Styylaten ja höyläten (Pakinaperjantai 25.5.2012)

Udmurttimummot hurmaavat ja edustavat Venjää tänään Bakun euroviisulavalla. Suomensukuisten kansojen elämä on aina ollut karua suuren ja mahtavan valanpitäjän kourissa. (Kuva:IS)
*

Höynän kielentutkimuksen saralta

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen nuorempi dosentti Mikko Höynä kiinnittää vielä julkaisemattomassa esseessään huomiota  udmurttimummojen euroviisuissa käyttämään kielimuotoon. Tämä suomensukuinen kieli ei saa hävitä, julistaa Höynä.

“ Ratkaisua tähän pienten kielten kuolemiin ei ole Venäjällä ollut helppo löytää. Venäjän epäinhimillisistä ponnisteluista huolimatta ovat uhanalaisina udmurttien lisäksi samojedit ja saamelaiset, inkerinsuomalaiset, komit, hanti-mansit, marit, samoin karjalan kieli on nykyään  kovasti uhanalainen. Vallan hirveältä tuntuu, jos iloisten udmurttimummojen  kieli häviäsi kokonaan.”

Höynän mukaan vanhat sanat sen sijaan kielessä kuin kielessä saavat mennä menojaan, uusia kyllä tulee tilalle ja englanti auttaa aina.  Mitäpä ihminen tekisi tiedolla, mikä on räppänä tai viipsinpuut? Parempi on tietää, mikä on nato eikä lähteä ollenkaan sinne kukkoilemaan.  Slangisanojenkin kanssa tulee olla ajan hermolla ellei halua kokonaan munata itseään. Tästä Höynä antaa esimerkin:

“ Vain helsinkiläiset styylaavat,  enimmäkseen nykyään hengaillaan. Eli meidän kunnon suomalaisten täytyy tyytyä yksinkertaisesti seurustelemaan. Se voi olla tuppisuista seurustelua tai ruotsalaisten pälätystä, jota me kunnon ihmiset pidämme jonninjoutavana jorinointina tai suorastaan paskan jauhamisena. Nykynuoriso sen sijaan seurustelee niin innokkaasti välitunneilla ja koulun käytävillä, että nuoret vievät sanatkin suoraan  toisen suusta. Niinpä suutelemiselta vaikuttava seurustelu on jouduttu monissa kouluissa kieltämään.”

Sanat myös muuttavat merkitystään. Tästä Höynä käyttää esimerkkinä höylätä-verbiä.  Nykyisellään sanasta  nuorukaisille ei tule ensimmäisenä mieleen veistotunnilla katkennut peukalo. Höylätessä vahinkoja tosin sattuu nykyäänkin mutta ne on varsin helposti muutettavissa iloisiksi perhetapahtumiksi. Näin vakuuttaa Höynä.

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, Luonnonsuojelu, mynämäki, sano suoraan, vanhukset, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

12 vastausta artikkeliin: Styylaten ja höyläten (Pakinaperjantai 25.5.2012)

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Eli viilaten ja höyläten tutun laulun sanoin;DDD

  2. lepis sanoo:

    Tällaiselle keski-suomalaiselle täällä pääkaupunkiseudulla tapahtuu tuon tuosta kielellisiä kömmähdyksiä. Minua se ei haittaa, hilpeyttä niistä yleensä muodostuu. Nuoret korjaavat niitä nopeasti, jos sattuvat ymmätämään mitä puhun ;)

  3. tammikuu44 sanoo:

    Siis : hyvää helluntaita!

  4. mm sanoo:

    Sugriläheiseni lähetti linkin udmurttiasioihin Aristoteleen kantapäässä. Saatat tuon tietääkin:
    Udmurteista ja heidän kielestään kertoo radiossa Arsitoteleen kantapää: http://areena.yle.fi/radio/1509582 . Tämä läheinen on myös vieraillut udmurttikylässä. Tansia ja soittoa siellä ainakin oli yllin kyllin. Ja tuota hymyä.

    • Voi, kiitos linkistä! Olen oikein tosissani aina ollut kiinnostunut noista pienistä suomensukuisista kansoista. Aikoinaan aloittaessani suomen kielen opiskelun pidettiin erittäin tärkeänä kielisukulaisuuden tuntemista. Kaiken lisäksi pidettiin vuoden kestävä luneotosarja kantasuomen äännehistoriasta, jossa käsiteltiin näiden kielten yhteisiä piirteitä. Nyt varmasti ainakin hetkeksi intoudutaan taas kaukaisista kielisukulaisistamme. Hyvä!

  5. Karjalaispoika sanoo:

    Eikhä seh oleh lainkhaa totha jotha Pajalasha sanohtaan jokha sanhaan H.
    Näin naureskeli 60 luvulla Pohjois-Ruotsalaiset täällä Tukholmassa.

  6. Karjalaispoika sanoo:

    Kielirasismi oli hyvä sana, mie jos joku sen tiijä tääl pilkattii enne ku haasto karjalaista.Ruotsis naureskelliit ku puhu ruotsii suomalaisittai murtae.Ja nyt tääl ku tahtoo väli tulla sekkaa joku ruotsi sana niin luuloot jot haluan ylpistellä.Jos hyö tietäsiit kui paljo oon suomalaisuutta puolustant, mut eihä hyö voi tietää ku ovat niisanottui kolmekirko miehii.(kuvaannollisesti)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s