Jumala pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä ja uskonto jyrää kuin panssarivaunu

Ilkka Pyysiäisen kirja herättää ajatuksia niin ateistin kuin uskovaisenkin kovassa kallossa.

Ihmiselle voi syöttää ihan mitä vaan ja täydestä menee: ihminen uskoo  henkiolentojen olemassaoloon, enkeleihin, piruihin ja riivaajiin, ennustuksiin, helvettiin ja taivaaniloon,  ihmedietteihin, horoskooppeihin, ikivanhoihin kirjakääröihin ja käärinliinoihin, onnenlantteihin, joogalentoon, kaukoparannukseen, ennustajaeukkoihin ja paaviin.  Kun ihminen alkaa uskoa, siinä ei tiedemiesten todistelut paljon paina.

Ihminen palvoo henkiolentoja,  kiviä, puita sekä monen sortin esineitä ja kuvia. Tästä ihmisen palvomistarpeesta oli jokin aika sitten televisiossa mainio dokumentti Mana. Siinä esiteltiin ihmisen ikivanhaa uskoa esineiden ja ilmiöiden voimaan. Maori uskoo kivellä istuen kiven salaiseen tietoon, japanilaiset menevät onnesta  sekaisin alkukeväällä kirsikkapuiden kukkiessa, kristityt palvovat Torinon kalmanhajuista käärinliinaa.

Tätä alkukantaista sokeaa uskoa edustivat pöyristyttävimmillään taannoisessa homokeskustelussa Raamattua kirjaimellisesti lukevat kotimaiset kristityt. Moni  täyspäinen huomasikin uskonnon hulluuden ja erosi kirkosta. Vastapainoksi voi lukea Ilkka Pyysiäisen pamfletin Jumalaa ei ole. Pamflettikirjoituksessaan hän kysyy,  voiko kukaan tosissaan uskoa esimerkiksi ruumiin ylösnousemukseen tai paholaisen ja riivaajien olemassaoloon. Arkijärjelläkin ajatellen asia selviää nopeasti.

Mutta  rukoushan kuitenkin on melko viatonta, sehän  auttaa hädässä ja ahdistuksessa?   Siinäkin on omat vaaransa Pyysiäisen mukaan.  Tämä maaginen toiminta  opettaa ajattelemaan, että asioihin ei voi vaikuttaa itse, vaan on jatkuvasti jättäydyttävä jonkun kuvitteellisen isähahmon armoille. Rukoilemisesta voi tulla pakkomielle. Syyllistät itsesi pahaan laiminlyöntiin, jos et joskus rukoilekaan:  rukous paremminkin vahvistaa kuin poistaa ahdistavia ajatuksia.

Entäpä uskovaisten rituaalit? Kasteessa, vihkimisessä ja hautaamisen  rituaaleissa varaudutaan kaiken varalle, ettei mitään pahaa tapahtuisi.  Vielä nykyäänkin jossain paikon  – ainaki Vehmaalla –  pappi keväisin siunaa uuden kylvön. Tähän rituaaliin  on pakotettu mukaan läheisen koulun oppilaat. Paikallislehdessä näin kuva rituaalista, jossa pappi siunaa mynämäkeläisiä esikoululaisia! Vaikuttaa epäilyttävästi pakanalliselta magialta!

Moraaliakaan ei voi laittaa uskonnon ansioksi, se on osa ihmisluontoa, ei se ole uskonnon kasvattamaa.  Moraali on ihmisessä synnynnäistä. Me emme kaipaa uskontojen opetusta , me tarvitsemme  uskontojen kriittistä lukutaitoa: varmasti ainakin  katolisen kirkon huolella hoivaamat pirut ja riivaajat voisi unohtaa. Miksiköhän piru ei riivaa ateisteja?  Keskiaika noitavainoineen ei ole kaukana, kun ajattelee vaikka paavinkirkon suhtautumista aborttiin.

