Vauvat ovat ihania kastettuna tai ilman. Vaippa on kuitenkin tärkeä, ettei koko ympäristö kastu.
Suomalainen kansanperinne suhtautuu kauhean kamalan ruokottomasti vihkimiseen. En toistele tässä sanasta sanaan lausahdusta, jonka mukaan erinäiset elimet eivät naisessa parane vihkimällä. Ihmiset ovatkin vapautuneet kirkon kahleista runsaasti viime aikoina. Sama tahti tuntuu jatkuvan. Kirkosta eroaminen, jopa siihen liittymättömyys on kasvanut myös vauvojen keskuudessa.
Varmasti erilaiset vakaumukset, uskot, uskonnot ja perinteet elävät ihmisten keskuudessa kuuluivat ihmiset kirkkoon tai eivät. Elävät siis kirkosta huolimatta. Ihminenhän tarvitsee monenlaista uskoa, vähintäänkin uskoa itseensä. Käsitys hyvästä ja pahasta askarruttaa meitä jokaista. Jopa perussuomalaiset, uskoakseni, haluavat perimmältään hyvää.
Pimentoon on jäänyt sen sijaan tieto, että lapsien kastaminen vähenee vuosi vuodelta. TS;n sunnuntaisen artikkelin mukaan kastettujen määrä koko maassa on 30 vuodessa laskenut 92 prosentista 79:ään. Pudotus on hämmästyttävän suuri, joillakin paikoin oikein valtava : Helsingissä vain 55 prosenttia syntyneistä kastettiin viime vuonna, Turussa vain 66 prosenttia. Pienillä paikkakunnilla sen sijaan mennään yli 80 prosentin.
On laskeskeltu, että vuonna 2020 Turussa kastetaan enää joka toinen vauva. Tällainen suuntaus on vallan uutta Suomen kirkolle. Teologi Heikki Arikka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä pitää muutosta dramaattisena. Sama muutossuunta tulee jatkumaan hautauksissa ja siunaustilaisuuksissa.
Kirkolla on nyt pohdinnan paikka, koska syöksykierre on kirkolle todellistakin todellisempi uhka. Ajan kanssa kirkon jäsenmäärä väestöstä voi laskea jopa 30 prosenttiin.
Syynä muutokseen pidetään maahanmuuttoa. Mutta riittääkö se syyksi? Eikö kirkko omalla vetelällä toiminnallaan ja toisaalta lahkolaisten kieroutumat hyväksyen ole itse aiheuttamassa omaa konkurssiaan?
Mutta hätiäkös tässä: nyt kirkko alkaa sitten houkutella vauvoja kirkkoon! Helsingissä kirkon jäseneksi vietellään lahjoilla ja tuutulauluilla eli on lähetetty vastasyntyneille cd-levyjä ja lauluvihkoja. Vauvoille on lähetetty myös henkilökohtaisia vip-kutsuja tuutulaulukonsertteihin.
Vauvat ovat varmaan innoissaan!
Hymyilevä eläkeläinen 
Lankeavatkohan vauvat näihin heille lähettetyihin ansoihin, tai luultavimmin vauvojen vanhemmat? No, jo on katalaa viekoitella pienokaisia tällä tavoin;)
Aika naurettavaksi menee! Luulisi, että vanhasta tottumuksesta ihmiset vievät lapsiaan kasteelle, ei siinä kehtolaulut auta, jos vanhemmat ovat eronneet kirkosta! Selkärankaa näillä eronneilla on usein huomattavasti enemmän kuin kirkossa killuvissa uskovaisissa.
Miten se nimen antaminen vauvalle ilman kastetta tapahtuu? Käväiseekö äiti vaan maistraattissa ja ilmoittaa, että pennun nimi on nyt vaikkapa Tuula? Vai miten se homma tapahtuu?
Kiinnostaa, kun kokemusta ei ole.
Voi sinua avutonta! Eihän se nyt siitä papin aamenesta ole kiinni se nimi!!!
Ilmoitus maistraattiin riittää (luulisin, kai siinä joku paperi pitää täyttää) ja kotona voi järjestää millaiset nimenantojuhlat haluaa – ilman pippejä tai pappeja.
