Pyhän Kertun hiirennahka, vanhat kallot ja muuta katolista potaskaa

Suomen tutkituin kallo. Sitä tutkitaan lisää 100 000 eurolla.

Suomen Kulttuurirahasto jakoi äskettäin apurahoja. 100 000 euroa sai Turun Tuomiokirkon reliikkien tutkimus. Samoja kahta vanhaa kalloa ja muutamaa luunkappaletta on tutkittu ainakin vuodesta 2007. Tutkittavana on siis Suomen kuuluisin aivoton kallo, katolisen kirkon himoitsema ja palvoma Pyhä Henrikin pääkallo, tai sellaiseksi luultu. Toinen kuuluisa kallo on kuningas Eerikin kallo.

Tuomiokirkon keskiaikaisia pyhäinjäännöksiä työryhmineen tutkiva arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen sanoo , että tuskin selvyyttä tulee koskaan siihen,  onko Henrikin  kallona pidetty kallo tämän katolisen piispa Henrikin. Tai Eerikin kallo Eerikin. (TS 28.2.)

Tutkimuksen päämäärät ovat näin ollen  maallikolle melko vaikeita hahmottaa. Mutta sen aavistaa, että katolinen kirkko olisi iloinen tutkimattomastakin  Henrikin kallosta ja kumartelisi sitä kyselemättä. Onhan sillä palvottavanaan jo Torinon käärinliinakin, jonka se on julistanut aidoksi ja autuaaksi ja jonka  alkuperä on myös kyseenalainen. Tyhjästä kallosta katolisille olisi siis paljonkin iloa.

Katolinen kirkko paaveineen on sen verran suurpiirteinen, että hyväksyy monenmoista potaskaa ja tavaraa palvottavaksi. Me luterilaiset emme kumartele pölyttynyttä tai homehtunutta pyhyyttä: suosituimmaksi suomalaiseksi onkin noussut Mannerheimin vanaveteen  toinen suoran toiminnan mies, Lalli,  eikä suinkaan epämääräisiä lupauksia laverrellut  Henrik.

Järjen valo olisikin pysynyt piilossa pitkän aikaa, jos katolinen pimeys olisi saanut juurtua maahamme. Suosituimmaksi katolilaiseksi nykyisessä Suomessa on noussut Henrikin kohtaloa uhmaten toinen suunpieksäjä, veretseisauttava Soini, jonka kallo on tosin vielä käytössä ja se on melko helppo tunnistaa. Tosin Soininkaan kalloa ei ole vielä tutkittu tarpeeksi, tuskin ollenkaan.

Tärkeää nyt rahoitetussa tutkimuksessa  on  myös maamme vanhimman hiirennahan ajoitus. 1700 vuotta vanha jyrsijä on suomalaisittain  esihistoriallinen ilmestys, nuorempaa roomalaista rautakautta, ihastelevat tutkijat. He ovat päätelleet, että siististi taiteltu nahka liittyy todennäköisesti Pyhän Kertun palvontaan. Tämä kissojen suojeluspyhimys torjui jyrsijätuhoja.

Hiirennahka-aarretta kannattaa säilyttää huolellisesti  kotimaassa. Jos se joutuu katolisiin käsiin, se helposti sotkeutuu paavin ihmeitä tekevien Betlehemistä löydettyjen esinahkojen kokoelmiin. Eikä meille jää sitten mitään ihmeteltävää.
Tutkimus on sittenkin aina hintansa väärtti!

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, hiilijalanjälki, ihmiset, kirkko, luterilainen kirkko, sano suoraan, Väkivalta, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

14 vastausta artikkeliin: Pyhän Kertun hiirennahka, vanhat kallot ja muuta katolista potaskaa

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Joo, ja rahaa kannattaa tuhlata vaikka mihinkä älyttömyyksiin;?

    Ajattele, tuollaiselle kulttuurirahastolle on isävainajakin lahjoittanut rahojaan!!!
    Löysin tiedon netistä ja isän omakätisen nimikirjoituksen.
    Tosin isä ei vielä silloin 1930-luvulla ollut vainaja enkä minäkään syntynyt—.

    • Maallikko ei kyllä ymmärrä mitä tutkimista tuommoisessa yhdessa kallossa on, jos se on tutkittu jo tuhanteen kertaa. Heittäsivät roskikseen tai antaisivat katolisen kirkon palvottavaksi. Ja se hiirennahkakin pistää kyllä suun hymyyn.

  2. Nils-Åke sanoo:

    Jos isä olisi vainaja, niin tuskinpa lapsikaan olisi syntynyt, vai kuinka?
    Muuten tuo Hemmingin relikkiarkku avattiin muistaakseni vuonna 1924 ja Juhani Rinne teki sen sisällöstä seikkaperäisen inventaarion. Arkku oli ollut Turun Linnassa noin 80 vuotta ja nyt se tuotiin takaisin Turun Tuomiokirkkoon 700-vuotisjuhlan kunniaksi. 700-vuotisjuhla oli vuonna 1929.
    Professori Yrjö Kajava suoritti luitten tutkimuksen eli selvitti mitä luita arkussa oli ja mitä luurangon osia ne olivat.
    Arkun sisältö on kokonaisuudessaan Juhani Rinteen kirjassa ”Pyhä Henrik piispa ja marttyyri. Kirja on painettu 1932.

    • Kiitos tiedoista Åke. Siis luut on tutkittu ja nyt sitten tutkitaan lisää. Voi minun päiviäni!

      • Jösse Jänis sanoo:

        ”Siis luut on tutkittu ja nyt sitten tutkitaan lisää.”

