Kivaa kulttuuria kirjastossa ja pähkähullua purkuintoa Mynämäessä

Eila Pilhjerta maalaa Jukka Suomiselle malliksi hevosen. Tosin Jukka Suominen hallitsee itsekin maalauksen niksit ja opettaa niitä muillekin taideyhdistys Vakkun jösenille maalauskursseilla.

Kirjastot ovat hienoja paikkoja. Monella pienellä paikkakunnalla kirjasto on ainoa kaikkia asukkaita palveleva kulttuurilaitos.  Mynämäelläkin. Kirjastossa voi törmätä muuhunkin kulttuurintapaiseen kuin kirjoihin.

Kirjastossa saattoi näet viime perjantaina tavata jopa oikean ja aidon runotohtorin, Tuula Sandströmin,  monella kirjalla laillistetun kirjailijan. Kävijä sai kahvin ja pipareiden lisäksi  monenmoista mutakin hyvää. Itse ihastuin kirjoittavaan mieheen, Jukka Suomiseen ja öljyväreillä hevostaulua maalaavaan Eija Pilhjertaan. Kirjastossa oli meneillään tapahtuma Valoa kaamosaikaan -kirjastossa tavataan.

Samalla tuli tutustuttua kuvataideyhdistys Vakkuun. Yhdistykseen kuuluu harrastajamaalareita lähinnä Mynämäestä ja Nousiaisista. Näyttelyitä on 3-4- kertaa vuodessa. Viime kesänä taiteen tekijät olivat vierailemassa Virossa ja töitä oli esillä Raplan maakunnan kaupungintalolla. Ja ensi kesänä yhdistys saa puolestaan  virolaisia näyttelyvieraita.

Yhdistys pitää maalausiltoja talvisin ja kesäisin öljyväri- ja akvarellikursseja., Opiskelua ovat myös retket taidemuseoihin niin Suomessa kuin naapurimaissa. Yhdistys järjestää vuosittain perinteiset taidekesäjuhlat yhdistyksen perustajajäsenen Jukka Suomisen vanhassa pihapiirissä, jossa ohjelmassa on ollut mm. taidehuutokauppa.

*

Kulttuuri tuntuu pienissä kunnissa olevan jotenkin piilossa tai ainakin siihen törmää kuin sattuman kaupalla. Toki Mynämäessäkin on esim. Wirmo-seura, joka panostaa oman paikkakunnan kulttuuriperinteeseen, on Laajoen kesäteatteri. Ei siis maaseudullakaan kokonaan eletä vain purkamalla vahoja rakennuksia ja rakentamalla kauniiseen kylämaisemaan rumentavia pelihalleja tai purkamalla vaikka vanhat virastorakennukset uuden ja uljaan rakennuskolossin tieltä. Näin on käynyt ja on käymässä Mynämäessä.

Ihmetyttää tuo Mynämäen nyt vuorossa oleva virastotalojen purkuinto. Kun ne puretaan, maisema muutuu oleellisesti.

Yhteisötaitelija Nina Rantala, joka työskentelee Mietoisten Saaren kartanossa on todennut, että ihmisille totuttu ympäröivä maisema on voimaa antava tekijä, tärkeä ihmisen identiteetille. Sekin on todettu, että merkityksellisiksi muodostuvat maisemat ovat yleensä hyvin lähellä olevia arkimaisemia. Niitähän juuri olisi siis vaalittava.

Kulttuurityötä parhaimmillaan Mynämäessäkin olisi purkamisinnon hillitseminen!

