu juhlakalujen joukkoon – jäävät vain pienen sisäpiirin juhlittavaksi, sillä kovin vähän näitä merkkimiehiä on pystytty vuosien mittaan markkinoimaan paikkakuntalaisille.

Tässä kuuluisa viinapannu.

Nimittäin tämä Gadolin ansaitsisi kunnon juhlat ja varsin reippaat syömingitkin kunnon juomineen, viettihän mies paljon aikaa viinapannun kehittämisen parissa ja oli lopulta oikean viinatehtaan omistaja. Mynämäen kulttuuritoimen kannattaisi ottaa hiukan kevyempi ote  kulttuurista ja sen ilmiöistä, ettei mene vallan niska jäykkänä jäpitykseksi. Gadoliniakin voisi muistaa vaikka vuotuisilla kaikelle kansalle mainostetuilla juhlapidoilla ja pitopaikaksi valita muun kuin seurakuntasali. Tuskin Lizeliuksen juhliminenkaan aina virrenveisuuta tarvitsee.

Laurin markkinat olisivat hyvä ajankohta ainakin näiden kahden kulttuuripersoonan esille tuomiseen. Tai edes hiukan elämää kulttuuritapahtumiin Laajoen näytelmän tapaan. Entäpä miten olisi joku hauska karnevaalitunnelma 1700- ja 1800-luvun muotia seuraillen?

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Gadolin ja viinapannu

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Olisihan se toki hienoa, jos tällaiselle paikkakunnan omalle merkkimiehelle kunnon juhlat pidettäisiin: olisi ne entisajan ruoat ja tietenkin tämän herra Gadoliinin omat juomat, tosin hillitysti. Tietysti ihmisten vaatetuskin voisi mukailla tuota aikaa, ja tilaisuudesta tehtäisiin tallenne DVD:lle.

    Mutta onhan miestä jo muistettukin kesäteatterinäytelmässä, josta kirjoitit; ja myöskin EilaM kirjoitti samasta näytelmästä—.

    Näistä vanhoista ajoista ja ihmisistä ei taideta enää välittää niin paljon, vaikka he juuri antaisivat väriä ja perspektiiviä nykyihmisten elämään. Olisi se ”terveellistä” meidän jälkipolvien tuntea historiaa ja esi-isien elämää<3

    • tammikuu44 sanoo:

      Ideoit hienosti lisää, tästähän saattaisi siis tullakin jotain!! DVD:lle tallennus olisi todella hyvä mainoskikkakin seuraavia juhlia ajatellen, Ja muutenkin; kyllä mynämäkeläinenkin haluaisi nähdä, josko siellä itse DVD-tallennuksessa mukana vilahtelee.

      Tässä mynämäkeläisessä kulttuurissa on se vika, että se luuhaa jossain kuivakkaalla tätimäisellä tasolla kuivakkaine luentoineen. Asiantuntijoita toki tarvitaan, mutta kulttuuri ja kulttuuriperintö on kaikkien yhteistä omasuutta ja sitä voi käsitellä myös hymyssä suin (viittaan taas siihen Laajoen näytelmään) ja nykyaikakin on kulttuuria. Elämää tarvittaisiin vanhojen rautakankien tilalle.

      Itse asiassa täällä ainutlaatuinenkin kulttuuritutkimus ja perinnekäsityö halutaan tappaa kuten on uhkaamassa käydä paikallisen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen muinaistekniikoiden opintolinja kanssa. Se kun pitäisi lopettaa vaikka on kerrassaan ainutlaatuonen koko Pohjoismaissa. Saa nähdä miten käy, ehkä jatkuukin, kun on sen verran pidetty meteliä sen puolesta. Opetushallituksessa kuitenkin jo ymmärtävät sen arvon.

  2. Aili Nupponen sanoo:

    Muistan sen kirjoituksesi, jossa kerroit niistä muinaistekniikoista. Minusta se on suuri menetys, jos jonkin ”rahanpuutteen takia” halutaan unohtaa tällaiset arvokkaat asiat. Kyllä ihmisten pitää osata arvostaa kulttuuriakin eikä pelkkää rahaa. Onko niistä muinaistekniikoista tehty edes mitään tallenneta jälkipolville? Minusta historia ja nämä muinaistekniikat pitäisi tuotteistaa ja myydä ihmisille elämyksinä. Minä ainakin olisin hanakka tutustumaan menneiden aikojen ihmisten elämään. Pitäisi lähteä vanhoista asumuksista alkaen, ruuasta, vaatteista, juhlista (esim. karhunpeijaisista), ja taikamenoista, loitsuista, riistanpyynnistä ja kalastuksesta. Jotain tällaista voisi olla<3

    • tammikuu44 sanoo:

      Ihanaa, että ymmärrät mistä arvoista on kyse (tiesinhän minä, että ymmärrät)!
      En ole aivan selvillä nykytilanteesta, mutta vetäjänä on varsinainen muinaistekniikoiden asinatuntija, eläinten luitakin metsästä keräävä, uljas uros mikä lie muinaisten shamaanien jälkeäinen. Hän on tehnyt mahdottomasti työtä oman alansa hyväksi. On saattanut joskus esiintyä jossain dokumentissakin tv:ssä.

      Kauhea meteli tästä lopettamiesta on ollut , mutta näillä näkymin ainakin jotain täällä säilyy.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s