Kuntauudistus – jäärille nakertamista

Kuntauudistuksn perusmalli, joka poikkeaa vain  hivenen Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtajan Ilkka Kanervan himmelihallintomallista.

*

“Ei vois vähemmän kiinnostaa!” Näin kommentoi parhaassa murrosiässä oleva asiaa kuin asiaa. Samoilla linjoilla ovat useimmat kansalaiset kuntauudistuksen suhteen:
“Ei vois vähemmän kiinnostaa.”
Kukaan ei ole pystynyt kertomaan, mitä etuja se yhdistyminen toisi. Toisaalta, mitä suurempaa haittaakaan siitä olisi tavalliselle kansalaiselle?

Suurinta rähinää liitoksen kauheuksista pitävät tietysti vastustajat. Hekään eivät pysty sanomaan, mikä nyt niin radikaalisti muuttuisi, jos esimerkiksi Varsinais-Suomessa olisi vain 5 kuntaa. Ehkä valtuustoissa vuosikymmeniä istuneet pelkäävä ennen kaikkea oman paikkansa menettämistä. Yllättävää on, että lapset kysyttäessä ovat yleensä liitosta vastaan. Mutta onkohan kaikille edes selvinnyt, mitä kuntaliitos tarkoittaa, kun aikuisetkin luulevat, että liitoksen yhteydessä elämä loppuu, mökki on myytävä ja perinneruuistakin on luovuttava.

Eilen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) hikoili  kuntien edustajien kynsissä Turussa.  Tapaamisessa “Suur-Turku mureni pirstaleiksi” ja  “Kuntien ynseys yllätti odotukset” (TS 21.3.).

Nousiasten valtuuston puheenjohtaja Alpo Penttinen (kok) ilmaisi kantansa oman pikkukunnan puolesta sanomalla:
“Paikallisidentiteettimme on vahva ja ikiaikainen perinne.”
Siinäpä oikea Iki-Turso Äijön poika kalevalaiseen perusmalliin. Mihinkä se identiteetti katoaa, vaikka kunta Turkuun liittyisikin? Samat mäet ja mättäät. Vai tarkoittikohan Penttinen omaa puheenjohtajan paikkaansa?

Kokoomuslaiset ovat kuitenkin  yleisesti jämptisti suurkunnan puolella. Yhdentymistä tarkoitti kai Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantalakin (kok) sanoessaan:
“ Jo Kustaa II Adolf kehotti 1617 taivassalon asukkaita muuttamaan Turkuun.”
Nyt olisi siis hyvä aika saada turkulaisidentiteetti ihan käden käänteessä, eikä edes tarvitsisi muuttaa mihinkään, turha huolehtia niistä palvelustakaan. Kaupat kyllä säilyvät ja muukin rekvisiitta oltiin turkulaisia tain ei.

Vähän hymyilyttää Maskun valtuuston pj:n Touko Nikkarlan (sit.kesk.) kokemukset  Maskun, Nousiasten ja Mynämäen  terveydenhuollon yhteenliittymä Akselista. Hän pitää yhdistymistä onnistuneena.  Mies on oikeassa: palvelut eivät Akselin esimerkkiä seuraten  enää voi millään huonontua. Ne ovat jo nyt pohjalukemissa.

Tosin Mynämäen valtuuston pj. Pekka Myllymäki selvästikin tunnusti tosiasiat : “Akselille on annetta aikaa näyttää kyntensä.” Myllymäki ei ole siis  huomannut Akselia täysin kynnettömäksi. Vaikka onhan niitä kynnettömiäkin ja silti tehokkaita elimiä olemassa. Näistä  moni feministi naispappeja myöten  on syvästi kiitollinen.

Nyt alkoi jo kiinnostaa tämä kuntaliitoskin!

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, politiikka, sano suoraan, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Kuntauudistus – jäärille nakertamista

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Pitäisiköhän Akseli ja Helli naittaa keskenään???

    Tuo loppukaneetti on kyllä naurettavan hauska;DDD

    Ps. Katsoin tässä Mynämäeltä lähetetyn jumalanpalveluksen kirkostanne. Hienoa, että teillä on keskiaikainen (1400-luvulta) kuvakirkko;))

    • Joo, naitetaan vaan ja löähetetään häämatkalle ulkoavaruuteen. Tustusuvat siellä kynnettömään tervedenhoitroon.

