Lapsikin sen tietää: kavereita saa trendikäs hölösuu mutta ei köyhä tai ukomaalainen

Lapsikin tietää miten saan ystäviä ja vaikutusvaltaa! - HS:n pieni kysely helsinkiläisessä alakoulussa paljastaa yhteiskuntamme perusarvot.

Ei ole yllätys, mutta silti kauhistelun aihe, että muodikas hölösosiaalisuus kännyköineen ja trendivaatteineen näkyy tulevaisuutemme toivoissa jo alakoulussa. Automaattisesti lapset muovautuvat sellaisiksi kuin vanhemmat, ympäristö ja koko yhteiskunta. Usko tai älä, mutta suosittu ja ihailtu jo alakoulussa on hölösuu, joka vähät  välittää toisten tunteista. Siitä se ura urkenee!

Pääset suosioon
jos olet  samanlainen kuin muut, olet aikuismainen, olet rikkaasta perheestä tai ainakin poltat tupakkaa.” Jos haluaa olla suosittu pitää leikkiä coolia. Aika moni tykkäisi vielä leikkiä, mutta ei voi, koska kavereita saa vain, jos näyttelee isoa“  – “Suosioita voi saada, jos on kovis ja tekee jotain, mitä ei saisi tehdä kuten polttaa tupakkaa tai juo alkoholia. Sitäkin pidetään hienona, jos hengaa kaupungilla iltayhteentoista.” – “Kavereita saa naurattamalla muita tai puhumalla opettajan päälle.” “Jos puhuu tunnilla paljon ja on äänekäs, saa suosiota.”

Joudut epäsuosioon
joskus pelkän ulkonäkösi takia, niinpä sinun pitää näyttää samalta kuin kaikki muutkin, makusi täytyy täsmätä muiden makuun, et saa olla ujo, ulkomaalainen etkä muutenkaan erilainen, et saa menestyä hyvin, mutta et saa joutua tukiopetukseenkaan, koska silloin olet tyhmä.

“Epäsuositut ihmiset ovat ujoja ja hiljaisia tyyppejä, joilla ei ole paljon kavereita. Heidän kanssaan ei haluta olla, koska he ovat tylsiä ja heillä on omituinen maku. He leikkivät barbeilla ja keijuilla.”-  “Ulkomaalaiset eivät saa helposti kavereita. Monesti myös niitä kiusataan, jotka ovat vähän lihavia tai silmälasipäisiä.,” –  “Kaikki haukkuvat oppilaita, jotka puhuvat huonoa suomea. “ – “Epäsuosituksi voi tulla, jos on muita hitaampi juoksemaan.” – “Jos jonkun oppilaan perhe on tosi köyhä eikä omista mitään, kukaan ei halua olla hänen kanssaan.”

Syyt suosituksi tulemiseen ovat selvät:
“Suosittuna on monenlaisia etuuksia, kuten paljon syntymäpäiväkutsuja. Suositulla on myös muita helpompaa, sillä heidän kaverinsa auttavat kaikissa asioissa, Epäsuositulla ei välttämättä ole ketään, jolle voi soittaa kysyäkseen läksyjä, jos on ollut poissa koulusta.”

Näin selvä kuva on jo kymmenvuotiailla menestymisen reunaehdoista. Selvää kansanedustaja-ainesta koko sakki. Mehän näitä olemme kasvattaneet omalla esimerkillämme.

(Lasten mielipiteet ovat  helsinkiläisen koulun  5. luokan oppilaille tehdystä kyselystä . HS 7.2. )

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eduskunta, eläkeläiset, ihmiset, ihmissuhteet, koulu, muoti, mynämäki, nuoret, opettajat, politiikka, sano suoraan, Voittaminen, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

14 vastausta artikkeliin: Lapsikin sen tietää: kavereita saa trendikäs hölösuu mutta ei köyhä tai ukomaalainen

  1. Anna-Liisa sanoo:

    Ihan samat jutut säätelivät koulukkaan suosikkiasemaa luokassa jo 50-60-luvuilla. Voi olla että nyt pitää huolestua enemmän, koska mallit ja auktoriteetit ovat kadonneet. Ennen elämä oli yksinkertaista ja ohjeet selkeät, nyt ei.

  2. tammikuu44 sanoo:

    Eivät mallit ja auktoriteetit ole kadonneet, ne vain ovat noita wahroos-katais-sarasvuolaisia Suomi-brändääjiä ynnä muita talouselän guruja ja politiikan häntäheikkejä.
    Suosikkiasemaan vielä 60-luvullakin saattoi päästä täysin rehellisin konstein. Tietysti aina joukosssa oli noita pröystäilijötä, mutta helposti tällaisille osoitettiin, että rahalla ei kaikkea saa. Ihanteet opittiin kotoa -kuten tapahtuu tänäkin päivänä. Kodin ihanteet tulevat vallanpitäjien ihanteista ja siitä, että kansa yhä kiihtyvällä vauhdilla jakaantuu kahtia, köyhiin ja rikkaisiin. halutaan rikastua konsteista välttämättä.

