Sekaisin Guggenheimista: onko taidemuseo kalliimpi kuin Eurajoen ydinvoimala?

Taide on vaarallista: jo ajatuskin Guggenheimista sekoittaa innovatiivisten suomalaisten päät.

Ensin nauratti Suomi-brändi, kauhistutti se puoli miljoonaa, joka meni bränditoimikunnan istuntoihin ja tykötarpeisiin. Turussa on äimistelty rahanmenoa, kun kulttuuripääkaupunkihankkeen avajaisrytäkän suunnittelijaksi piti saada kovapalkkainen britti, Mark Murphy ryhmineen. Siinä paloi rahaa 470 000. Ja nyt sitten tämä viimeinen rahareikä ja kulttuuripommi: Guggenheimin taidemuseo Suomeen! Se tarvitsee sijoituspaikan arvioimisryhmällekin jo 2 miljoonan budjetin!

Ihmiset ovat nyt äimän käkenä. Onko tämä nyt unta vai viinien huumaa, kyselevät kulttuuripiirit. Vastikään on esitetty suljettavaksi satoja suomalaisia pieniä museoita, kun niissä ei käy juuri kukaan. Nyt suurella rahalla uusi museo?  Toisaalta: noita vanhoja rukkeja on joka nurkalla ja  kuhmuraiset kuparipannut on nähty.

Ajatellaanpa vakka pientä Bilbaon kaupunkia Baskimaalla Espanjassa: se on tunnettu ympäri maailmaa omasta Guggenheimistaan, sen talous on hyvässä kunnossa, työpaikkoja on, elinkeinoelämä kukoistaa. Helsinki voisi kohta olla  samanmoinen. Näin houkuttelevat rahaa haistavat talousmiehet ja  innovaatioihmiset, jotka näkevät Suomi-brändin muotoutuvan ihastuttavan kansainväliseksi Guggenheimin varjossa.

Guggenheimnin museo olisi Suomellekin loistava mahdollisuus, sillä siinä kotimaiselle kuvataiteelle avautuisi suora tie kansainvälisyyteen, perustelevat taidepiirit. Suomessa tulisi olemaan yksi maailman nykytaiteen keskuksista. Muut keskuksethan ovat New York, Venetsia, Bilbao, Berliini,  Abu Dhabi, mietiskelee  Suomessa Helsingin  taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Siren eikä pysy nahoissaan.

Nuljut vastarannan kiiskit laskevat museoon uppoavia varoja ja muistavat samassa  mummojen kroonikkovaipat. Mikä määrä niitä tuolla rahalla saataisiinkaan! Mutta näiden visiottomien matalaotsien suut on helposti tukittavissa: Mihin edes mahtuisi se vaippapaljous?  Syntyisi uusi jäteongelma, pohjavedetkin saastuisivat, mummopissa haisisi keväisin pelloilla.

Taiderakennukseen uppoavia rahoja on verrattava  Eurajoen ydinvoimalan rakennuskustannuksiin,  intoilevat vihreät idunsyöjät ja ydinvoiman vastustajat.
Taidetta voidaan hyvin sijoitella maan päälle, ydinjäte on kuskattava maan alle. Se on vaarallista vielä satojen vuosien kuluttua, vaikka on sijoitettu syvälle kallioperään, huutavat tuulivoimaihmiset. Taiteen arvo sen sijaan  kasvaa ajan myötä.

Taidemuseo on myös vähemmän räjähdysaltis kuin Eurajoki. Jos jostain syystä Guggenheim poksahtaa, säteilyvaara on olematon. Ainoastaan rahaa palaa, mutta siihen käryyn on jo totuttu Kreikan ja Irlannin taloutta pelastettaessa. Eurajoki säteilee hamaan tulevaisuuteen ja syntyy kolmipäisiä vasikoita, esitelmöi taidekriitikko ja viittaa Picassoon, jonka töissä ne ovat suhteellisen vaarattomia.
– Mutta maksavat enemmän kuin keskikokoisen kerrostalon sadan vuoden  atomisähkö, yrittää vielä joku energiayhtiöpomo.

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, hiilijalanjälki, ihmiset, Luonnonsuojelu, mynämäki, sano suoraan, taide, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

27 vastausta artikkeliin: Sekaisin Guggenheimista: onko taidemuseo kalliimpi kuin Eurajoen ydinvoimala?

