Omenilla ottajia riittää, laatikko tyhjenee nopeasti. Kiitos, kiitos hyvä emäntä!
Kuinka iloiseksi voikaan tulla, kun tien poskesta jonkin portin pielestä löytää laatikon täynnä omenia! Ja tekstin: “Ota tästä jos vain kelpaa.”
Miksei kelpaisi, Mynämäessä ainakin on joka vuosi kelvannut, lapset ja vanhat ukotkin ovat napanneet itselleen omenan keltaisen talon portilla olevasta pahvilaatikosta. Tämä omenalaatikko on todiste hyväntahtoisista ihmisistä. Hyvästä sydämestä.
On surkuteltavaa katsella kuinka pelloilla on suuria omenakekoja syksyisin mätänemässä. Tämä on sen sijaan inhimillinen tapa päästä eroon ylimääräisistä omenoista! Näistä portinpieliomenoista on leivottu jo monta omenapiirakkaa.
Omena on hieno hedelmä. Jo Eeva käytti sitä Aatamin houkuttelemiseen ihanaan syntiin. Siitä varmasti omenan kirpeys, hapokkuus. Petollista toimintaa on sen avulla harjoitettu myöhempinäkin aikoina: Lumikki-sadusta muistan ilkeän noidan tarjoamassa Lumikille myrkytettyä omenaa. Siitä muistuttaa punaposkisen omenan sisätä joskus löytyvä mätä osa.Tämmöinen omena ei ole hapokas vaan hapakka. Fysiikasta tavallinen ihminen muistaa ainoastaan omenan, joka putosi Newtonin päähän, joka pää sitten keksi painovoiman. Ja nykyajan ihmisen tietokoneen kannessa on puoliksi syöty omena, Apple Computer. Keksitty siis jo yhden haukkauksen jälkeen. Niin terveellistä on omena!
Omena on sotkeutunut myös sotiin. Ainakin Troijan sotaan, siihen, johon liittyy se puuhevosen käyttö ovelana sotakoneena. Nimittäin harva muistaa, että kaikki alkoi siitä, kun kreikkalaiset jumalattaret Hera, Afrodite ja Artemis viettivät tyttöjen iltaa. Eripuran jumalatar ja Nälän äiti Eris kuunteli juhlintaa ja heitti piruuttaan juhlahuoneeseen omenan, johon oli kirjoittanut: “Kauneimmalle“.
Syntyi riita, jota ratkomaan makutuomariksi kutsuttiin Troijan kuninkaan Priamoksen poika Paris, tunnettu naistenmies. Jumalattarista Afrodite keksi varman lahjuksen eli lupasi Parikselle vaimoksi kuvankauniin Helenan, joka oli Kreikan Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Paris ryösti Helenan tietenkin Troijaan. Ruma Menelaos hirmustui ja lähti veljensä Mykenen kuninkaan Agamemnonin kanssa hakemaan Helenaa takaisin. Siitä syttyi Troijan sota.
Vihje: Omenan sisältämät flavonoidit suojaavat aivosoluja vapailta radikaaleilta, jotka aiheuttavat esimerkiksi Azheimerin tautia.
Hymyilevä eläkeläinen 
Omenan salat selvisivät siinä ansiokkaasti.;)
Kenellä on paljon omenia, niistä on paljon riesaa, kun itse ei jaksa kaikkia syödä eikä varsinkaan kerätä. Me lahjoitimme aikanaan kyläläisille ja sukulaisille, huonot syötimme lehmille. Mutta kun on tuhansia kiloja kerättävänä, niitä on ihan liikaa. Silloin oli 20 omenapuuta…
Ei tule tämmöinen omenapuuton ajatelleeksi kuinka paljon omenia hyvä puu tuottaa. Ja jos niitä on vielä satoja…. huh! Riittäää siitä ihmisille, eläimille ja maanparannusaineeksikin.
Hieno syksy niin siellä kuin täällä!
Olen ihmetellyt kotimaisten syysomppujen huikeaa hintaa verrattuna ulkomailta tuotuihin.
Jos omenoita on ylituotannoksi asti, niin miksi ihmeessä niitä ei myydä ulkomaisia halvemmalla tai edes samaan hintaan marketeissa ja toreilla? Ne ovat usein varsin pieniäkin. Nyt suomalaisia ohjataan jättämään kotimainen omena ylihintaisena laariin ja ostamaan isoja hyviä ja halpoja tuontiomenoita. Moni ostaisi mielellään kotimaisia mieluummin.
Tuota asiaa olen minäkin päässäni pyöritellyt: onkon siis järkevämpää roudata omenat pellolle kuin myydä ne johonkin pieneen hintaan? Joidenkin kannattaa antaa omenat jopa ilmaiseksi!!
En muuten ole koskaan ostanut kotimaisia omenoita juuri tuon ylihinnoittelun takia.
Hieno tietopläjäys hapakoista omenoista. Ja idea ”ota tästä jos kelpaa” kerrassaan mainio. Meildän lähisiirtolapuutarhamökkiläiset myöskin jättävän portin ulkopuolelle satoaan ja aina jollekin kelpaa. Aivan loistavaa!
Niin, tämmöiset omenalaatikot ovat ilonpläjäyksiä tässä totisessa maailmassa!
Hapakka omenakin maistuu makealta noin ekologisesti jaeltuna. Olen joskus metsälenkillä kahminut taskut täyteen karhuille (kai?) polun laitaan kipattuja omppuja, needen makeutta vielä täydentää se kirpeä kielletyn hedelmän sivumaku.
Kielletty hedelmä maistuu aina ja niissä laatikkoon pannuissa omenissakin lienee sellainen tuulahdus kielletystä hedelmästä; eihän me olla totuttu siihen, että saa jotain ilmaiseksi ja että joku antaa paljostaan ja hyvästä sydämestään.