Uskontoa voi verrata panssarivaunuun, joka jyrää alleen rakkauden ja kaiken inhimillisen. Pyysiäisen mielestä uskovaiset uskovat vain  mielikuviensa todellisuuteen.  Uskonto on  yksinkertaista arkiajattelua, joka on pahassa ristiriidassa tieteen kanssa. Jumala muuttuu yhä epämääräisemmäksi tieteen edistyessä.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, EU, ihmiset, katolinen kirkko, luterilainen kirkko, mynämäki, sano suoraan, Väkivalta, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

26 vastausta artikkeliin: Jumala pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä ja uskonto jyrää kuin panssarivaunu

  1. Iines sanoo:

    ”Moraali on ihmisessä synnynnäistä. ”

    Kasvatustieteilijöiden mukaan moraali ei synny itsestään, eikä ole millään tavoin automaattinen toiminto. Sosiaalisesti toivottava ja empaattinen, eettinen käytös ei valikoidu itsestään lapsen käytökseksi, vaan ilman ohjausta lapsiryhmässä vallitsevat viidakon lait: lapsi ottaa käyttöön aggression, koska se vie nopeimmin haluttuun päämäärään.

    Omatunto, eettinen käytös, moraali eivät ole ominaisia eläinkunnassakaan, vaan sielläkin aggressio takaa lajinsäilymisen. Ihmiskunnassa aggression käyttöä rajoittavat moraalisäännöt.

    Uskonnolliseen moraaliin en ota kantaa, mutta yllä olevia ajatuksia on esittänyt mm. Liisa Keltikangas-Järvinen.

    • tammikuu44 sanoo:

      Luulepa, että Pyysiäinen tarkoitti sitä, että moraaliseksi ihminen voi varsin hyvin kasvaa muitten ihmisten joukossa ilman uskontoa. Uskonto on vain pakkopaita. Eli se moraalisuus on todettu aikuisten kesken varsin hyväksi vaikka vaikeaksi asiaksi. Onhan aikuinen uskovainenkin varsin moraaliton, koska lähtee tappamaan sodan syttyuessä toisia ihmisiä. Ja mitä lapsiin tulee, niin pieniä hirvöitähän olemme kaikki lapsena, siihen kasvatukseen ei auta tippaakaan uskonto vaan aikuisen ihmisen tekemä maallinen ja käytännönläheinen opetustyö ”toista sattuu kun lyöt” -tyyliin.

      Tosiaankin: ihmnen on tehnyt ne moraalisäännöt, ei mikään jumala. Jumalalla on helppo pelotella ja saada ihminen köyttäytymään ns. moralisesti, eli niin kuin kirkko käskee. Ja moraalisiahan ovat islamin ympärileikkauksetkin sen oman uskon kannalta katsottuna.

      Esimerkiksi ihmisoikeuksien julistus on varsin moraalinen, samoin lakikirjakin. Moraalisäännöt vaihtelevat: nykyään puhutaan moraalin höltymisestä, mutta ehkä ihmiset ovat toisaalta oppineet, että moraalisuuteen on itse kasvettava kuten sanoit. Eikä sitä saada aikaan kovin tiukoilla säännöillä, joita kirkko on käyttänyt meneinä vuosia opettaessaan moraalisääntöjään: punatukkaiset piti polttaa noitina, jalkapuu opetti tyttöjä istumaan jajat ristissä.

  2. Zepa sanoo:

    Tähän tapaan se menee, joo.

    Rukouksesta sen verran lisää, että vastaavanlaista itselleen/itsekseenpuhumista voi käyttää fokusoimassa ajatuksia ja suuntaamassa omaa energiaa ja toimintaa sitä kohti mitä haluaa ”rukouksellaan” saavuttaa. Näin mennään ilman ylimääräisiä henkiolentoja, mutta ehkä näyttää ulkopuolelta samalta kuin trad. uskontoon sidottu rukouskin.

    Musta on niin hirveää kuulla aina kun fiksut, sivistyneet ihmiset alkavat puhua J/jumalasta ja uskoontulosta jne. Sit kun niiltä kysyy, mitä jumalaa ne tarkoittaa palvovansa, koska hehän tietää ihan yhtä hyvin kuin minäkin että niitä on satoja aina saunatontusta menneiden tai nykyisten valtauskontojen jumaliin, niin suuttuvat. Koska on kuulemma olemassa oikeesti ainoastaan kristinuskon Jumala, niitä muita ei kannata ottaa huomioon. Selvä, ostakaa kartta lähimmälle aivokorjaamolle, koska selvästi jotain on mennyt pahasti vikaan viime aikoina…

    Just yksi Dubaissa asuva tuttu alkoi höpistä Jumalasta. En ole vielä uskaltanut kysyä tarkoittako hän mahdollisesti nykyisen elinpiirinsä Allahia vai entisen piirinsä evankelis-luterilaisen Suomen Jumalaa. Järkyttävää, että tällaisia edes joutuu miettimään täysijärkisiksi kuvittelemiensa kohdalla.