  3. Tess sanoo:

    Mie oon pikkasen päälle kolmenkymmenen ja muistan, että oli ihan sama meininki silloinkin, kun itse olin koulussa. Ujous, köyhyys, lihavuus tai mikä tahansa massasta erottava piirre eivät todellakaan olleet niitä ominaisuuksia, joilla olisi päässyt suosikkiasemaan…päinvastoin. Kyllä suosion huipulla olevilla piti olla tietyt trendivaatteet ja tavarat ihan samaan tapaan kuin nykyisinkin. Hyvin, hyvin julmaa se touhu oli niitä kohtaan, jotka olivat jotain muuta kuin massaan sulautuvia. Näin ainakin tyttöjen keskuudessa. En siis oikein osaa nähdä, että tuo nyt kertoisi juuri tämän ajan yhteiskunnasta sen kummempaa. Enempikin tuo on mun silmissä kuvaa sitä, millainen yhteiskunta on ollut aina. Ainahan massasta erottuminen on ollut synti ja häpeä. Ihminen on aina lokeroinut ja jakanut toisia ihmisiä eri ryhmiin. Kyllä on elämä ollut heikoissa kantimissa, jos ei ole sopinut sinne ”normaalien” joukkoon.

    • Tosi kuin vesi: aina koulussa on kiusattu ja samanlaisia ujoja ja erilaisia on kiusattu kuten tänäkin päivänä. Pidän kuitenkin hiukan kiinni tuosta väitteestä, että juuri tänäpäivänä yhteiskunnan arvot (tai arvottumuus) eritysesti heijästuvat näissä luokan suositusipääsykriteereissä. Esimerkiksi tuo , että pitää olla jotenkin hullunrohkeä ja ”hengailla ulkona yhteentoista” tai juoda viina jo kymmenvuotiaan sekä tupakoida päästäkseen suosituksi. Uutta on tietysti maahanamuuttajien hylkiminen, koska ilmiö on melko uusi.

      Jankutan vieläkin, että ennenvanhaan oppilaat arvostivat koulunkäyntiä ja sellaisia, jotka olivat ns. hyviä oppilaita. Joka tapauksessa näyttää siltä, että opilaiden käyttäytyminen toisiaan kohtaan on tullut entistä raaemmaksi, tyhmyys, vääryys ja valehtelu voittaa useissa tapauksisa.

  4. runopasanen sanoo:

    Syrjinnän perussyyt ovat varmaan samat aikakaudesta riippumatta. Jotakin on kuitenkin toisin, mutta mikä siinä toiseudessa on olennaista? Aikaisemmin tarvittiin yhteisössä myös niitä, joita syrjittiin. Heillä saattoi olla tarpeellisia taitoja ja tietoja (kupparit, povarit, kylähullut ilveilijät jne). Ulkoisen menestymisen tunnusmerkeistä ei ollut niin yksioikoista ”listaa”. Esim. tuntuu, että aikaisemmin köyhyys yhdisti köyhiä toisiinsa. Nyt se on jokaisen oma yksityinen häpeänsä. Nyt erilaiset voidaan sysätä kategoriaan täysin tarpeettomat. Yksinäisyys on jotenkin totaalisempaa. Tämä olisi kyllä perusteellisen tutkimuksen väärti.

    • Tosiaankin: ennen vanhaan köyhyys yhdisti köyhiä. Maaseudulla kansalkoulua käyvistä suurin osa ellei kaikki olivat köyhiä. Todellinen erottelu varmasti alkoi oppikouluaikana, kun joukkoon jostain ilmestyi köyhän perheen lapsi, joka monin uhrauksin saatiin opintielle. Koulu maksoi, ja ero korostui silloinkin, kun oppilas sai ns. vapaaoppilaan paikan. Täytyi olla kovat hermot ja todella lahjakas pärjätäkseen.

      Kanattaa siis nykyään ajatella ainakin sitä, että viimeiseen asti vastustetaan yksityiskoulujen perustamista. Kalliiksi tulee oppi selaisessa opinahjossa ja kuinka selvästi se erotteleekaan köyhät ja rikkaat, jakaa kovalla vauhdilla kansaa kahtia. Siinä sitten häämöttää jo suuremman riidan.

