Ilona odotti unelmiensa miestä, odotti romantiikkaa: suudelmia takkatulen ääressä, teatterikäyntejä, purjehtimista, tyylikkäitä ravintolailtoja. Kaiken tarjoamansa hyvän lisäksi eksoottista kukkaa muistuttava Ilona valmisti prinsseilleen kreikkalaista stifado-lihapataa, kaatoi kristallilaseihin pihkalle maistuvaa Retsina-viiniä. Silti miehet pettivät ja jättivät. Useimmilla oli kotona nyrpeä vaimo, joka keitti tukevaa hernekeittoa.
Taiteellisen luonteen omistava Ilona suri rakastajiaan vain hetken ja keskitti luovuutensa pienen valokuvaamonsa hoitamiseen. Hän otti taiteellisia, utuisia valokuvia, yritti kurkottautua kuvattavansa sieluun. Asiakkaat pitivät otoksia epätarkkoina, epäonnistuneina. Etenkin naiset halusivat itsestään teräviä kuvia, joissa tukka oli hyvin eikä kaksoisleuka näkynyt.
Liike menestyi huonosti. Ei edes ravikilpailuihin panostaminen tuonut Ilonalle voittoja. Velkakierre paheni ja miesten lisäksi katosivat asiakkaat. Hän alkoi kääriä sätkiä ja poltteli niitä eikä punaista Marlboroa. Kaikki tilit ylitetty, velat ja vuokra maksamatta. Ilona kävi ahkerasti alakerran baarissa lukemassa naistenlehtien horoskoopit. Vihdoin ulosottomies oli ovella. Vastoinkäymiset voi kääntää voitoksi, opetti psykologi naistenlehden artikkelissa. Ilona otti opikseen.
Eräänä aamuna yläkerran katkera leskirouva, jonka lämminvesiputket olivat ruostuneet ja aiheuttaneet melkoisen vahingon rouvan sadan neliön osakkeen uudelle parkettilattialle, aukaisi vinosti hymyilen tiukkalinjaisen suunsa ja sanoa paukautti:
– Eikös tuo sinun uusi miesystäväsi olekin kaupungin ulosottomiehiä?
– Päinvastoin, vastasi Ilona hiukan punastuen.
On noissa ulosottomiestenkin hommissa omat vaaransa. Kiitos taas Hymyilevä minuuttinovellista.
Ja monet naiset suhtautuvat heihin ennakkoluuloisesti. Ehkä jotkut miehetkin.
Sekä ulosotto- että sisäänpanomies on varmaan hyvä ratkaisu ;))
Tismalleen samaa mieltä olen kanssasi.
Vilkaisepa piruuttasi Minuuttinovelli7: Ihmeitä tekevä ikoni – bloggauksen loppupuolen kommentteja. Saattaa kiinnostaa sinuakin, koskapa siirriyttiin jo ortodoksisen kirkon perimmäisten kysymysten äärelle!
Kun oivaltaa elämän pienet mahdollisuudet, konsultteja ei tarvita. Vielä siis ehtii yhdennällätoista minuutillakin….
Ehtii, ehtii! Kaiken voi kääntää voitokseen, nähdä katastrofissa mahdollisuuden siemenen. Tuleeko Urho käymään jouluna?
Iköhän.