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, politiikka, sano suoraan, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Kivaa kulttuuria kirjastossa ja pähkähullua purkuintoa Mynämäessä

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Sinulla, Tuula, riittää näitä kulttuuriaiheita: KIitos niistä<3

    Tuo Tuula Sandström järjesti joskus 1990-luvun alkupuolella runomatinean, jossa pääaiheena oli erotiikka. Minulla on siitä jossain kirjassa lehtileike. Oli innostava ja mielenkiintoinen tapahtuma…

    Köyhissä kunnissa ei ole rahaa kulttuurille, mutta kumma kyllä, urheilulle ollaan paljon anteliaampia. Taitaa olla niin, ettei kulttuuria arvosteta niin paljon, vähätkin määrärahat ollaan valmiita ottamaan pois. Mitenkä pienen kansakunan sivistyksen oikein käy, sitä ihmettelen.;/

    • Vielä 70-luvulla oltiin innostuneita erilaisista kulttuurihankkeista. Intoiltiin kulttuurisihteerien kouluttamisen ja palkkaamisen puolesta. Sittemin virkoja on lopetettu, osaksi säästösyistä. osaksi kai siksi, että kulttuurisihteerit eivät oikein saaneet mitään aikaiseksi, lähinnä jakoivat piniä apurahoja kesäteattereille ja muille projekteille, Senhämn homman osaa kuka tahansa..

      En ollenkaan sure tuota virkojen lopettamista, sillä innostus johonkin syntyy jos on syntyäkseen kuten nämä kesäteatteriryhmä tai tuollaiset malauspiirit kuten tuo Vakku-ryhmä. Olen alkanut arvostaa erityisesti kotiseutuyhdistysten työtä. Täällä tämä Wirmo-seura järjestää mm. mielenkiintoisia luentoja.

    • Aili Nupponen sanoo:

      Unohdin sanoa, että tuo Sandströmin runoesitys oli Kiteellä.

      Tohmajärvelläkin oli melko pitkäaikainen kulttuurisihteeri (mieshenkilö). Muuan toinen kunnan virkahenkilö sanoi, että jos kulttuurisihteeri olisi ollut nainen, virka olisi ollut jo aikaa sitten lakkautettu. Sitten alettiin tehdä yhdistelmävirkoja päällikkötasolle, mm. kirjastonjohtaja- ja kansalaisopistonjohtajan virka yhdistettiin sivistysjohtajan viraksi, ja lukionrehtorin ja yläasteen rehtorien irka yhdistettiin. Kun aikaisemmin virat olivat eri herroilla, he vain riitelivät keskenään; eivätmahtuneet yksille pihoille hääräilemään. No, nyt ei enää riitele nämä rehtorit, on yksi ja sama henkilö…

      • Juu, samaa yhdistämistän on täälläkin lähikunnissa tapahtunut. Jotenkin tuntuu, että yhdistäminen on järkevää. Paperinkääntämistä kyllä riittää tässä maailmassa, eikä niitä kaikkia saa kuitenkaan käännettyä, Se on vähän virkamiehellä sama juttu kuin koirilla niiden haistamattomien koirantakapuolien kansaa: ei ehdi millään.

  2. anuh sanoo:

    Hyvää iltaa, annoin mukavalle blogillesi The Sweetest Blog -tunnustuksen :)

  3. Lomalainen sanoo:

    Entisenä Mietoislaisena luulin (tyhmyyttäni)että virkamiehiä Mynämäen kunnassa ei määrältään lisättäisi kun Mietoinen liitettiin Mynämäkeen mutta yllätys,yllätys.Mietoisten ”pikkuherrat ja daamit” saivat pitää hommansa (ja palkkansa?) Kuulemma 6v on leipä taattu,onko totta?Miten lie Kirjasto ja muitten kulttuuri palvelujen??

    • tammikuu44 sanoo:

      Ilmeisesti on juuri näin. Sitähän siinä kuntaliitoksissa yleenskin koko maassa pelätään että hyvinkin monetvaltuutetut ja virkamiehet menettävät pallinsa.

      Mutta täydellisestä yhdistämisen epäonnistumisesta on esimerkkinä Mynämäen ja Nousiaisten ym. yhdityminen terveydenhoidon sekstorilla. Akseli-jrjestelmä ei toimi vaan kaikki on mennyt huonompaan suuntaan, reseptejäkin uusitaan Akselissa etanan hitaudella: uusiminen kestää viikon! Siis:viikon. Siinä ehtiin sydäntautinen mummo jo kuolla ennen kuin saa pillerinsä. Ja terveyskeskuksessakin on kuulemma ajanvarauskone, jota kukaan ei osaa käyttää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s