    • tammikuu44 sanoo:

      Joo, uskovainen voi pilkata uskonnotonta kuinka paljon vaan, mutta menepä hiukan naureskellen puhumaan uskovaisen uskosta. Turpiin tulee. Ja miksi minun pitäisi kunnioittaa jotain uskontoa, jos en sellaiseen usko. Ihmisiä voin kunnioittaa mutta en mitään uskoa, henkiolentoa, tyhjyyttä.

      Tämä elämä on varsin raastavaa ilman Jumalan ankaraa isällistä kättäkin, että rauhallisesti vaan! Amerikossa ne suurimmat uskonpölvästit ovat ja raharikkaat saarnamiehet, henkien manaajat ja katolisen kirkon kätyrit. Voi sitä kädenvääntöä abortistakin, uskovaiset tappoivat ainakin yhden abortin tehneen lääkärin; tosi moraalista! Politiikka ja uskonto ovat solmineet pyhän liiton, että kovin heikoin perustein tehdään maailman suurimmat poliittiset päätökset.

  3. Iines sanoo:

    Moraali nimenomaan on ihmisen luomaa koodistoa.

    En ottanut ollenkaan kantaa uskonnolliseen moraalikoodistoon, vaan huomioni kiinnitti vain tuo lauseesi, että moraali olisi synnynnnäistä. Siitä halusin sanoa jotakin.

  4. Aili Nupponen sanoo:

    ”Tulkoon jokainen uskollaan autuaaksi…”

  5. lepis sanoo:

    Taidan kallistua kiviin ja puihin. Silti en kapsahda.
    Fanaattisuus on pelottavaa, oli sitten kysymys minkä luokan sellaisesta tahansa.

  6. Kaisa-Maria sanoo:

    Ailin kanssa taas kerran samaa mieltä. Saahan sitä kuka tahansa uskoa, vaikka keitettyyn lampaan päähän, mikäli uskoa vaan riittää.
    Uskonnottomien lahkokin alkaa jo saada ihan uskontoon liittyviä piirteitä. Todistellaan ja vouhotetaan ihan pakkomielteen lailla sekä hiotaan henkisiä sapeleita uskovaisten pään menoksi. Koskahan ne vainot alkavat?

  7. Uskoa toki saa ja kyllä ihmiset uskovatkin, uskovat jopa poliitikkoja. Sen sijaan pitäisi erottaa järjellinen toiminta erilaisista henkimaailman uskotteluista. Niissä usein ihmisen todellisuudentaju heittää ja uskovat alkavat rajoittaa ryhmään kuulumattomien toimintaa. Vouhottajat ovat aina näitä hengenmiehiä ja naisia. Ei ateistia kiinnosta uskonto missään mielessä, kaikkein vähiten tappomielessä. Moniin uskontoihin sen sijaan kuuluu jumalansa puolustaminen asein. Ateisti uskoo ihmisen hyvyyteen ja paremminkin naureskelee erilaisille alkukantaisille kulteille.

    Suvaitsevaisuutta, inhimillisyyttä ja vapautta ajatella itse meni – syteen tai saveen!

    Suosittelen Pyysiäisen kirjan lukemista.

  8. Hirlii sanoo:

    Uskovathan ihmiset ihan mihin haluavat, tiedeuskontokin on eräänlaista uskon harjoitusta. En sentään tahtoisi ihmisten uskoa tai uskomuksia arvostella, uskoivat sitten joulupukkiin, saunatonttuihin tai mihin nyt haluavatkin tässä elämässä silloin tällöin nojailla ja saada sillätavoin jotain lohtua elämäänsä. Ei se ketään vahingoita.

    Sitten kun uskontoa käytetään välikappaleena tai sillä perustellaan väkivalta. Jonkun Jumalan nimiin hakataan ihmisiä tai silvotaan sukuelimiä tai rangaistaan julmilla tavoilla, kuten tässä maailmassa nyt vielä siellä sun täällä tapahtuu, niin eihän se ole tolkullista touhua.