Ihmiset ilmeisesti luulevat, että rippikoulukin on pakollinen. Kattia kanssa!
Hyvää että osaat kirjoittaa tästä niin hauskasti. Luterilainen kirkko oli tärkeä avustuslähde kun alkoin opiskella suomea. Kuitenkin epäilen onko hyödyllistä viedä äitinpäiväjuhlat kirkossa, sain kutsun sinne ystävältä jonka tavalliseste harrasta politikka enemmän kun teologia, jos menen sinne juhliin,ehkä juoduin keskusteluun, jonka juuri nyt en halua. Eli miksi minä kirjaudun ulos luterilaisuuden, menenmään kastelle mualla ja nykyaikisin täsmällen mitä meidän suunnitelmat tulevalle lapsille on.
Kyllä nämä luterilaiset papit joskus vaikuttavat joitenkin pikkupojilta, joilla on kakkat housuissa. Puhuvat kuin pikkulapsille mummuille eivätkä uskalla ottaa mihinkään kunnon kantaa. Esimerkiksi näihin homokiistoihin tai pedofiilisaarnamiehiin puhumattakaan että puolutaisivat naispappeja ja naispiispoja.
On myös olemassa sellaisia kirkkoamattilaisa jotka ovat oikein mukavia ja hyödyllistä. Mutta niin paljon perusasioita jäävät keskustelematta ja monista nykyihmisistä välittävästi eivät osaa keskustella loogisesti ja samoin kohteeliasti.
Hyvin sanottu! Meiltä puuttuu paljolti taito keskustella ja keskutelemme toisarvosista asioista.
Millä vuosisadalla lehtorska Kaisa-Maria taas sitä yliopistokoulua kävikään? Nimen anto ja kaste ev.lut. kirkkoon ovat kuin ovatkin eria asia.
Jos ihmiset eivät koe sydämenyhteyttä kirkkoon, niin miksi he kastaisivat lapsiaankaan. Kirkko voisi todellakin ”tulla lasten luo” itse eikä hokutella lapsia huomaansa. Kirkko voisi tuoda tulleessaan vävävaraisille esim. kuukauden vauvan ruuat mieluummin kuin jotain ”nukunukunurmilintu”-biisilevyjä, ja ilman vastikkeellisuutta. Vai onko kyse tästä: ”Sulle levy, meille verorahat”-ideasta.
Hyvä Maria! Vauvoille vaippoja ja vauvanruokaa eikä mitää itkuvirsiä tai tuutulauluja.
Älkää halveksiko pappeja, papitkin ovat IHMISIÄ<3
Joo, monikin vaikuttaa ihan normaalilta siviilivaatteissa.
Olet oikeassa Hymyilevä aivan pikkupartiolaisia ovat miespapit,puhuvat kuin pyhäkoululaisille 50 luvulla(olin 50 alussa sellainen).Tunnen monia joita ei ole kastettu,ei konfirmoitu eikä vihitty avioliittoon ja kunnon ihmisiä ovat.En halveksi pappeja mutta kantaa saisivat ottaa tämänpäivän yhteiskuntaan.Niinkuin Jeesus otti aikoinaan kantaa sen ajan yhteiskuntaan.Hyvinkin voimakkaasti.
Tottakai se pappikin on ihminen ihmisenä kunnioitettava vaikka onkin vellit housussa. Eihän kukaan äitsykkäkään vellihousuista poikaansa halveksi. Vaihtaa sille uudet pöksyt. Ja sen saisivat totta totisesti tehdä pappiskansakin piispoja myöten. Ainoa naispiispa, jonka olen tavannut on eturintamasssa, jos puhutaan selkärangasta ja sellaisesta positiiisesta miesmäisesti (=rohkeasti) elämään ja asioihin suhtautumisesta.
Yhteiskunnallisiin asioihin pitäisi ottaa kantaa, oikein tosissaan eikä vain leperrellen saarnastuolisssa, ja tehdä jotain köyhien ja vaivaisten sekä vanhusten hyväksi.