Mynämäessä Häävuorella tehtiin muistojen kylämatka

Eero Puustinen pistää itsensä täysillä likoon: tässä ajetaan Mynämäen ensimmäistä linja-autoa.

Nuori mies, seitsemättä luokkaa käyvä  Eero Puustinen ajaa Mynämäen ensimmäistä linjuria kuin aikamies! Siinä meillä tuleva, oikea näyttelijä. Tytöt juoksevat mustat sateenvarjot naakoiksi muotoiltuina, kiivetään tikapuita pitkin Mynämäen kirkon katolle, maalataan ristiä, istutaan isoäidin aikaisen koulun pulpetissa, ostetaan kakkoa ja pilsneriä sekä haetaan  kannuun maitoa kyläkaupasta.  Siinä mynämäkeläisiä eläviä muistikuvia elämästä muutamia vuosikymmeniä sitten.

Kyläkaupasta sai matoa mutta sai myös pilsneriä ja tuoretta kakkoa.

Muistikuvia  on katseltu kesän aikana vanhalla nuorison kokoontumispaikalla, Häävuorella, jonne Liisa  Laitinen on  ohjannut Kohtaamisia kylän raitilla -esityksen. Liisa Laitinen on myös taidolla käsikirjoittanut  näytelmän  vanhojen mynämäkeläisten muisteluista. Kurkistus menneiden aikojen mynämäkeläiseen elämään on antanut oman lisänsä Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen. Ikiomaa Kylämatkaa on toteutettu  kesän aikana muissakin Turun lähikunnissa.

Kirkon ristin pystyy maalaamaan vain kylmäpäinen maalarimestari.

Liisa Laitinen on saanut mynämäkeläisistä muisteluista paljon irti. Joskus on oikein supervauhti päällä ja esitys ylittää tavanomaisen kesäteatteriseisoskelun loistavasti. Erityisesti nuorten osuus on innostavaa. Tässä tulee nyt oman paikkakunnan historiaa tuoreena ja raikkana!
Kuvaelmassa otetaan kantaa myös nykyhistoriaan: Miksi kivikirkon remontin yhteydessä on pitänyt naulata kiinni naakkojen kulkureitit? Vanhat kirkhakkiset kuuluvat olennaisena osana kivikirkkoon kaikkialla!

Kirkhakkiset saavat kirkosta äkkilähdön!

Entä miksi Mynämäellä on purettu jo lähes kaikki vanhat rakennukset? Uudisrakennukset eivät aina istu tai kaunista maisemaan, mallikauhistuksena  ruma ja musta Hani-urheiluhalli. Oliko se pakko rakentaa keskelle kylänraittia? Kylänraitin halkovaa tietä on levennetty niin, että viimeisetkin puurakennukset ovat vaarassa, samoin vanha kivimakasiini, jossa onneksi ainakin toistaiseksi toimii kotiseutuyhdistys Wirmo.

Opettajat paneutuivat ennen opetustyöhönsä koko sydämellään.

Valtaosa vanhoista rakennuksista on purettu 1970-luvulla alkaneessa uudistusbuumissa. Ei ole enää vanha VPK:n taloa, Aittomaan ja Heinon kauppoja, Hellan taloa, linja-autoasemaa tai Mynälinnaa. Häävuoren aluekin, jossa Kylämatkaa näytelmää esitetään on kunnan hallussa ja täyttä päätä kasvamassa hoitamattomana umpeen…

Kotitalousluokan ikkunasta tarkkailtiin poikia. Eräs komea kuormautonkuljettaja oli kaikkien ihastus.

Vanhassa kivimakasiinissa on sentään kesän ajan näytteillä kylänraitin vanhojen talojen piirustuksia, koko rakennusmestari Kaarlo Vilanderin elämäntyö (!929-1964). Näyttelyn Vilanmderin töistä on kivimakasiiniin koonnut Timo Anttila.

 Kohtaamisia kylän raitilla on mitä parhainta kotiseututyötä. Sekä vanhoille mynämäkeläisille että myös  uusille asukkaille se on  kiinnostavaa ja muisteluihin innostavaa katsottavaa. Näytelmässä ovat mukana Jasmin Aalto, Liisa Valtanen, Aino Verainen, Sirkka Jalo, Jonna Lehto, Lassi Lehto, Jasmin Jalonen, Eero Puustinen, Heli Karppinen, Annoona Karppinen, Nina Virtanen, Lauri Numminen ja Pertti Salo.