      Vanha kivikirkko Mynämäessä alkaa olla ainoita muistoja paikkakunnan historiasta. Nyt rakennetaan vain mauttomia Hani-halleja keskelle kylää kaikenlaista sähläystä varten.
      Kirkko on korjauksen jälkeen hyvässä kmunnossa, mutta virhe tehtiin kyllä siinä, että naakat ajettiin pois tukkimalla kaikki mahdolliset reiät vintillä. Mutta naakka on viisas lintu, kyllä se vielä kaivaa reittinsä sinne vanhoille pesimispaikoilleen.

  2. S sanoo:

    Hei Hymyilevä eläkeläinen. Luin tänään 10.4. Vakka-Suomen Sanomista kirjoituksenne tästä tämänkin postauksen käsittelemästä aiheesta eli kuntaliitoksista, niiden vastustajista ja isäntämiehistä. En työkiireiden vuoksi millään ehdi (ehtisi) kirjoittaa vastinetta hiukan provosoivaan yleisönosastokirjoitukseenne, mutta terveisiä lähetän kuitenkin. Ihmettelen kovasti yksisilmäistä näkemystänne keskustalaisista ja kuntauudistuksen vastustajista. Minä vastustan kuntaliitoksia ja kuntauudistusta. Pelkään, että sellainen söisi tavallisen kuntalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa kotiseutunsa asioihin. Jos turkulaiset saisivat päättää, meillä ei olisi yhtään alle 50 oppilaan kyläkoulua. Tuleeko Teille Opettaja-lehti? Viimeistä edellisessä tai sitä aiemmassa numerossa oli laajahko artikkeli kuntaliitosten vaikutuksesta kouluverkkoon. Näkemykseni on, että isommissa yksiköissä asiat yksinkertaisesti vain eivät toimi yhtä hyvin kuin pienemmissä. Senhän Akselikin osoittaa. En ole isäntämies, valtuustopaikka minulla on ollut vasta tämän kauden (ehdolle asettumista vielä harkitsen ;) – ja vastustamisen ytimenä ei t-a-k-u-u-l-l-a ole se, että pelkäisin pallieni puolesta.

    • tammikuu44 sanoo:

      Kun se kuntauudistus nyt kuitenkin tulee, vastustettiin sitä kuinka paljon tahansa, niin olisi kai hyvä aloittaa suunnittelu ja yhteistyö kaikkien kanssa sen mukaan? Hyvä pointti sinulta tuo Akseli. Se on kyllä osoittautunut kaikin puolin epäonnistuneeksi. Mutta kaipa valtion taholla on laskettu, kuinka paljon kuntien yhdistäminen toisi säästöjä…

      Keskusta eniten on vastaan, sse panee kyllä ajattelemaan.
      Tavallisen ihmisen kannalta ratkaisu ei muutaisi oikeastaan mitään. Ja noissa kouluissakin olisi kyllä karsmista: jos koulussa on vain 50 oppilasta, onko sellaista koulua järkeä pitää? Tietysti koulukyyditkin maksvat, kalliiksi tulee, tehtiin niin tai näin. Siellä pikkukoulussa kasvatetaan puutteellisin välinein lapsia, jotka pysyvät arkoina takametsien tulevaisuuden toivoina. Joutuvat kuitenkin myöhemmin suurempiin yksiköihin ihmisten ilmoilla. Lisäksi kovin pienessä korpikoulussa kasvanut helposti kuvittelee olevansa hyvinkin nerokas ja joutuu taas paniikkiin tullessaan kuitenkin suureen opinahjoon viimeistään lukiossa tai ammattikoulussa.

      Ilmeisesti kaikissa maaseudun kunnissa ihmiset viis veisaavat olivat kunnat itsenäisiä tai suurkuntia. Sen osoitti Mynämäellä tehty kyselykin. Eihän siihen osallistunut kuin muutama sata ihmistä! Ei siitä oikein edes kerrottu. Sen antama tulos on plus miinus nolla.

      Mutta älä nyt ihmeessä luovu paikastasi, ainakaan ennen kuin on pakko liitoksen myötä, sillä tunnut aktiiviselta valtuutetulta ja sellaisia tarvitaan. Tästä kuntaliitoksesta nyt ei kukaan osaa aavistaa mitä se todella toteutuessaan toisi tulessaan.
      Ollaan kaikki mynämäkeläisiä, tuli liitosta tai ei!
      Hyvää kevättä!