        Sitä kutsutaan tieteeksi. Samoja asioita tutkitaan uudestaan ja uudestaan, kun teoriat muuttuvat, ympäröivää tietoa tulee lisää ja tutkimusvälineet kehittyvät. Tarpeetontahan se tietenkin on. Tietohan vain lisää tuskaa.

      • tammikuu44 sanoo:

        Tietoakin on monenlaista. Tässä monenmoisessa tieteellisesa tutkimuksessa sitä vasta rahaa tuhlataankin.- Tutkijoiden onneksi tuo kallo on sen verran kestävä, että se kestää vielä monta tieteellistä tutkimusta, joiden tuloksena on se, että kallo joko on tai ei ole piispa Henrikin. Elävien kallojenkin tutkiminen olisi joskus paikallaan.

        Toisaalta ukot saavat aivan rauhassa tutkia kalloa, halvemmaksi se kuitenkin tulee kuin sotiminen ja muu melskaaminen. Eikä tässä oikein haiskahda tiedon lisääminen, pelkästään tuskan lisääminen, joka syntyy kun maha tulee kipeäkisi pekästä nauramisesta.

  3. Kaisa-Maria sanoo:

    Voi elämän kevät! Mitä väliä sillä on, onko joku vanha kallo Henrikin tai kenen tahansa?
    Uudempia kalloja syntyy tutkittavaksi kaiken aikaa esimerkiksi Libyassa.
    Totta kai tutkijoitakin pitää työllistää. Pyhänjäännöksenä palvottavaksi kelpaa mikä tahansa kallo, kunhan se on tarpeeksi vanha ja maatunut. Onhan eteläisten maiden turistinähtävyydet niin täynnä esimerkiksi Jeesuksen luita, että niistä rakentaisi useamman vapahtajan. Niitä on riittänyt Uudenkaupungin edustalla sijaitsevaan piilokirkkoon asti. Sama pätee Nooan arkin kölipuihin.
    Timo Soinin kallo ei vielä näytön puutteessa pyhimykseksi riitä, mutta uudella Chevroletillaan ajelevassa isä Mitrossa on kyllä kunnon pyhimyksen aineksia.
    Toivottavasti auto pysyy tiellä ettei mitään vaarallista tämän jumalolennon tielle ennen aikojaan satu.

    • Näistä uudemmista kalloista ei kukaan piittaa. Maasta kaivetaan jatkuavasti joukkohaudoista kalloja, joista paavi saisi mainioita pyhäinjäännöksiä jopa myytäväksi asti. Ja ehkäpä kannattaisi silloin tällöin taivasten valtakunnan avaimenkannattajan lausua jokunen varoittava sana niille, jotka innokkaasti tappamista harjoittavat, tekevät kokonaisia kansanmurhia, ettei nyt taruolento, reipas Lalli joutuisi ainoaksi pahantekijäksi.

      Mitro on tajunnut pyhyyden alkulähteen: raha.

  4. Nils-Åke sanoo:

    Hemmingin reliikkiarkussa oli kymmeniä reliikkejä, joista osa oli nimettömiä, osa nimillä varustettuja. Ja hyvin paljon irtonaisia luita. Näitä luita tutkittiin sen tähden, että saataisiin tietää mitä luurangon osia ne olivat.
    Nyt sen sijaan tutkitaan keille henkilöille muutamat luut kuuluvat ja se on oikestaan mahdoton tehtävä, sillä ei ole vertailukohteita. Ainoa, jossa voitaisiin verrata luita on se, onko Henrikin värttinäluuksi mainittu luu saman henkilön kuin se pääkallo. Ja silloinkaan ei saada tietoa siitä onko kyseessä piispa Henrikin luut.
    Historian tutkimus kyllä osoittaa, että piispa Henrik ei ole historiallinen henkilö, vaan taru.
    Mikä sitten on tärkeää tieteellisessä tutkimuksessa. No ei ainakaan tämä luututkimus, mutta joskus joku sinänsä merkityksetön seikka voi muodostua erittäin tärkeäksi.
    Pasteur oli kiinnostunut siitä, miksi navettapiiat eivät sairastuneet isorokkoon. Hänen tukimuksensa tuotti rokotteen tätä tautia vastaan ja niinpä tätä toimenpoidettä kutsutaan vieläkin sanalla vaccination, tulee latinan sanasta vacca eli suomeksi lehmä.

    • Pasteurin tutkimukset ovat elämää edistäviä, nämä kallotutkimukset eivät edistä mitään. Eläviä kallojakin on mittailtu ja tutkittu ainakin Saksassa kauhein suraamuksin. Jotain farssimaista on tässä innossa tutkia tuota kalloa, koska piispa Henrik on pelkkä katolinen taruolento.

  5. Aili Nupponen sanoo:

    Taruolentojen kallot ne ovatkin vasta innostavia tutkimuskohteita<3

    • tammikuu44 sanoo:

      Kallojen etsimisessäkin olisi kovasti työtä: mistä voisi löytää Väinämöisen, Joukahaisen. Lemminkäisen jne. kallot? Ja sitten vielä tutkia kenen mikin kallo on.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Olipa hyvä, että köyliöläinen talonpoika Lalli on vihdoin päässyt murhamiehen maineestaan. Piispa Henrik on siis taruolento, vähän niin kuin Mikki Hiiri, Aku Ankka ja prinsessa Ruusunen.

    • tammikuu44 sanoo:

      Henrik on taruolento kuten useimmat pyhimykset ja pyhimykseksi pääsee varmaan helpoimmin jos alkuaankin on taruolento. Lalli on noussut arvostuksessa kovasti Suomen suosituimman listalla, uhkaa listan etulinjassa olevaa Mannerheimia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s