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Aina se yks taijemuseo yhen yjinvoimalan voittaa männen tullen, ja on melekosta vuarattomampi;O

  2. runopasanen sanoo:

    Ja jos ajatellaan kolmipäisten vasikoiden tuotantokustannuksia, niin kyllähän niitä taiteen avulla tuotetaan huomattavasti halvemmalla kuin ydinvoimalla ;-). Vakavasti puhuen mietin missä menee pompöösin suuruudenhulluuden raja ja mikä on kannatettavaa ja ajassa kantavaa. En väitä tietäväni. Sen selvittäminen vaatisi erilaisten näkökantojen törmäyttämistä. Suomessa asiat ”junaillaan” ja sitten napistaan jälkikäteen.

    • tammikuu44 sanoo:

      Tähän vastaan, että kyllä tämä vähän iso asia on. Ei tätä kansanäänestyksellä ratkaista, mutta onko meillä asiantuntijoita asiaa ratkaisemaan. Kuka maksaa ja mitä maksaa? Hienolta tuntuu, mutta onko tämä vain suuruudenhulluutta?
      Toisaalta on niitä rahoja muihinkin kankkulankaivoihin ängetty…

      • runopasanen sanoo:

        Juu, en minäkään kansanäänestystä ajatellut. Mutta jos tämä hanke tappaa loputkin maaseudun (taide tai muut) museot, jotka kuitenkin voisvat olla ensimmäinen askelma portaikolla, jossa vaikka koululaiset opettelisivat käymään näissä vaativammissa paikoissa, niin se olis huono homma. Mutta ei kai tuollainen hanke voi niin huteralle pohjalle perustua. Saati sitten kilpailla niiden vaippojen kanssa.

  3. tammikuu44 sanoo:

    Pasaselle:
    Sitten taas se voi olla kovasti innostamassa maaseutuakin. Se Bilboan esimerkki antaa ymmärtää, että koko kaupunki ja lähiseutu elävöityi sen museon ansiosta. Näin voisi käydä täälläkin ja aivan todella se antaisi osuutensa Suomi-brändille. Suomi kodettaisiin taidemaana, jossa kaikensorttinen taide olisi arvostettua joka puolella maata. Ne rukit ja juustomuotit pienissä museoissa saisivat uutta hohdetta kansainvälisen tadeyleiön silmissä, kun ne tekisivät kiertoajeluja maaseudulle, tutustuisivat vanoihin harmaakivikirkkoihin näillä seuduin.

    Ei kai kukaan kuvittele, että suomalaiset maksaisivat kokonaan sen rakentamisen? Sehän tarjoaisi jonkinverran töitäkin ihmisille. Missään tapauksessa museon takia ei varmasti tulla säästämään jostain vanhustenhuollosta tai työpaikkojen perustamisesta, että tuommoiset ajatukset ovat ainoastaan vitsailua.

    Nämän Guggenheim-miehet pitävät suomalaista taidetta ja muotoilua korkeatasoisena, ovat kuullet myös suomalaisesta hyvästä kouluopetuksesta.

    Ja kyllä se museo Suomeen niitä turisteja veitäisi, harva tänne tulee puhtaan luonnon perässä, turisteille pitää olla palveluja. Ja niillä taidetursteilla olisi ilmeisesti myös rahaa. Toisaalta: menisikö koko toiminta rahan kalastamiseksi, museo hienohelmojen kohtauspaikaksi?

  4. Kaisa-Maria sanoo:

    Kiva, että rinnastat Hymyilevä Olkiluoto 3:n ja Guggenheim-museon. Kummatkin väärien odotusten ja osaamattomien päätösten kalvamia rakennushankkeita.
    Jos joku Bilboan on tunnettu siellä pienoiseksi kuvailemassasi kaupungissa ja maailmalla on jo muutenkin koko joukko guggenhamilaisten perustamia museoita, niin Helsinki ajelee nyt luvalla sanottuna hieman myöhäistä ruunaa.
    Merkitse tämä päiväkirjaasi! Tutki sitä sitten muutaman vuoden päästä ja totea hankkeen olevan edelleen jäissä tai sitten historiaan haudattuna.
    Veikkaan, että se Kodisjoen vaivaisukko seisoo vielä silloinkin paikallaan siellä kotiseutumuseon vieressä. Ehkäpä naama pienessä virneessä.

    • Löytyihän yhteinen linja! Sinultahan sain ajatuksen kirjoittaa tuosta museohankkeesta, koska esitit niin ärsyttäviä mielipiteitä. Että tattista. Mutta todella saattaa olla paljon perää väitteessäsi jälkijunassa olemisesta.
      Kodisjoen vaivaisukko on niin vaivainen, että kyllä se on syytä säilyttää tulevillekin sukupolville.

      Jännittävää on joka tapauksessa seurata, miten Guggenheim-hanke edistyy, vai edistyykö!