  5. Aili Nupponen sanoo:

    Ihminen, olipa hän suuri tai pieni, lajittelee toisia lajitovereita eri luokkiin. Itse hän tietenkin haluaa olla siellä ylhäällä päin, jota kaikki toiset ihailevat ja kadehtivat. Kaikenlaisia luokkajakoja keksitään, mikä on hienoa ja trendikästä. Tämä nousukasmaisuus johtuu vain ihmisen pienuudesta ja huonosta itsetunnosta—.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Onneksi olin sotien jälkeisen ajan lapsi. Mielestäni kansakouluaikanani koululaisia syrjivät ja terrorisoivat lähinnä opettajat, eivät lapset keskenään, olivatpa sitten rikkaista tai köyhistä perheistä.
    Tuohon aikaan opettajat tekivät kotikäyntejä ja kauppasivat sivuhomminaan oppilaitten vanhemmille esimerkiksi tietosanakirjoja tai Tauno Karilaan Kumpujen yöstä -kirjasarjaa tai sitten he toimivat lehti- tai vakuutusasiamiehinä.
    Esimerkiksi tähän tyyliin:
    – Kyllä tämän Otavan ison tietosanakirjan tilaaminen vaikuttaa varmasti Kaisa-Mariankin koulumenestykseen. Tyttö saa kirjoista niin paljon uutta tietoa, että todistuksen numerotkin varmaan paranevat.
    Totta kai vanhemmat, joilla oli varaa, tilasivat kalliin tietosanakirjasarjan koska pelkäsivät muuten lapsensa saavan huonon todistuksen.
    Joten sen ajan koulukiusaajia ja kiristäjiä olivat lähinnä opettajat, joita niin köyhien kuin rikkaittenkin lapset vihasivat ja opettajien kunnioituskin oli ovien aukomista ja näennäistä niiaskelua.
    Markus-Sedän kouluradiossa esiintyneeseen kuoroonkin kelpuutettiin vain ne lapset, joille vanhemmat olivat tehneet opettajan kautta henkivakuutuksen.

    • Näinhän se valitettavsti oli. Mutta tästä on onneksi päästy, suurin osa opettajista on hyvin kolutettuja, kärsivallisiä ja hyväntahtoisia. Usein oikeastaan jo sellaisia lepsuja.

  7. Hirlii sanoo:

    Taas huomaan ajattelevani samansuuntaisesti kuin Pasanen tuolla ylhäällä: syrjinnän perussyyt ovat olleet aina samat, mutta yhteisön mieli (asennoituminen, ihmiskuva, näkemykset yms.) ovat muuttuneet. Puhutaan kovasta arvomaailmasta johon liittyy pakkomielteinen menestyminen. En voi olla mainitsematta Outi Nyytäjän älyttömän hyvää teosta ”Menestys ja moraali” jos hän pohtii ja peilailee menestyseetosta niin Suomessa kuin muuallakin. Ja hyvin.

    Ei siinä ole mitään kielteistä, että menestyy esim opinnoissaan (ts. oppii ja iloitsee koulunkäynnistä sekä kaverisuhteistaan). Mutta jos lasten ja nuorten mieli vangitaan jo hyvin nuorena tietyntyyppiseen menestyseetokseen, kuluttajuuteen tai näihin ”suosikkisysteemeihin” eikä esimerkiksi vastuulliseen osallisuuteen niissä yhteisöissä joissa elää, niin silloin kasvatetaan sellaiseen arvomaailmaan jossa ihmiskuva ja -käsitys tukee vain yliyksilölliseen egoistiseen yhteiskunta- ja maailmasuhteeseen. Tuota suosikkisysteemiä ruokkii aivan varmasti tämä fanitus yms. pinnallisuuskulttuuri.

    • Noinhan se menee. Kertaan tähän vielä mainitsemasi perussyyt: yhteiskunnan arvoksi kohotettu pakkomielteinen menestyminen, egoistinen maailmankuva, kulutukseen kasvattaminen., muuttunut arvomaailma.

      Kaikenkaikiaan: koululla ei ole aseita tätä pinnallisuuskulttuuria vastaan. Ainoastaan joukon älyköt ymmärtävät. Niitäkin opettaja silloin tällöin kohtaa. Itsekin kohtaan vielä vuosien jälkeen joskun sellaisen, joka viis veisasi luokan trendikkäistä tyypeitä eikä mennyt typerysten virran mukana. Tässä eilen juuri Tuomaksen ja kesällä Helinän. Ovat jo kasvaneet aikuisiksi, mutta osaavat hymyillä ja nauraa. Ties mitä näistäkin vielä tulee!

  8. Hirlii sanoo:

    Ja tässä yksi esittely Nyytäjän kirjasta, linkki: http://www.sana.fi/ihmiset/haastattelut/outi_nyytaja_missa_olet_taisteleva_kirkko/

    Siksi Mysteerio Buffoa esittävä kirkkoherrakin on kiinnostava asia.

  9. Pyrin hankkimaan ja lukemaan tuon Nyytäjän opuksen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s