Härrävärkki

Netistä löytyy hauska sivusto Pakinaperjantai joka haastaa kirjoittaamaan mitä kummallisimmista aiheista. Annetusta aiheesta voi sitten  kirjoitella lähes mitä päähän pälkähtää.  7.1. alkaneen viikon aiheena on Härrävärkki. Mielenkiintoinen aihe.
Tässä korteni Harrävärkki-kasaan. Voit kommentoida sitä ja käydä Pakinaperjantai-sivuston kautta lukemassa myös muiden kirjoittajien kokemuksia Härrävärkistä.

*
Luova lapsi

Poika käyskenteli pihamaalla silloin tällöin kaatuillen. Äiti heti nostamaan ja lepertelemään. Perheen pilallerakastettu pikku riiviön taimi, jolta räkä valui nenästä ja pissat tuli housuihin.
– Voi, kakkakin on tullut huudahti äiti ihastuneena. Isukki ja kummitäti riensivät katsomaan.
– Niin luova lapsi, huudahti kummitäti, joka oli opiskellut avoimessa yliopistossa kasvatustiedettä ja suorittanut luovan estetiikan peruskurssin. Kun pojan pullea takapuoli oli putsattu ja uusi vaippa asennettu, seurue riensi takaisin puutarhaan  katetun kahvipöydän ääreen.

Möyrittyään aikansa kukkapenkissä, maisteltuaan kehäkukkia ja syötyään yhden kastemadon sekä kieriskeltyään vastaleikatun nurmen tuoksuvassa irtoruohossa luova lapsi taapersi kahvipöydän luo, jäi siihen seistä tapittamaan. Vihreää ruohoa oli tarttunut tukkaan ja joka puolelle vaatteisiin. Polvissakin oli ruohon jättämiä vihreitä jälkiä ja liiskaantuneita apilanlehtiä. Poika  otti tutin suustaan ja heitti sen nurmikolle, josta harakka sen sieppasi. Luova lapsi ei nostanut asiasta metakkaa, koska nyt oli hänen aivoissaan syntymässä jotain vallan kummallista. Poika rypisti otsaansa, mutristi suutaan. Selvästi luova prosessi.
– Se yrittää sanoa jotain, arveli kummitäti.
– Ei se vielä osaa puhua, sanoi isä.
– Jos se on  sairas, sanoi äiti.

Kaikki odottivat jännittyneinä. Poika aivasti ja sanoi:
-. Härrävärkki !
Kaikki kolme katsoivat poikaa kysyvästi.
– Härrävärkki, toisti poika.
– Mitä se sanoi, kyseli äiti. Hämmästyneenä kaikki alkoivat tarjota kuka mitäkin härrävärkkimäistä. Ei kelvannut kuppi, ei lusikka, ei kummitädin käsilaukku.
– Härrävärkki, huusi poika ja paiskeli pullansiivuja maahan ja alkoi sitten juosta ympäri pihaa. Äiti, isä ja kummitäti perässä. Luova poika huusi härrävärkkiä ja juoksi sinne tänne.
– Perkele, kuuluin yhtäkkiä isipapan manaus. Kaikki pysähtyivät, isipappa piteli otsaansa.
– Perkeleen härrävärkki, manaili iskä, kuka sen on  jättänyt keskelle nurmea?
– Härrävärkki, toisti lapsinero iloisesti ja tarttui siihen innokkaasti,  yritti kaikin voimin, luovan epätoivoisesti,  saada leikattua ja ympäriinsä levinnyttä  ruohoa yhteen kasaan.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, ihmissuhteet, mynämäki, novellit, sano suoraan, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

17 vastausta artikkeliin: Härrävärkki

  1. lepis sanoo:

    Selvästi pieni puutarhurin alku siellä kasvamassa ;)

  2. Demetrius sanoo:

    Ties millaisen otsapehmukkeella varustetun automaattimoottorihärrävärkkiviritelmän nuori keksijä vartuttuaan vielä väsää kaikkien pärinää rakastavien puutarhuri-isien iloksi.