  5. maria sanoo:

    Guggenheimia kehiin vaan, ei siinä mitään, mutta mielelläni en siihen verorahoja antaisi. Jos verorahoja hankkeeseen syydetään, sitten on kyllä kysyttävä myös veronmaksajien kantaa, ihan rehellisesti. Käsittääkseni teollisuusyritykset maksavat Olkiluto3:n rakentamisen kuten muutkin atomivoimalat. Kuka maksaa siis G:n. Tiedätkö Hymyilevä se, kerro!

    • tammikuu44 sanoo:

      Sitäpä en juuri tiedä, kuka guggenheimin maksaisi. Tietääkökään kukaan, vai piilotellaanko tieto. En minkään hyväksy sitä, että koko homman maksaisivat veronmaksajat. Ei tietenkään. Nyt rahamiehet kehiin! Mutta urheilurahoista voisi vallan hyvin nipistää ja sijoittaa taidemuseon rakentamiseen. Ei joka niemeen ja notkoon tarvita jäähallia eikä Mynämäelle olisi tavittu edes sählyyhallia pilaamaan kylän keskustaa. Uskon kuitenkin, että Guggenheimin säätiöllä on jonkin verran varoja, joilla rakennustyö voitaisiin saattaa alkuun.

      Teollisuusyritykset saavatkin maksaa omat voimalansa, mutta taidemuseon pohjahinnaksi voitaisiin kuvitella osa atomivoimalan rakennuskustannuksista , mutta sitäkää tietoa ei noin vain löydä.

      Löysin tämmöisen tiedon HS:ta:” The New York Timesin mukaan säätiön varallisuus vuonna 2009 oli noin 110 miljoonaa dollaria. Sen vuosibudjetti on noin 60 miljoonaa dollaria, mikä koostuu pääosin lahjoituklsista, pääsylipputuloista ja ulkomaisten museoiden lisensseistä.” -Varoja siis on!
      Sehäm on muuten yksityinen hanke, että kaipa itse itsensä kustantaa??

      Guggenheim on tunnettu hätkädyttävistä museorakennuksistaan. Helsinkiin pitäisi nyt keksiä uuden vuosisadan hätkähdyttävä museo! Guggenheimin torjuminen olisi mielipuolista, sanovat ainakin taidepiirit.

  6. lepis sanoo:

    Jep, antaa tulla vaan! Johan meillä on Google, jospa se kuukkeloisi rahat tuohon guggeniin. Tulisiko siitä Gogglenheim…

    • tammikuu44 sanoo:

      Joo, tai tehtätäisiin virtuaalinen Guggenheim eli Googlesta Gogglenheimiin… siinäpä joka kodin taidemuseo!

      • lepis sanoo:

        Loistava idea! Etenkin siinä vaiheessa kun 3D-maailmat tulevat kosketeltaviksi näyttöruudulla ;)

  7. Kaisa-Maria sanoo:

    Mitäpä Guggenheim-museosta. Onhan Helsingissä jo Mannerheim-museo.

  8. susupetal sanoo:

    Tuo Lepiksen idea on hauska.

    Jos G tulee Hkiin, se on ehdottomasti rakennettava Pasilan rata-alueen päälle. Siihenhän on ajateltu asuintaloja, mutta Wau-arkkitehtuurinen G olisi parempi ratkaisu. Junallakin pääsisi Pasilaan hyvin.

    En tiedä mitä maksaa ja mistä ne rahat on pois, asia ei ole niin yksinkertainen ja yksiselitteinen. En usko, että G:n tulo on yhtään sen älyttömämpää kuin Turun kulttuuripääkaupunkilaisuus.
    Aina jokin on jostain pois. Turku syytää kulttuuria ja lakkauttaa samaan aikaan sivukirjastoja. Asioilla on aina vähintäänkin kaksi puolta: se oikeudenmukainen ja sitten se toinen.

    Minä kyllä toivotan G:n tervetulleeksi tänne.

    • On mahdottoman hyvä, että tässä on nyt vuosi aikaa ihmisten vauhkota siitä Guggenheimista. Kaikki uusi säikähdyttää, mutta kun asiasta saa enemmän tietoa kuten nyt tuosta Gugenheimistakin, niin mielet rauhoittuvat: ei se niin mahdottomalta näytäkään!

      Ja kuten sanoit, ei G ole sen hullumpi idea kuin Turun kuulttuuripääkaupunkihankekaan. Aivan varmasti se toisi elämää, ihania ihmettelynaiheita ja varmasti herättäisi entistä enemmän kiinnostusta nykytaiteeseen, jopa halua katsella ja kokea sitä, nauttia siitä.