  3. S sanoo:

    Kuntalaisethan sen päättävät, onko minulla paikkaa valtuustossa vai ei. Tulee kuntaliitos/-liitoksia tai ei, tuntuu kurjalta, että kaikki se työ, mikä on tehty ensin M-mäen ja Mietoisten yhdistämiseksi, sitten Akselin aikaansaamiseksi (molemmat vapaaehtoisia pakkoja), saadaan nyt jollain lailla näyttämään mitättömältä. ”Eihän toi nyt oo vielä mitään….” Äänestys meni monilta kuntalaisilta ohi, siksi prosentti jäi niin pieneksi. Ainakin minun lähipiiristäni monet, jotka eivät vastanneet kyselyyn, suhtautuvat nihkeästi kuntaliitoksiin. Heidän puolestaan puhun, niin kuin minun valtuutettuna pitääkin puhua.

    Niin sitä sanottiin ja valtio sitä oli laskeskellut, että sote-yhtymäkin toisi kunnille säästöä. SItä odotellessa…

    Nykyään tilanne kyläkouluissa on erilainen kuin menneinä vuosikymmeninä. Varustelut ovat yhtä hyvät kuin vaikkapa Laurin koulussa (videotykit, älytaulut ym. löytyy), oppilaat oppivat sosiaalisiksi, koska joutuvat olemaan tekemisissä kaikenikäisten ihmisten kanssa, arkoja paniikkinappuloita heistä ei tule, koska he käyvät kirkolla harrastuksissa (ja kohtahan suurin osa nuoristamme kuitenkin erakoituu, kun elämä on täällä somessa)… Kyläkoulun lapsia kasvattaa koko kylä. Yhteisöllisyyttä (sitä syrjäytymisen vastavoimaa) löytyy! Koulu on kylän keskus – ja varmaan ainoa kunnan tarjoama palvelu kylällä.

    Pakko huomauttaa vielä, että yleisönosastokirjoituksessa mainitsemanne palvelut (apteekki, marketit, parturit) ovat yksityisten tuottamia, eivät kunnan. Jotta täällä olisi käyttäjiä (eli tyytyväisiä mynämäkeläisiä) mainitsemillenne palveluille, täytyy olla myös niitä kunnan palveluja, edes niitä kouluja, myös kylissä.

    Hyvää kevättä :)

    • tammikuu44 sanoo:

      Jospa tuo kunnallinen valtuustotyö ei olekaan ollenkaan tehokasta, voisi päätöket tulla nopeammin suuremmissa yksiköissä. Ne vähät asiat, jotka todella kuntalaisten elämään vaikuttavat, ovat luvalla sanoen retuperällä. Malliesimerkkinä tämä Akseli, joka ei toimi mitenkään, jos edes siten. Puhelimeenkaan ei kukaan vastaa ja automaattivastaajassa höpistään, että jos haluat sinne niin paina yksi ja jos haluat tänne, niin paina kaksi jne. Ja itse asiassa keskuksessa on vain yksi naisihminen, joka vastaa -jos vastaa – puhelimeen painat mitä numeroa tahansa. Vitsi koko Akseli!.

      Mitä näihin pieniin kouluihin tulee, niin suuressa koulussa sitä vasta sosiaaliseksi oppiikin, kun on muitakin ihmisiä kuin naapurien mukulat, opettajiakin enemmän kuin kaksi. Eivätkä sudet ulvo meetsissä ja uhkaa talvisella koulutiellä. Mitä järkeä on joka metsäkoululle ostaa videotykit ja älytaulut, kun vähemmälläkin tultaisiin toimeneen, jos lapet kootaan vain muutamaan suurempaan kouluun.

      Vähän epäilyttää se ”koko kylän kavattaminen”, ja joku voisi sitä ”yhteisöllisyyttäkin” pitää vihonviimeisenä nurkkakuntalaisuutena. Omalla autollaan ne kyläläiset hurauttavat muutenkin keskustaan, voisivat tuoda lapsensakin kouluun. Ja totta totisesti nämä parturit ja apteekit ovat yksiyisen tuottamia, ei kai kukaan niin hullu ole, että perustaa vaikka kampaamon tai edes kyläkaupan sinne, missä asutus on harvaa ja josta rukouskaan ei kuulu kuin huutamalla!

      Tässä kuntauudistuksessa nähtävästi käy niin, että keskusta ja virkamiehet vastustavat sitä niin kauan kuin rahat riittävät. Riidellään ja väitellään. Suurin osa kuntalaisista ei edes huomaa, kun sitten Mynämäkikin on muutaman vuoden kulttua osa Suur-Turkua. Kunnalliset palvelut
      eivät muutu juuri miksikään oltiin yhdessä tai erikseen.

      Kevätmieltä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s