– Näissä teidän jutuissanne ei ole päätä eikä häntää, puuskahtaa vaaleatukkainen valtionvarainministeri istuessaan kreikkalaisessa tavernassa kreikkalaiskollegansa kanssa. Tarjoilija tuo mezee-lautasen ja ouzo-lasit. Ministerit kilistävät.
– Nämä viininlehtikääryleet ovat mainioita, sanoo vaaleatukkainen.
– Maistapa mustekalanjalkaa!
– Kerrassaan oivallista!
Tarjoilija tuo lisää ouzoa. Se haisee anikselle, koko ilta alkaa haista suolaiselle merelle, uponneille kauppa-aluksille. Pensaissa sirisevät kaskaat hiljenevät.
– Miten teikäläiset sanovat kippis, me sanotaan Pohjanmaan kautta?
– Ασπρο πaτο!
– Kauheen vaikeeta. Otetaas lisää.
Tarjoilija tuo kokonaisen pullon. Vaaleatukkainen napsii himokkaasti mustia oliiveja.
Yö leviää lämpimänä pimeytenä, tarjoilija hätyyttelee nälkäisiä kissoja. Bouzoukinsoittaja kävelee tavernaan kuin Euroopan omistaja, soittaa silmät kiinni. Kultainen ketju vilahtelee vitivalkoisen paidan kaula-aukosta. Kreikkalainen valtionvarainministeri nousee seisomaan kuullessaan hassabikon ensimmäiset sävelet. Pullea ministeri alkaa tanssia. Suomalainen kollega myötäilee taputuksillaan. Yö on makean lämmin.
Kuun valossa ja seisoen varpaat Välimeressä vaalea ministeri suutelee Apollo-jumalaa muistuttavaa bouzoukinsoittajaa. Vetäessään välillä henkeä hän kuiskaa Apollon korvaan:
– Nyt minä kyllä tunnen selvästi jotain, sellaista häntäsi kutsuvaa tärinää..
Aamulla bouzoukinsoittaja muuttuu mustaksi kissaksi ja hyppää parvekkeelta hotellin puutarhaan. Ministeri huutaa sen perään:
– Ja paskat niistä velan vakuuksista! Tällä menolla velat kuitataan nopeasti!
Heh, Seireenienkutsu ja sillei pistää ministerin kuin ministerin pään sekaisin ;)
Vesi herahti kielelle ja viininlehtikääryleitä tuli kaipuu. Vaik en ministeri ole.
Kyllä siinä yhdeltä ja toiselta häntä tärisee kun viininlehtikääryleet onpöydässä ja bouzoukinsoitta soittaa!
Mahtava tarina ja siemennetty asiantuntemuksella. Siitä kyllä huomaa, että olet Hymyilevä ollut itsekin vähintään ministerinä Kreikassa.
Kateus paistaa kommentistasi. Mutta rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että ministeritason suorituksiin en ole koskaan päässyt, on ollut oma kollikissa mukana.
Mutta kreikkalainen yö on kyllä yhden tai kahden miljardin lainan arvoinen , ilman takauksiakin.
Oletpas sinä, Hymyilevä, kovin vakuuttunut siitä asiasta;)
Ehkä valtionvarainministeri esitti vain oman kantansa, saattahan mieli vileä muuttua!
Asioille läytyi taas hyvä ratkaisu. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)
Poliitikoilla järki pelaa vaikka jonkun mustan kissan häntä vähän tärisisikin.
Ouzo sekoittaa pään, mielen ja kielen ja lopputuloksena voi olla mustan kissan tango.
Kokenut kaikki tietää… näin kävi valtionvarainministerillekin!
Sitähän sanotaan, jos on nainen niin sitä jo luonnostaan istuu rahapussin päällä. Valtiovarainministerinä pitäisi valvoa vähän sitä yhteistäkin rahapussia, eikä elellä sen oman lomakon kautta.
Äläs hätäile! Ministeri erityissti ajattelee yhteistä hyvää: Kreikka voi maksaa velkansa vallan hyvin, ainaki osittain, pelkkien bouzoukinsoittajien palveluksilla.
Taidat olla oikeassa.
Nämä nuoret (tästä omasta kulmasta katsottuna) naiset ovat varsin pehmentäviä seikkoja tässä taloussodassa. Jutta on ihan ok, ja pitää varmaan lopulta päänsä, näyttää tahtotilansa, siinä voi vielä bouzoukinsoittajat, ja moni muukin kokea monta yllätystä vielä.
Todellisuudessa olen Jutasta samaa mieltä eli Jutta pitää kyllä päänsä, ehkä ei edes tiedosta vielä kaikkia ansoja neuvotteluissa, mutta sekin voi olla vain eduksi!
Jospa se jätti edes kultaisen ketjunsa lainojen vakuudeksi, kulta on aina varmempi valuutta kuin joku saari saastuvassa Välimeressä.
Joo, noista bouzoukin soittajien kultakoruista saataisiin jo monia kiloja kultaa vakuuksia varten. Hyvä idea!