  9. Hirlii sanoo:

    No mutta, hyvänen aika on siinä nyt eroa!

    Tällä G-idealla jonne laitetut rahat menevät kyllä hukkaan, eikä onneksi tule varmaan ihan äkkiä toteutumaankaan. Onneksi. Mitä Hgin sivukirjastoihin tulee, ne suljetaan kunhan uusi uljas pääkirjasto nousee keskustaan. Vain Suuri on tärkeätä tässä ajassa: suuret yksiköt ja suuruudenhullut johtajat sekä suunnittelijat ja heidän kannattajansa. Siitä suurenmoisesta suuruudesta kertoo tuo G:kin. Vain joku onneton ulkopaikkakuntalainen mielialalääketokkurassaan voi tosissaan kannattaa sitä. Kulttuurienmuseo kannattaisi sensijaan pelastaa siellä ja sijoittaa nämäkin rahat siihen.

    Ja tällä Turun kulttuuripääkaupunki vuodella joka sentään tuottaa jotakin muuta, ja on jo onnistunut siinä, että se on monelta osin kuullut kaupunkilaisia, toteuttaa heidän omia tuotantojaan, ja muutakin jota nyt ikävä kyllä ei ulkopuolelta näe eikä koe. Kuten lehdistä olette saaneet lukea: homot, hipit ja hevi ovat olleet kovasti tässä alkuvuodesta esillä. Eikä mikään Kukkenheim. Ja monta mainiota tapahtumaa ja konserttia ja näyttelyä on vielä edessäpäin.

    Se että sivukirjastoja suljetaan johtuu siitä että kaupungin johdossa on kokoomus ja oikeistolaiset demarit sekä kepulaisia, tällä kulttuuripääkaupunkihankkeella ei suoranaisesti ole siihen vaikutusta. Julkiset palvelut halutaan painaa mahdollisimman alas harjoittamalla sellaista politiikkaa jossa kunta tai kaupunki ei ole enää ensisijaisesti palvelujen tuottajan roolissa vaan yksityinen sektori.

    Katsotaan mihin suuntaan tämä maa kellahtaa ensi vaaleissa.

    • tammikuu44 sanoo:

      No, voihan itku, sait minut taas kääntämään kelkkani Kukkenheimiä vastaan. En totta totisesti tiedä mitä mieltä olen. Perustelit kantasi hyvin. Tottahan on, että vain suuri on nykyään muka jotain, siis sellainen roomalaisten suuruudenhullujen maailmanvaloittajien tapa tehdä kulttuuria, kun kreikkalaiset panostivat kohtuullisuuteen ja sopusuhtaisuuteen. Onko tässäkin nyt nähtävissä amerikkalainen suuruudenhullujen rahamiesten maailmanvalloituidea…

      Pieni järkieni tässä nyt kuitenkin sanoo, että kovin elitististä kulttuuri- ja taidekäsitystä tuo Kukken kyllä edustaa. Guggenheimeillä on alusta lähtien ollut silmää rahalle ja sen hankkimiselle. Joka tapauksessa on mielenkiintoista seurata miten kukkenheimin käy.

      Mutta kyllä siinä tehdään suuri virhe, kun sivukirjastoja lakkautetaan!
      Turun kulttuuripääkaupunkius on vasta avautumassa, kyllä sieltä löytyy vielä kevään ja kesän mittaan monta ihmettä. Suurta ja pientä.

  10. Hirlii sanoo:

    Seurasin, tai siis töissä seurasin ja olin mukanakin, hyvin läheltä Hgin kulttuuripääkaupunkivuotta aikoinaan ja Turku on nyt oikeasti onnistunut, sen voi sanoa jo nyt. Mitä jää jäljelle, sitä ei voi tietää, mutta ainakin jos jäisi monta hyvää muistijälkeä.

    Katsoin eilen illalla kun Teemalla haastateltiin vanhaa ”muistiprofessoria”, neuropsykiatri siis, ja hän selitti tämän saman asian toisin sanoin: kun ihminen muistaa jotain mistä hän on ollut innostunut ja joka on tuottanut iloa, se lisää aivoreseptoreja, synnyttää siis uusia ratoja aivoihin ja muisti toimii paremmin, ja silloin oppii ja uudet asiat taas lisäävät niitä aivoratoja, solujen yhteyksiä aivoissa. Hieno systeemi siis on päässämme.

    Ohjelman voi katsoa vielä Ylen Areenalta tästä linkistä:
    http://areena.yle.fi/video/1634245

    • tammikuu44 sanoo:

      Uskon täysin tuohon muistiprofessoriin.Itseleni välähtelee joskus mieleen ikivanhoja Jyväskylän kesän tapahtumia, koko se ilmapiiri jäi innostavana mieleen.

