Vaaleanpunainen paratiisi ja jäniksenpapanakattokruunu

Katja Tukiainen: Daisy in the Shimmering Woods.

*

Katja Tukiainen ja Anni Rapinoja
Lönnströmin taidemuseossa 28.8. asti

Rauman viehättävä Lönnströmin taidemuseo tarjoaa juuri sopivan kerta-annoksen  kuvataidetta. Esillä on vielä kuun loppuun  kahden nykytaiteilijan, Katja Tukiaisen ja Anni Rapinojan, töitten näyttely. Kumpikin  kertoo ajastamme jotain olennaista ja osoittaa  aikamme pinnallisuuden: ihmisen on sopeuduttava, kulutettava, luonnosta ihminen pyrkii jatkuvasti saamaan yliotteen. Naisten taide on julistavaa, mutta ei repivää. Naiset ovelasti ja viisaasti  houkuttelevat katsojan ottamaan kantaa.

Katja Tukiaisen vaaleanpunainen ja sokerinen maailma jää hetkessä katsojan mieleen ja sen  tunnistaa heti missä tahansa näyttelyssä. Ensivaikutelma saattaa olla jonkinlainen äitelä ällötys, josta uskoisi vain pikkutyttöjen pitävän. Mutta sitten herääkin katsomaan noita kuvien pikkutyttöjä, jotka hymyilevät söpösti: noinhan tämä trendikäs kertakäyttökulttuurimme opettaa tyttölapsia jo pienestä pitäen.  Jopa alkaa oikein kivistää, säälittää ja naurattaakin! Ja huomaatkin, että korean pinnana alla kupliikin vallankumoushenki.

Unelmia.

Katja Tukiaisen töistä voi löytää monia kerroksia, katsojalla on vapaus tulkita niitä oman mielensä mukaan: katselet ihmisen pelkoja ja tunteita, toiveita, unelmia – näetkin yllättäen  vangitsevaa kauneutta. Katja Tukiainen on nuori, monipuolinen taiteilija, joka tunnetaan myös veistoksista ja installaatioista sekä sarkakuvistaan.

*

Jäniksenpapanakattokruunu.

Anja Rapinojalta on esillä kokonainen luonnon garderobi. Luonnonmateriaaleista tehdyt työt ovat kannanottoja elävän luonnon puolesta. Ihmisen elämään vaikuttaa yhä enemmän ja enemmän teknologia ja luonto unohtuu, ihminen ottaa rahanhimossaan luonnosta tiukan niskalenkin. Anja Rapinojan viehättävät korkokengät puolukanlehdistä, suovillaturkki ja vaikka jäniksenpapanakattokruunu kertovat, että luonto voi olla ystävämme. Luonnon antamat materiaalit ovat hämmästyttävän aitoja: suovillakin näyttää oikealta villalta samoin kaislaturkki ihka oikeata turkikselta.

Anja Rapinojan työskentelytapa luonnon materiaalien parissa on hidasta. Työt eivät synny  ilman syvällistä ajattelua. Taiteilijan töistä onkin sanottu, että ne ovat paitsi esteettisiä kokonaisuuksia myös ajatus- ja tunneprosesseja. Hänen taidettaan voidaan pitää jopa uuden ajan poliittisena taiteena ilman  perinteistä huutaen julistavaa otetta.

Maaemon hattu kaisloista.

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): ihmiset, mynämäki, taide, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Vaaleanpunainen paratiisi ja jäniksenpapanakattokruunu

  1. maria sanoo:

    Amerikoissa on nyt keksitty (joku abortin vastustaja) että raiskauksesta EI VOI seurata raskautta. Olisko niin, että Katja Tukiaisen kuvaamia viattomia hahmoja himoitsevat ajattelvat samoin. Joissain töissä tytöillä on ilme, joka kertoo että heille on tapahtunut jotain tosi tylyä ja pahaa mutta heidän pitää vaan olla söpöjä ympäristön vaatimuksesta. Tai mene ja tiedä, mutta monenmoista tulee noista kuvista mieleen. Ja auta armias jos söpö haluaakin valtaa samalla tavalla kuin poikapuoliset lajitoverinsa, silloin puhutaan jo häikäilemättömistä nartuista ja blondeista bimboista huolimatta siitä että ko. söpöliinit voivat aivan hyvin kuulua Mensa-kerhoon.

    • Heti minullekin tuli mieleen, että eivät tytöt aivan nin iattoman iloisia ole kuin ensikatsomalta luulisi. Jotenkin itsellenikin kuvat jäivät ikään kuin soimaan mieleen. Epävarma tunne: kuka pettää ketä?

  2. Karjalaispoika sanoo:

    Kyllähän Naisilla nykyään on valtaa (ainakin suomessa) ja sehän on selvä että valta muuttaa miehen sekä naisen omahyväisiksi ja kaikkitietäviksi. Vaikka täytyy myöntää että hieman paremmin vallassa olevat naiset pitävät jalkansa maassa kuin miehet. Sananlasku sanoo että ”Naisen oveluus voittaa miehen viisauden”Mutta useimmiten naiset ovat viisaampia mutta he oveluudessaan antavat miehen luulla olevansa viisaampi.

    • Joka tapauksessa: valtaa ei soisi kovin tyhmien käsiin, koska se tuntuu tekevän viisaastakin usein omahyväisen ja tyhmän. Kuinka paljon sitten tyhmä voi tyhmentyä, se on toinen juttu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s