– Kun säästää syödessään, on mistä ottaa tarvitessaan”, sanoi Munnuisten Martta-muori lukiessaan Kreikka-nimisen valtion tilapäisistä likviditeettiongelmista.
Samoilla linjoilla Martta-muorin kanssa rahankäytöstä on rahan taivaalliseen voimaan panostava investointipankkiiri Yrjö K, joka on tottunut isoihin lukuihin ja jo lapsena myi sielunsa Roope Ankan rahasäiliölle.
– Hyvää ei saa halvalla, herra K naurahtaa poikamaisesti. Hän jos kuka tietää, että mikään ei kannusta työntekijöitä niin kuin raha – jopa työskentelemään peräsuoli puukonpään verran ulkona kuten oli tapana torppariaikana, jolloin kartanonherra tosin kannusti pelkällä häätöuhkauksella.
Johtajan palkalle vain taivas on kattona, sillä palkkaero erottaa kyvykkään johtajan pelkästään peukaloitaan pyörittävästä tumpelosta. Samasta hommasta voi herra K:n mukaan maksaa huippujohtajalle sata kertaa parempaa palkkaa kuin johtajalle, joka saa aikaan lähinnä vahinkoa. Herra K näkee asian ytimeen: pienipalkkaisten huippujohtajien hutilointihan on tehnyt pahaa jälkeä euromarkkinoilla!
Kreikan jälkeen seuraava tumpelojohtajien maa on jo pantu tarkkailuun. Tosin siellä tumpeloiden tumpelo, presidente del Consiglio dei Ministri, sexmachin, herra B ei ole tyytynyt pyörittelemään pelkästään peukaloitaan.
– Skandinaavit saavat haistaa sen mikä haisee ja työntää solidaarisen ajattelunsa kumpaan läpeensä haluavat, toteaa herra K, rahatehtailijoiden tyylikäs neuvonantaja.
– Suuryritykset ovat rahatehtaita, joita ilman yhteiskunta olisi kuollut, herra K kirkkain silmin selittää toimittajille eikä huomaa, että nyt kyllä pahasti näyttää siltä, että juuri tähän suuryritysten rahatehtailuun yhteiskunta on kuolemassa.
– Hätävarjelun liioittelua nämä seitsennumeroiset johtajapalkkiot, kuittaa Munnuisten Martta-muori, joka hullunlailla uskoo, että työmieskin on palkkansa ansainnut.
Ei sellaista johtajaa olekaan, joka miljoonapalkat ansaitsisi!
Ja lähes 10 miljoonan palkan vielä vähemmän.:/
Ja jo on kummallinen perustelu tuokin, että pienellä palkalla kukaan ei tee hyvää työtä. Kyllä moni pienipalkkainen tekee taatusti hyvää työtä siinä missä miljoonapalkkainen johtajanplösökin.
Eikös Raamatussakin sanota että jolla vähän on,otetaan se vähäkin pois ja annetaan sille jolla paljon on.Vai oliko se niin?Siitä on 60v kun kävin pyhäkoulua en koskaan ymmärtänyt tätä lausetta???
Itsekin muistelen, että jotain tuommoista ihmettelin aikoinan minäkin. Kyllä uskontokin on takoitettu rikkaille. Etenkin katolinen usko ja perässä tulee luterilainen.
Kun raha kirstuhun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.
Mutta ne erorahathan vasta suuria ovat esim, Nokian oliko se nyt Kallasvuo kun sai jättipotin tosi ison ”jytkyn”.Mutta varmaan se mies ois tullut vielä kalliimmaksi jos ois toimitusjohtajana saanut jatkaa 20v oli Ollilan juoksupoikana mitä uutta ois voinut Firmaan tuoda???????
Rahalla yritetään tukkia monia reikiä ja yksi on tyhmän pään tukkiminen: kaikkihna nyt uskovat, että ikes jonka erorahta ovat megaluokkaa on kova jätkä. Mutta lkuka uskaltaa noin kovan jätkän palkata?