      Tietokoneaivoisen poikani kanssa olemme silloin tällöin piipahtaneet jossain mielenkiintoisessa näyttelyssä Helsingissä ja kummasti virkistää ja antaa ihan uutta puheenaihetta, vieläkin aivan yllattäen. On muuten metka käydä sellaisen nuoren pöljän kanssa jossain ihan kummassa näyttelyssä vaikka Turussa ja seurata kuinka innoissaa se joskus jää ihmettelemään niillä koodatuilla aivoillaan. Tämä kulttuuripääkaupunkikin on ohjelmoitu tutustumisen arvoiseksi sen päässä.

  11. lepis sanoo:

    Guggenheim toisin nähdäkseni pysyvyyttää kulttuurin rintamalla, laajentaen tätä kotimaista antia. Sehän on aivan sama mihin se fyysisesti sijoitettaisiin Helsingissä. Tuo Susupetalin ehdotus Pasilan katoksi on loistava. Etenkin näinä aikoina, kun niin kovin innokkaasti noita moottoriteitä yms. sellaisia aiotaan kannettaa. Asumiskäytössä näen ne hieman pelottavina rakenneratkaisuina, mutta julkisiin tiloihin ehkä vallan sopivia.

    Kulttuurin muistijälki on kasvatettava asia pienestä pitäen. Nopeatempoinen kulttuuriähky tuskin lisää tulevia kulttuurin käyttäjiä, etenkin jos se aikaan sidottua.

    Kyllä tähän maailmaan museoita mahtuu. Isoa ja pientä.

    Ja nyt menen ottamaan päivän mömelöt; D-vitamiinia, C-vitamiinia, B-vitamiinia ja ruusunjuurta.

    • tammikuu44 sanoo:

      Juu, kyllä ihmisten täytyy antaa vapaasti sopeutua kulttuuriinkin; mehän perinteisesti vatustamme kaikkea ensi. Siinä on jotain hyvääkin; tulee seurattua ja punnittua omassa mielessään asioita, joskus voi syntyä ahaa-elämyskin. Sitä odottelen tässä enne lopullista demetoitumista.

  12. Hirlii sanoo:

    En minä museota sinänsä vastusta, en, mutta kun kaiken takana on Helsingin johtoväkeä kuten nyt Jussi Pajunen (joka mm vihaa lokkeja ja kerjäläisiä, ja nuo ensinmainitut hän haluaisi ampua), ja jotka ajavat SuurHelsinkiä ja muuta idiotismia, niin ei heidän intressesissään ole kulttuuri ja taide. Ei sitä kannata uskoa. Jos olisi, niin eihän Kultturienmuseo olisi lopettamisuhan alla. Tai muistuuko mieliin vielä Pajusenlista jonka myötä olisi mennyt kirjastoja ja kouluja…

    No, talousihmiset uumoilevat että euron arvo romahtaa, ja jopa puoleen siitä mitä se on nyt, koska sitä pidetään keinotekoisesti korkealla, että ehkä tosirikkaat näkevät painajaisia omaisuutensa menettämisestä ja haluavat sijoittaa rahansa taideostoksiin, mutta kun kotona ei ole riittävästi seiniä mihin ne voisi ripustaa niin niille tarvitaan oma talo. Näinhän ne useimmiten kai taidekokoelmat syntyvät ja taiteen ylihinnoittelu.

    • tammikuu44 sanoo:

      Ahaa, nyt alka valjeta! Sen Helsingin asioitakin pitäisi tuntea ennen kuin sanoo mitään; se Pajunen kyllä jossain Hesarin jutussa vilahteli, juu taisi olla esillä silloin kun kirjoitettiin niistä romanikerjläisistä. Ja siis koko Pajusen jengi on Guggenheimin museon taustalla. Jees, siis siinäpä tosiaankin mainio sijoituskohde: taide.

  13. emmaia sanoo:

    Mitä pitäisi sanoa, ehkä että Suomessa on jo hyviä museoja, esimerkkisi Vanttalla oleva Heureka-museo joka kiinnostii minua jo teini-ikänä. Jos se Guggenheim-idea on riittäväksi tieteellinen se voisi mahtuu myös sinne.

    • tammikuu44 sanoo:

      Guggenheimin museo on taidemuseo, joten se tuskin sopii Heurekan yhteyteen. Ruotsissakin on hyvä modernin taiteen museo, se Moderna Museet.

      Onhan meillä Suomessa kyllä Kiasma, joka esittelee modernia taidetta. Mutta tämä Guggneheim avaisi yhteydet kansainvälisille vesille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s