Irina Javne katsoo maailmaa runoilijan rohkein silmin

– Runoilija Irina Javne odottaa… jännittää… vielä muutama päivä ja Euroopan kylmin talvi on kirjakaupoissa!

*

“Maailma on ikkuna, josta katsotaan sisään”, sanoo Irina Javne. Jatkaa:
Ja meri kirjoitti siihen linnun ja ihmisen siiven.”

Irina Javne istuu pienessä luokkahuoneessa kuin kuka tahansa  opettaja, siinä piirtoheittimen ja opetustaulun välissä. Mutta puheet ovat kyllä selvää  runoilijan puhetta? Selitys on tämä: tässä luokassa istuvat kymmenen aikuisopiskelijaa ovat Turun avoimen yliopisto luovan kirjoittamisen lyriikan kurssilaisia. Jos totta puhutaan, nuo  runoilijan sanomiset ovat hänen esikoisrunokokoelmastaan  Olen syntynyt sanotaan. Runoilija puhuu  tässä huoneessa aivan  tuikitavallista kieltä, sanoo omasta opettajantyöstään:
– Tärkeintä mitä tämmöisellä kurssilla voi oppia on se, että oppii näkemään oman tekstinsä ikään kuin toisin silmin  ja on halukas kuuntelemaan palautetta. Tietysti opettajan pitäisi pystyä muotoilemaan se palautteensa  niin, että  runon kirjoittaja tajuaa sen olevan palautetta ei tyrmäävää kritiikkiä.

Irina Javne itse tietää kuinka paljon työtä runo vaatii, kuinka mahdottoman paljon työtä vaatii kokonainen kokoelma. Vuonna  2010 ilmestynyt esikoinenkin kymmenisen vuotta. Seuraava kokoelma  syntyykin sitten jo ihan näinä päivinä.  Kokoelma on nimeltään Euroopan kylmin talvi.

Irina Javne pitää opetustyöstä eikä valittele edes kustantajan järjestämissä kirjojen esittelytilaisuuksissa esiintymistä.
– Ohjaustyö on hauskaa, näkee  kuinka kirjoittajat kehittyvät, Irina sanoo. Hän tietää, kuinka vaikeaa on saada runokokoelmalle kustantaja, siksi on oltava jokin leipätyö. Runoilijalle viestinnän opettajan työ ei ole ollenkaan hassumpi. Koulutukseltaan Irina on kauppatieteiden maisteri, pääaineena suomen keli ja viestintä

Irina Javne on karjalaista sukujuurta ja se heijastuu hänen  runoissaan. Häntä onkin ehditty verrata Eeva Kilpeen ja  Edith Södergraniin. Sen lisäksi kriitikot ovat löytäneet yhtäläisyyttä surrealististen runojen guruun Lorcaan ja  surrealististen kuvien maalariin Chiricoon, hengenheimolaisuus  löytyy runojen persoonallisissa vääristyneissä unikuvissa. Keskeisenä  ovat  juurettomuus ja karjalaisten maassamuuttajien tunnot.  Irina kirjoittaa kuvia elämästä, kuolemasta, yksinäisyydestä, kollektiivisesta surusta, menneisyyden painolastista, joka jättää jälkensä uusiin sukupolviin.

mutta ikkunan olimme nielleet ja puun,
puun näköalan, sillä puusta ei nähnyt ikkunaa
eikä meren kirjoitusta, kun istui hiljaa yksi puussa
saattoi kuulla kalojen reitit ja  itkun
sillä kalat itkivät meren,
halusivat lentää. Sillä joskus oli maa
ja maan muisti ja kalojen polut kallioilla.
Meri sylki kiviä kuin hampaita ja laivoja
kuin valaan kieliä

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, kirjallisuus, kirjat, mynämäki, runoilijat, sano suoraan Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 vastausta artikkeliin: Irina Javne katsoo maailmaa runoilijan rohkein silmin

  1. mm sanoo:

    Kummaa tämä evakkous. Se nousee esiin meissäkin jotka emme ole nähneet kurjaa kaunista Karjalaa kuin jälkikäteen. Kuinka monenteen polveen se ulottunee…

    • Onko ihminen oikein kotonaan missään? Toisaalta on hienoa kaivata niitä juuriaan, ihmiset ovat niin kovasti irrallaan, elämänkumppaniakin vaihdetaan tuon tuosta.

    • Tosi Evakko sanoo:

      Ei minun mielestäni Karjalan kannaksella asuneet eläneet ”kurjalla alueella”päinvastoin Pietarin läheisyys antoi hyviä ansiomahdollisuuksia ennen Venäjän vallankumousta.
      Itsekin olen Evakko ja tupla siirtolainen 48 vuotta sitten muutin suomesta .Viihdyn parhaiten ollessani matkalla suomeen tai sieltä pois.

      • tammikuu44 sanoo:

        Turha sitä on kaatunutta maitoa surra ja itkeä. Elämä on edessä päin ja kodin voi rakentaa joka niemeen noitkoon ja saarelmaan, muuallekin kuin Suomeen.

  2. mm sanoo:

    Tosi Evakolle. Tuo ”kurja Karjala” tuli Karjaiaisten laulusta. Siinähän on kaksi rinnasteista versiota: kurja Karjalamme ja kaunis Karjalamme.
    Isoisänikin kävi Pietarissa koristemuuraamassa uuneja.

  3. maria sanoo:

    Karjalaiset ovat kautta vuosisatojen joutuneet usein lähtemään jonnekin kohti tuntematonta. Kuka minnekin, kauemmas itään tai sodan jälkeen länteen pakolaisina. ” Sillä joskus oli maa ja maan muisti….” ,kijoittaa runoilija-Irina.
    Södergranin Landet som icke är on samaa sukua.
    Olen vahvasti karjalainen identiteetiltäni, vaikka olen syntynyt lounaisessa Suomessa 50-luvulla. Kaatunutta maitoa eivät esivanhempani todellakaan koskaan ehtineet surra, mutta silti he kaipasivat koko ajan jotain. Aluksi tuskissaan, myöhemmin kaihoten ja väräjävästi haikaillen he muistelivat ”maata jota ei ole”. Se on ikäänkuin pohjoisten sagojen Bjarnia (tai mikä se oli), kirkas ja kaunis, mutta samalla varjoisa ja mystinen.
    Olen käynyt isäni maalla Räisälän Unnunkoskella. Tunne oli kummallinen. Kuva on elävänä mielssä: iso kuusi, pieni vanha navettarakennus, kaivo (alkuperäinen), tiheää nutmea, valtavasti pioneja hiekkaisessa puutarhass, vanha Tatjana kukkineen irrottamassa meille pioninjuuria Suomeen tuliaisiksi, Mikhailin hampaaton hyvmy hänen avatessaan vodkapulloa, hänen sydämmelinen katseensa kun hän sanoi: Pentti (isäni nimi) ja nosti edemenneelle isälleni maljan.
    Jostain syystä isäni ei koskaan vihannut Tatjanaa ja Mikhalia, vaikka he asuivatkin tavallaan hänen maallaan….se ei ollut noiden uutterian vanhusten vika…..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s