*
Meren poika
Kuka on itkenyt näin paljon, ihmetteli pikkupoika
kun hörppäsi onneton suuhunsa suolaista merivettä
äiti tempaisi pojan syliinsä ja nauroi heleästi,
auringossakin kevytsuolaisia ilonkyyneleitä
ikuisessa meressä on suurin osa äitien naurua,
ymmärsi meren poika kotilo kädessään
– ja nielaisi.
Tuula Nikala-Soiha
(Runo palkittiin Raumalla järjetettyssä Rakas meri -runokilpailussa kesällä 2012 Rock, runo ja rakkaus -festivaalin yhteydessä.)
Olipa vaatimaton runoilija, ei laittanut nimeään tekstin alle.<3
Mutta ONNEKSI OLKOON, Hymyilevä Tuula, runoilijan tiesi alkoi hyvin!!!
Kiitos Aili, kiitos!
Niinkuin meri on ikuinen, niin kotilokin on ikuinen. Muuta en osaa kirjoittaa.
Hyvin kirjoitettu. Mutta ajattele, miksi meri on suolaista? No, kyyneleetkin ovat suolaisia – kuinka monet äidit ja vaimot ovatkaan itkeneet hukkuneita poikaan – siksiköhän meri onkin suolaista? Äiti pelasta poikenas nauraen ja poika huomaa, että naurun kyyneleetkin ovat suolaisia, siis jospa meri onkin syntynyt äitien rakkaudesta ja naurusta. Niin sen täytyy olla, vai mitä luulet?
Upeaa. Tää runo kolahti.
(Kumma juttu, en saa millään kommentteja perille blogiisi, en IE:lla enkä Tuliketulla, tai sitten olet asentanut siihen Demesuodattimen… joka tapauksessa yritän nyt iman kotisivulinkkiä, ehkä wp ei tykkää blogspot-osoitteitsa? Muihin WordPress-blogeihin kommentointi kyllä onnistuu IE:llakin).
Kumma juttu, mutta Demesuojusta en ainakaan ole asentanut, päinvastoin. Mitäköhän mun pitäis tehdä vai voikohan tässä tehdä yhtään mitään? Soitan kuitenkin mun pojalle ja kyselen siltä, kunhan nyt saan sen kiinni. Joskus kyllä mullekin on käynyt samoin. Täytyy tarkkailla tilanetta.
Kiitos kommentista. Osallistuin tälläö runoilla Rauman Meri-festariin ja olin sitten viiden palkitun joukossa. Ne festarit on Raumalla 21.7. ja siellä voittajien runot luetaan.
Erikoinen juttu, tuo lähti kaikkine typoinensa liikeelle. Mutta kyse näyttääkin olevan emailista, gmail-osoite ei kelvannut mutta soneran osoite kelpasi.
Tota, jaa, nyt meni taas ulalle…