    • tammikuu44 sanoo:

      Niinpä, ehkä poika onkin kiellisesti melko lahjakas: härrävärkki on melko lähellä sanaa harava. Vanhemmilta kesti melko kauan tajuta se, isin piti oikein astua sen päälle ja saada haravavarresta kuhmu otsaansa.

  3. susupetal sanoo:

    Luovat lapset ovat haasteellisia.
    Tai ehkä niiden vanhemmat ovat ennemminkin haastavia. Hmm, outoja….

    Oli miten oli, erinomainen juttu, kiitos.

    • tammikuu44 sanoo:

      Juu, vanhemmathan ne yleensä on haastavia, jokainen on varma siitä, että perheeseen on syntynyt lapsinero. Ehkä jo toisen lapsen kanssa suomut putoavat silmiltä.

      Kiitos sinulle kiitoksista!

  4. Aili Nupponen sanoo:

    Ja entäpäs mummot ja papat sitten: Minäkin olin varma, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, että se oli jonkin lajin ihmelapsi, mutta sen jälkeen en enää ole luullut! Hyvä kun ihan normaaleja lapsia ovat, ja terveitä. Jokaisella paremmat ja pahemmat puolensa. :D

    Mutta kummallista on se tuossa kertomuksessasi Tuula, että ärrät lähtivät lentoon hyvin, vaikka lapsi ei osaa edes puhua.;? Ihmeiden aika ei ole vielä ohi—.

    • tammikuu44 sanoo:

      Hmmmm, luulenpa, että poika oli salaa harjoitellut tätä r-kirjainta, kuullut ainakin sen monta kertaa isukin manaillessa. Tai jos se kutenkin oli lapsinero? Tai jos se sanoikin hällävälkki, kun piti sanoa halava..

      Oikeastaan juttu paranisi, jos muuttaisikin sen niin, että poika vaatii hällävälkkiä, sehän on vielä vaikeampi yhdistää haravaan…

  5. runopasanen sanoo:

    Harakka vei tulpan suusta ja luovuuden lähde pulpahti esiin! (Isovanhempana itsekin mietin joskus, että aikuisten älytön hössötys pikkulasten ympärillä voi vaarantaa heidän luonnollisen kasvunsa.)

    • Vielä sellaisen vaippapöksyn käsittely hellittävänä pehmoleluna ymmärtää, mutta sitten pitäisi alkaa jo ystävällinen kasvatus siihen, että kaikkea ei voi tehdä ja kaikkea ei saa. Ei edes kovalla huutamisella.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Olipas siinä todella vanhanaikainen kelpo lapsi. Lisäksi erityisen oivaltava ja näppäräsorminen, kun vaistosi kastemadossa olevan terveellinen annos proteiinia.
    Tällaiset mukulat pysyvät terveinä ja viisastuvat nopeasti. Heitä maa tarvitsee, ja on ennenkin tarvinnut. Kummitätejäkin toki tarvitaan, sillä lapsi saa lisävoimaa siitä, että jotkut kieltävät ja kauhistelevat.

  7. Lastu sanoo:

    Ja kun keväällä haravoimme pihojamme, laulamme yhteen ääneen ihanaa uudissanaa:
    minä härrävärkin
    snä härrävärkit
    hän härrävärkkii
    me jne. -mme

    Miksi tätä ei ennen keksitty. Sanan voimalla kohti kevättä. Motivaatiopisteet huipussaan.

    • tammikuu44 sanoo:

      Noinhan lapset sanoja muotoilevat, kun eivät oikein muista miten se nyt meni. Ja tuntuupa härrävärkki haravan nimenä aikuisestakin somalta!

  8. isopeikko sanoo:

    Aika härrävärkki on se ihmelapsi itte. Jospa se oli saanut ulkoisia vaikutteita, vaikka joiltain ohikulkevilta oravilta, jotka taas rakensivat omia härrävärkkejään kuusen oksien suojassa salaa ihmisiltä. Mukava tarina :)

  9. Hieno juttu, kauniisti, erikoisesti ja jännittävästi kirjoitettu. Olen ylpeä sinusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s