    Martti Lindqvist esittää mielenkiintoisen näkökulman ihmisen agressiivisuuteen kirjassaan ”Auttajan varjo”. Hän nimittäin kirjoittaa näin: On naurettavaa ja epärealistista lässytystä väittää, että agressio olisi vain alhainen tunne, joka ei kuulu sivistyneeseen ja kypsään ihmisyyteen. Viha on vahvaa tunne-energiaa, jonka keskeinen tehtävä on aina ollut ihmisen nostaminen omiin voimiinsa ja tietoisuuteen häntä uhkaavista vaaroista. Viha antaa sekä voiman että halun puolustautua ja repiä itsensä irti siitä mikä omassa elämässä on muuttunut liian sitovaksi ja uhkaavaksi.”

    Ja hän kirjoitti paljon eettisistä asioista, toimi eettisissä toimikunnissa yms. ja niin kritisoi luterilaista kirkkoakin sisältäpäin. Toimi siellä ymmärtääkseni nimenomaan hengellistä väkivaltaisuutta vastaan, sitähän siellä yhä harjoitetaan. Ja muissakin ihmisen luomissa yhteisöissä.

    • tammikuu44 sanoo:

      Uskonnon käyttäminen välikappaleena erilaisissa valtapyrkimyksissä tuntuu kierolta. Väärin ja kauhistuttavaa on myös se, että uskonnolla pyhitetään sodat ja sen varjolla alistetaan ihmisiä, riistetään ajattelun- ja mielipiteenvapaus. Erilaisilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on lujaakin lujempi ote jäsenistään. Lisäksi kauhistuttaa monien uskontojen vihan lietsominen erilaisuutta kohtaan ja ikivanhojen tapojen noudattamisen vaatimus.

      Miksei tosiaankin jokin usko ihmiselle voi tuoda lohtua jossain vaikeassa tilanteessa, ihminenhän tarttuu mihin tahansa oljenkorteen hädässään. Ja siihen kyllä uskon, että ainoa keino esim. huumeista vapautumseen on se, että tilalle tulee jokin toinen huume, olkoon vaikka usko.

      Ihminen on tosiaankin luonnostaan aggressiivinen. Aggressiossa on voimaa, pelkällä lepertelyllä ei mennä läpi elämän suurista eikä oikeastaan pienistäkään epäonnistumisista tai onnettomuuksista. Voihan olla tosiaankin olemassa positiivista aggressiota.

      Pidän itse hyvänä sitä, että erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia ja erilaisia uskontoja arvostellaan (vaikka ihan ilman syvälisempää tietoa ja mallikkona) siitä syystä, että sellainen turha pyhyys ja koskemattomuus uskon ja uskovaisten ympäriltä katoaisi. Uskonto joka ei kestä pientä pilaa ja suurtakin arvostelua, ei ole mistään kotoisin.

  9. Kaisa-Maria sanoo:

    On se sentään jumalan onni, että uskonnottomien hurmahihhulien toimesta yhteiskunnalle varallisen Suvivirren veisaaminen on jo monessa koulussa kielletty.
    Ties miten monta lasta mainittu laulu on jo ehtinyt turmella. Onhan moni sitä typerien opettajien johdolla veisannut lapsi ryhtynyt myöhemmin polttamaan tupakkia, juomaan viinaa sekä langennut arveluttaviin seksisuhteisiin, sortunut jopa rikollisille poluille.
    Onneksi tämä inhottava, kansakuntaa pilannut laulu siirtyy nyt historiaan, mutta varmaan sitä aletaan kaupata kulmilla pimeinä cd-levyinä. Voi jumalauta!

    • Taas uskovainen hurmahihhuli pillastui! Lauluja tulee, lauluja menee. Maailmaa muuttuu ja laulut sen mukana. Ota huomioon, että tämä suvivirsi on yhteiskunnan vanhoillisia rakenteita säilyttävä kirkon propagandalaulu. Juuri sen maalaama imelä kuva maailmasta on saanut monen nuoren todellisuuden paljastuttua tarttumaan viinapulloon ja etsimään lohtua moninaisista seksisuhteista. Jotkut päässeet toki kansanedustajiksi asti.

