Kirpunjalkaenergiasta lisäpotkua monenmoiseen

TS:N Jouko keksi heti miten kirpunjalkaenergiaa voitaisiin käyttää suuryhtiöissäkin.

Joka tieto lisää, se tuskaa lisää“. Eipä pidä paikkaansa tuokaan sanonta. Nimittäin tänään lisääntyi vallan tuskattomasti oma tietomääräni, joka tosin ei ole ollut häävi, eikä ole häävi nyt tämän tuskattoman lisäyksenkään jälkeen. Nimittäin  aamun pääkaupungin lehteä lukemalla olen saanut selville, että kirpun jousihypyn salaisuus on selvinnyt. Ja siitä on hyötyä monenmoisessa.

Joku tyhmempi voi tietysti mutista, että tämä nyt on samaa luokkaa kuin se kirpulle kahden perseen laittaminen, joka ei onnistunut edes älykkäältä suunnittelijalta aikojen alussa. Mutta tuntikausia on täytynyt Luojalta vähtääntyä kirpun jousihypyn suunnittelun parissakin. On älykäs suunnittelija miettinyt päänsä puhki, miten saa kirpun hyppäämään 38 kertaa oman pituutensa – siis kirpun pituuden.

Sitten ukolla on välähtänyt: pistänpä kirpun käyttämään takajalkojaan kuten kerroksittain puristettuja jousia. No, ennen hyppyä jalat ovat tiukasti lukossa. No, nivelien viipalemainen kerrostus varastoi ennen hyppyä hurjasti energiaa. Ja kaikki voima välittyy aivan jalan kärkeen. Haa, ja siinä mennään!

Erityinen ansio nykytiedemiesten tutkimuksessa on se, että aiemmin tutkijat luulivat, että voima  välittyisi vain kirpun väliniveliin. Kirppujen takajalkatutkimuksessa on siis otettu melkoinen askel eteenpäin. Silti taivaallisen suunnittelijan suuri ihmeteko  kirpun jalkojen kohdalla ei ole kuitenkaan vielä täysin ratkennut.
Nyt maallisten tutkijoiden pitää tutkia vielä sitä, kuinka kirppu ajoittaa kaksi takajalkaa millisekunnilleen samanaikaisesti hyppyyn. Jos ajoitus ei onnistuisi, hypystä tulisi kiertenen, kertovat kirppujen takajakatutkijat Gregory Sutton ja Malcolm Burrows Experimental  Biology-tiedelehdessä. Näin taivaallisen demiurgin salaisimmatkin ihmeteot paljastuvat!

Mahdollisesti tämä kirpulle kahden perseen rakentamisen arvoituskin joskus ratkeaa maallisin tutkijavoimin, vaikka älykäs suunnittelija ei siinä aikoinaan onnistunutkaan. Mutta hänen epäonnensa voi panna mahdottoman kiireen syyksi, olihan siinä niin paljon muutakin luotavaa ja monenlaista elukkaa jaloissa pyörimässä.

Jos joku epäilee kirpunjalkatutkimuksen arvoa, niin kerrottakoon, että jo monenkin tutkijan mielestä kirpun jalat voivat tarjota mallin, kun tutkijat suunnittelevat robotteja, joiden jäsenet vapauttavat  nopeasti energiaa. Naton miehet nuoleskelevat jo huuliaan. Ehkä Microsoft ja Nokiakin tulevaisuuden kännykkämalleissa hyödyntävät tätä kirpunjalkojen mallin mukaista viipalemaisesti kerroksittain puristettua  energiaa. Palavalta lautalta jääkylmään veteen hypätessäkin siitä saattaisi olla apua.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläimet, eläkeläiset, ihmiset, kirkko, mynämäki Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Kirpunjalkaenergiasta lisäpotkua monenmoiseen

  1. runopasanen sanoo:

    Hymyileväinen, olet ottanut palstallesi nyt tärkeän löydön. Tuosta voi kehittyä vaikka minkalaisia sovelluksia paitsi teknisesti, niin myös yhteiskuntapoliittisesti. Ajatellaanpa nyt vaikka ainaista narinaa yhteiskunnan jakautumisesta erilaisiin kerrostumiin. Aivan suotta, sehän on mahdollisuus. Siihen latautuu energiaa, joka voi pamauttaa koko rakkaan isänmaamme aivan uusiin sfääreihin valtioiden jalossa kilpailussa. Tarpeeseen se tuleekin, jos tähän astinen lippulaivamme Nokia alkaa nikotella.

