Marilyn, oi Marilyn!

*

Maailmassa on monenmoista naisenergiaa. On naisintelligenttejä, on äksyä feministiä, urheilevaa lattarintaa, kunnanvaltuuston kuivakasta puheenjohtajaa, pahvilaatikoista vaginoita tai vahakitistä kohtuja  muotoilevia naistaiteilijoita, nykysäveltäjiä ja nosturinkuljettajia. Kaikissa häivähdys naisellisuutta. Mutta kun lavalle astuu ukulelea soittava vaaleaverikkö, suipistaa suunsa, siristää silmiään ja alkaa laulaa, niin ei tarvita muita, on vain yksi oikea aistillinen Marilyn Monroe. Kaikkien naisten naisellisuuden summa.

Tämä täydellisyys  kuoli lääkkeiden yliannostukseen 36-vutiaana vuonna 1962. Hän oli myös ristiriitainen nainen, jolla oli pahoja mielenterveysongelmia. Hän oli tasapainoton, onneton ihminen.

Silti hänet muistetaan naisellisuuden ruumiillistumana, filmitähtenä, näyttelijänä, ikonina, kokonaan uuden naiskuvan luojana. Hän edusti virallisesti kilttiä tyttöä, kilttiä seksiä. Marilynille löytyi omana aikanaan matkijoita ja löytyy vielä nykyäänkin,  etunenässä Madonna ja Lady Gaga. Mutta heissä ei ole sitä somaa kissamaista pehmeyttä kuin Marilynissä. Ei löydy myöskään ripausta suoraa hulluutta, joka teki Marilynistä salaperäisen tutkimattoman, ristiriitaisen mutta rakastettavan.

Marilyn on nainen, jonka kuolemaan liittyi politiikan ja mafian ulokkeita ja jonka mieskaarti ulottui politiikan huipulta John F.  ja Robert Kennedystä  tai kirjailija ja älykkö Arthur Milleristä aina kadun  satunnaisiin tuttaviin.

Marilynistä on kirjoitettu satoja kirjoja. Kaikella häneen liittyvällä on myös pyritty rahastamaan,  jokainen tähdelle kuulunut vaatekappalekin on muuttunut  reliktiksi, joista maksetaan omaisuuksia.  Suomessa on ainakin yhdet Marilyn Monroen rintaliivit. Niistä onnellinen naantalilainen mies on maksanut nettihuutokaupassa  tuhansia euroja.

Marilyn Monroe elää miljoonien nyt jo eläkkeellä olevien muistoissa. Muistamme ennen kaikkea sen seksikkään naisen Kesäleskestä vaaleassa leningissä, jonka helmat tuuli nostaa tai Piukoista paikoista vaaleaveritkön soittamassa  ukulelea ja laulamassa. Tai upean tähden mustavalkoisen televisiomme uutisfilmissä onnittelulaulua laulamassa John F. Kennedylle.

50 vuotta kuolemansa jälkeen Marilyn muistetaan ympäri maailmaa  kokonaisen aikakauden  muuttumiselle suuntaa antavana taiteilijana. Suomessakin Marilyn on päässyt Helsingin Sanomien kulttuurisivujen tähdeksi.

*

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, elokuva, mynämäki, sano suoraan, taide Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

13 vastausta artikkeliin: Marilyn, oi Marilyn!

  1. Paulina sanoo:

    Minä tunnustaudun Marilynin faniksi! Piukat paikat ja Herrat pitävät vaaleaverisistä ovat suosikkejani. Osa tästä innostuksesta liittyy varmaankin laajempaan kontekstiin, 1950-luvun (ja 60-luvun alun) elokuvien viattomuuteen.

    • Noin se varmaan menee: Marilyn edusti kaikkea muuta kuin sodan kauhuja, joita ei enää haluttu muistella, vaan haluttiin rakentaa ja rakastaa. Marilynhän on oikeastaan viaton naapurin tyttö, Marilynin filmit sopivat myös lapsille ja kaikkihan tietävät, että iloisuus kaunistaa ja nauru pidentää ikää. – Ja seksikäshän Marilyn oli, täyttä seksi koko nainen! Räävittömyydellä ja seksikkyydellä on selvä ero, joka nykyaikana tuppaa unohtumaan.

  2. Karjalaispoika sanoo:

    Tosi NAINEN oli Marilyn muistan nuoruudestani että Brigitte Bardot oli sexiunelmien kohde,kun taas Marilyn oli jotakin suurempaa ja kauniimpaa.Vaikeaa hieman on ollut että hänen lukemattomat ja tilapäisetkin rakastajat on tuotu esiin nyt.Ja eiköhän meillä jokaisella miehellä ole oma Marilynimme (joku todellinen nainen) josta vielä vanhanakin unelmoimme salaa.

    • Marilyniä rakastivat ja ihailivat naisetkin sekä pikkutytöt. Muistan itse kuinka pikkulikkoina tovottiin tissien kasvamista. Vaan eipä meitä enää Marilyneiksi tunnistaisi, vaikka tissit ovatkin kasvaneet, etenkin näin vanhempana läskien lisääntyessä. Vaan on se piru nätti tuo Marilyn. Televisiosta saisi nyt tulla ainakin muutama Marilynin tähdittämä filmi. Piukat paikat naurattaisi kyllä vieläkin.

  3. nils-åke toivonen sanoo:

    Minulla on muisto hänen kuolemastaan. Olin Tukholman-laivassa matkalla Turkuun kun laivassa kuulutettiin, että hän on kuollut.. Oli samanlainen kaunis ja aurinkoinen päivä.

  4. Aili Nupponen sanoo:

    Marilyn Monroe oli oikea naisellisuuden ikoni, kuten joku tai sinä, mainitsi!

    Häntä on vähätelty aivan turhaan, hän elää vielä meidän jälkeemme kauan!!

  5. Aili Nupponen sanoo:

    Mistä tiedät, Hymyilevä Tuula, että ulkoavaruudessa on kilttejä ukkoja?

  6. Karjalaispoika sanoo:

    Minulla on oma Marilynini josta näen valveunia,ihanaa on vanhankin miehen elämä.
    Haavemaailma pelastaa arjen harmaudesta.

  7. misslindy sanoo:

    Reblogged this on mmmm… and commented:
    Jakamisen arvoinen blogikirjoitus. :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s