  10. Hirlii sanoo:

    Siksi pauhaaminen onkin niin terveellistä, Hymyilevä! Ei voi mitään, että aina kun kuulen Suvivirren, liikutun oikein kovasti paljon. Se liittyy identeettiini, muistoihini ja aika moneen muuhunkin asiaan, että kyllä minä sen haluaisin koulun keväjuhlissa säilyttää. Kuinka helvatassa tämä virsi nyt voi olla yhteiskunnalle vaarallinen?

    Lindqvist muuten puhuu myös vihan tärkeydestä, suomalaisethan ovat tavattoman surkeita vihassaan. Viha koetaan pelkästään vaaralliseksi tunteeksi ja se torjutaan, haudataan, kätketään. Ja siellä se pulppuaa, odottaen vain ulospääsyään, kanavaa ulos. Juodaan perhepullo Kossua ja sitten mennään vetämään naapuria turpiin.

    Timo Soini on taitava tässä tunteen manipuloinnissa, ja teki sen minkä muut poliitikot ovat jo unohtaneet: kuunteli ihmisten pettymyksen ja vihan tunteita. Otti kuuntelijan ja kanavoijan roolin. Ja onnistui. Tosin kaltoinkohdeltujen ihmisten tilannetta ja tulevaisuutta ei heistä sitten ollutkaan muuttamaan, siis ottamaan vastuuta tämän yhteiskunnan kehityksestä. Onneksi siellä on nyt demarit ja vasemmistoliitto kääntämässä valtiolaivan kurssia, hyvä jos saavat vähän sitä nokkaa käännettyä toiseen suuntaan.

    Ihmisten vihan hyväksikäyttöä, manipulointia, on myös tuo pers-suomalaisten mamu-kriittisyyskin. Niin uskonnolliset kuin poliittisetkin johtajat käyttävät taitavasti ihmisten kärsimystä ja kovaa kohtaloa hyväkseen antamalla tyhjiä lupauksia.

    Lindqvist jopa väittää että iso osa ihmisen energioista menee niiden puolustusmekanismien ylläpitoon jotka estävät vihan täyden ilmaisun ja sen käsittelyn. Suojaudutaan vihalta, koska pelätään sen voimaa. Vihahan on tunne siinä kuin mikä muukin tunne, mutta aidattuna ja torjuttuna se vain kasvaa ja sitten saattaa lopulta räjähtää tsunamin lailla esille tuhoten kaiken edestään. Tai sitten se kanavoidaan vihaksi jotakuta ihmisryhmää kohtaan, kuten esim. ”mamu-kriittisessä” puheessa on nyt osittain ainakin kyse.

    Siis viha ei ole vaarallista, vaikka moni sitä tunteena pelkääkin. Sitä ei pitäisi torjua niin kovasti, koska padottuna se vain kerääntyy ”klmpeiksi” ihmismieleen ja myrkyttää sieltä salakavalalla tavalla, jopa niin että ihminen sen seurauksena lopulta sairastuu.

    • Hienosti ajattelet tuosta viha-asiasta: sitäkin tunnetta tarvitaan. Ehkäpä se perussuomalaisten viha onkin paremminkin sellaista kaunaista kyräilyä, kostonhalua ja tuomarin osan ottamista. Siis kauhistuttavaa mustaa puuroa, joka on kaukana ilmapiiriä raikastavasta vihastumisesta, johon kuuluu myös lauhtuminen heti, kun vihastunüt on saanut paineet purettua.

      Suvivirrestä sen verran, että itkettäähän se, siihen liittyy lapsuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Tuon Kaisa-Marian kiusaksi vain lyttäsin sitä. Suvivirsi liittyy kevääseen niin olennaisesti, että on naurettavaa ruveta sitä kieltämään oli se kuinka uskonnollinen kappale tahansa.

  11. Kaisa-Maria sanoo:

    Aika äkkiä se takki sinullakin kääntyy Hymyilevä. Tuosta edellisestä kappaleesta päätellen.
    Kuten kirjoitit, lauluja tulee ja menee. Jotkut niistä kuitenkin jäävät ikivihreinä elämään, kuten Suvivirsi ja Hastakaa paska koko valtiovalta.

