Perinnemaisemointi elää Mynämäessä

Näkymä ikkunastani: perinteinen tapa heittää käytetyt joulukuuset pois omalta tontilta rumentamasta maisemaa antaa myös linnuille kotoisan tunteen, että eletään kuin pellossa.

*

Kävin 80-luvun loppupuolella naapurimaassamme, jonka nimi oli silloin vielä Neuvostoliitto. Siellä tutustuin vanhaan  perinnetapaan kaikenlaisten rojujen sijoittelussa eli   kaatopaikka on  juuri siinä, mihin kalun tai väkkärän kädestäsi lasket.  Teiden varsilla karjalaisessa käenkukuntamaisemassa saattoi panna merkille  kätevän käytännön:  mikä kolhoosin  kuormasta putoaa, sen voi jättää niille sijoilleen, kulahtaa ja saa ajan patinaa. Ja jos aitaa kaatuu, antaa kaatua. Tämä kätevä ja aikaa säästävä suhtautuminen ympäristöön on saanut vahvan jalansijan Suomessakin.

Venäläistä kulttuuriperinteen jatkaja lienee  nykyään perisuomalaiseksi laskettava maaseudun kaatopaikkakulttuurimme. Rojut raijataan tontin rajalle niin, etteivät ne näy omalle puolelle. Naapurista ei niin väliä. Ja ymmärtäähän pikkulapsikin, että raijatkoon naapuri  sitten kuusen ja muut romut siitä jonnekin, missä eivät naapurin silmää häiritse, jos  kovin pikkutarkka niuhottaja  sattuu tämä naapuri olemaan..

Monet omakotitalojen asukkaat kyllä nykyään joulun jälkeen  karsivat joulupuunsa kirveellä  ja polttavat rungon saunan pesässä. Ja oksat hiukan pienittyinä mahtuvat muovipussiin ja roskalaatikkoon.

Jospa maa tuossa, missä naapurin joulupuu vetelee viimeisiään, onkin jotain ei-kenenkään-maata? Niinpä kuusen poiskuljetus siitä ei kuulu kenellekään. Näin sen täytyy olla! Entäs jos minä vien  kuusen pois? Sittenpä vasta kusessa olen. Tulee syyte kuusivarkaudesta? Viisainta on siis rauhassa tarkkailla, tuleeko muuta tarvekalua sen seuraksi. Vanhanaikainen rottinkituoli olisi soma …

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, EU, hiilijalanjälki, ihmiset, Luonnonsuojelu, mynämäki, sano suoraan, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Perinnemaisemointi elää Mynämäessä

  1. SIS sanoo:

    Tämä on kaiketi yleinen vakka-suomalainen perinne… Aikoinaan kun muutimme tähän Penskalan taloon, veimme 5 peräkärryllistä JÄTETTÄ kaatopaikalle ihan vaan tästä kotinurkista. Erittäin kätevä tapa oli edellisellä asukkaalla ollut heittää tyhjät maito-, viili- yms. tölkit ns. kissaluukuista talon alle. Sieltä niitä sitten maaten konttaamalla poistettiin.

    • Varsin kekseliästä, luovaa! Jotkut keräävät kyllä romua kotiinsakin. Ja jotkut sisustustaiteilijat tekevät vanhoista heinäseipäistä kattovalaisimia ja vanhoista lahonneista lankuista keittiön pöytiä. Että kaikesta roinasta näyttää olevan jotain hyötyö kekseliäille. Kyllä luova ihminen olisi niistä maitopurkeistakin luonut taideteoksia, niisähän oli varmaan erikoinen hajukin mukana – ja sinä menit ja hävitit koko roskan! Mutta varsinainen performanssi varmasti syntyi siitä maitopurkkien poistamisesta sieltä talon alta. Sen olisin halunnut nähdä!

  2. lepis sanoo:

    Tuota on kyllä pidetty maljakossa! Miten se nyt noin vihreä voipi vielä olla muuten? Järisyttävän ärsyttävä tapa!

    Niistä maitopurkeista muistin postanneeni tämän muinoin :D
    http://lepis.wordpress.com/2009/12/09/valokuvatorstai-151-sininen-ja-valkoinen/

  3. Mutta syyte tulisi kuuseen ryhtymisestä, jos sitä yrittäisi vielä kaupitella.

  4. Deme sanoo:

    Siteeraan suurta runoilijaa, en minkään erityisen syyn takia vaan muuten vain:

    Pöllö istuu kuuseen,
    katsoo ihmislasta
    joka porstuasta
    tähyy suuntaan puuceen.

    Siinä miettiessään
    miete täyttää pallon:
    Oksentaisko pallon
    kun ei pääse vessaan?

    -J. Leskinen-

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s