  2. Aili Nupponen sanoo:

    Mikä hieno innovaatio, Hymyilevä Tuula;))

    Ja ei kun vain soveltamaan sitä käytäntöön ja perustamaan uutta, merkittävää yritystä;O

  3. Kaisa-Maria sanoo:

    Tässä nähdään kirppujen tärkeys tulevaisuuden tiennäyttäjänä.
    Toinen arvokas tutkimisen kohde olisi lähes sukupuuttoon tapettu lude, jolla myös on ansionsa.
    Esimerkiksi sotien aikana luteet pitivät korsussa asustaneet taistelijat hereillä ja valmiudessa torjua vihollisen hyökkäykset.
    Edelleen niitä kuitenkin tapaa esimerkiksi venäläisissä yöpymispaikoissa. Ehkäpä niistä on kehitettävissä joku sukupolvellemme vielä arvoituksellinen ihmelääke.

    • Sotataidon kehittämisen kannalta kaikki pienet ötököt ovat erinomaisia. Luteesta on tosiaankin voittoisissa sodissamme saatu erionmaisia kokemuksia. Vieläkin hyödyllisempi tutkittava olisi torakka, joka pystyy jäämän henkiin atomiaseita käytettäessäkin. Lisäksi se on oiva eläin ajatellen Eurajoen atomivoimalaa, että jääpähän sinnekin jotain elonmerkkejä sitten, kun uraanin loppusijoituspaikka on säteillyt säteilynsä ja elämä tuhoutunut. Ties millaista uutta elämää niistäkin sitten kehittyy! Ties millaiseksi avaruudesta tulevat kaukaisten galaksien tiedemiehet muinaisen elämän maapallolla tulkitsevat.

  4. Hirlii sanoo:

    Ja entäs muurhaiset sitten?

    Niillähän on hyvin toimiva organisaatio (keko) ja taitavia strategoita (joukkovoima) sekä hyvä ja toimiva työnjako. Kun katsoin televisiosta parvaälystä kertovaa ohjelmaa niin siinä kerrottiin mm eräästä muurahaisyhteisöstä joka valtasi tietoteknologia keskuksen ja aiheutti jatkuvasti isoja katkoksia ja vakavia häiriöitä tuon keskuksen alueella olevissa verkkoyhteyksissä sekä tekniikassa.

    Mihin kaikkeen yksi muurahaisyhteisökin kykenee, se on aivan ihmeellistä sekin.

    • tammikuu44 sanoo:

      Muurahaiset ovat tunnetusti erittäin kiinnostuneita tetoteknologian lisäksi kotitalouksien keittiökoneista erityisesti keväisin, jolloin niitä tapaa maaseudulla runsain määrin häärimässä vatimattomissakin keittiöissä. Nisäkkäät kuten oravat ovat pystyneet ainoastaan lamauttamaan muuntajia ja toimivat siis vahvavirtapuolella.

  5. Kaisa-Maria sanoo:

    Kun avasin päivällä telkkarin, pyydystivät siellä jossain lämpimässä maassa pienet suloiset neekeripojat koko kylän ravinnoksi perhosia, heinäsirkkoja, torakoita ja muita ötököitä napsien itse heti parhaat makupalat elävinä päältä. Tätä ravintoa pidettiin erittäin terveellisenä.
    Vaihdettuani kanavaa, tuli sieltä ohjelma, jossa varoitettiin sianlihan ja erityisesti paistetun pekonin syönnistä, sillä se lisää syöpään sairastumisen riskiä 60 prosenttia.
    Joten tervellisempää olisi syödä heinäsirkkoja ja muita hyönteisiä kuin sikaa, vaikka meidän kulmilla niitä ei edes hyvin varustetuissa marketeissa ole vielä tarjolla.

    • Ihmiset pitävät sikaa hyvin älykkäänä eläimenä ja syövät ehkä siksi sitä niin hanakasti lisätäkseen aivokapasiteettiaan. Tämä onkin osin jo onnistunut mikäli teemme päätelmiä johtavista poliitikoista kuten Italian Berlusconista tai kotimaisista poliittisista elostelijoista. Epäilymme ötököiden puuttuvasta intelligentsiasta ehkä estää meitä syömästä niitä niiden terveellisyydestä huolimatta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s