    • tammikuu44 sanoo:

      Hah, kiusasin sinua ja hiukan pilailin. Mutta yhtä mieltä olen kanssasi siitä, että haistakaa paska koko valitiovalta. Ja onhan se suvivirsi nyt pakanankin sielua hivelevä. Ihan totta.

  12. aikatherine sanoo:

    pakanoita ei enää taida paljon olla.. ateisteja alkaa olla paljon ja agnostikkoja, en vain käsitä mikä ero niillä on ateistiin.. no minulla on jonniilaine lapsen usko, ei sitä horjuta mikään eikä kukaan. Minä rukoilen ja kun teen niin hädässä olen myös saanut avun, joskun ihmeellisesti joskus ihan luonnollisesti. en tyrkytä, en tuomitse ketään. uskooni sisältyy ajatus, että ensiinäkkään uskoa ei voi ikinä pakolla laittaa kenenkään mieleen.. hämätä ja manipuloida voi herkkiä mieliä, mutta se itse usko on sisäinen prosessi..
    uskoni on myös kokoajan avoin ja kysyy mitä mikin nyt kertoo.. näen paljon kurjuutta köyhyyttä ja kipua sekä maailman suurinta sairautta, mielenterveyden voimakasta yleistymistä eri asteisiin sairauksiin.. se on maailman suurin sairaus..

    ihmisillä on paha olla ja ahdistusta on monella. ne ovat erilaisia pelkotiloja.
    Jumalan lapsella usko toimii kilpenä turhia pelkoja vastaan.. pelko on osa mielenterveyden häiriöitä..
    en tiedä mikä on lopullinen totuus, ei kukaan elävä kai tiedä, mutta sisäinen minuuteni on rauhallisempi, kun on ikäänkuin taustalla luojani, joka on kuin näkymätön isä joka kantaa silloin mius kun olen itse liian uupunut..

    kaikkea hyvää sinulle ja hymyä huuleen.. en heittele kiviä, en palaa tähän aiheeseen en halua väitellä, se on energian tuhlausta.. annan kaikkien kukkien kukkia.. sanoihan tämä Jeesuskin, ( ainakin hyvin viisas mies) että isällä on monta huonetta, eritasoja , jokaiselle , niin luulen myös , että ihan ateistillekkin on paikka..ei sen pahempi eikä huonompi..kuin niin sanottujen pyhien.. hurskaiden.. pöh…tässä maailmassa ei löydy aidosti hurskasta. teko sellaisia kyllä..
    siinä miewlessä on hyvä, että ihmiset ovat rehellisesti mitä ovat, uskovaisia tai ateisteja, tai jotain siltä väliltä.. siunausta elämään.. toivoo vielä uskossa riippuva (vainen)

  13. tammikuu44 sanoo:

    Sanoitpa hienosti tuossa lopussa, että ihmisten pitäisikin olla aidosti juuri sitä mitä ovat eli toinen ei ole toista ihmistä kummempi. Olemme oman aikamme ja ympäritömme tulosta. Turha kiistellä sellaisesta, josta kenelläkään ei ole varmaa tietoa.

    Ateistit ovat niitä Jumalan kieltäjiä, agnostikot lähinnä epäilevät ja sanovat, että sellaisesta näkymättämästä oliosta tai hengestä tms. kuin Jumalasta ei voi mitään tietää. Ota siitä sitten selvää. Jos uskolla ei alisteta, luokitella ja hallita ihmisiä, jokainen uskokoon ja rukoilkoon miten tahtoo. Monesti ahdistusta kuitenkin tuottaa se usko, ei uskomattomuus. Ennen kaikkea meidän tulisi vähentää köyhyyttä ja sairauksia, pahaa oloa ja itsekkyyttä maailmassa, kaikki yhdessä.

  14. Kaisa-Maria sanoo:

    Kansan jumaluuksista vielä. Joku uskoo Kataiseen, joku pyhään Juttaan! Alan vähitellen kallistua siihen, että kaukaa viisaaalla Timolla on ollut sittenkin näkemystä. Marikin alkaa herätä prinsessan unestaan.
    Hupi hommaa tämä hallituksen muodostaminen. Ohittaa onneksi nuo telkkarin halvat murhaleffat ja muut ikivanhat uusinnat.
    Ettäs kehtaavatkin vielä sellaisia näyttää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s