Venäläistä patsastelua Aurajoen rannalla

Aleksanteri I tarjoaa Bernadottelle tuolia ja muuta mukavaa.

*

Turussa Aurajoen rannalle vastikään  sijoitettu venäläisen Andrei Kovaltshukin muotoilema muistopatsas Tapaaminen Turussa 1812 täyttää kaikki muistopatsaalta vaadittavat ominaisuudet: se on hupaisa hirvitys nykytaiteilijan silmissä, ja toisaalta se on pysti, josta ohikulkija ymmärtää yhdellä vilkaisulla, että siinä kaksi muinaisuuden miestä patsastelee.  Vähän niin kuin oltaisiin sovintoa hieromassa…

Tässä Aleksanteri I;n ja Ruotsin kruununperilliseksi valitun Napoleonin kenraalin Bernadotten Turussa tapaamisen muistoksi tehdyssä pystissä on millä tahansa silmällä katsottuna enemmän politiikkaa kuin taiteellisia arvoja. Tunnettu taidekriitikko Lars Saari TS:n arviossaan (25.8.) diplomaattisesti ja tyylikkäästi lainaa taidehistorioitsija Liisa Lindgreniä, joka toteaa kaikista muistopatsaista, että enimmäkseen näiden”taiteelliset” arvot alistuvat ensi sijassa niiden poliittisille tavoitteille. Tuossa on  nyt sanottu hienotunteisesti kaikki tarpeellinen uudesta turkulaismuistopatsaastakin.

Venäjän halu muistella keisarillista suuruuden aikaansa heijastuu siis Turkuun saakka, patsas on Venäjän federaation tilaama. Teos ilmentää  Aleksanteri I:n  suuruutta  ja armollista kädenojennusta Ruotsin Bernadottelle. Tämä osaakin  tehdä  viisaasti ja luopuu  Ruotsin pyyteistä Suomeen ja  saa näin Aleksanterilta luvan valloittaa Norjan. Ja  tärkeää taas Suomen kannalta oli, että Suomi sai Venäjän yhteydessä autonomian, jota Ruotsin osana tuskin koskaan olisi saatu.

Turkulaiset sen sijaan olivat tuolloin nyreissään, sillä Turku menetti pääkaupunkiasemansa, kun emämaa vaihtui. Toisaalta Suomelle koitui Venäjän yhteydessä pitkä rauhan  ja kehityksen kausi. Mikäs on siis muistellessa vuoden 18012 hallitsijoiden tapaamista, vaikka “anakronistinen muotokieli tekee häkellyttävästi pronssatuilta miimikoita näyttävistä figuureísta suomalaisille taidemaailmalle vieraita“.

Ennen kaikkea uusi patsas on mainio vastaveto helsinkiläisten omalle ratsastavalle näköispatsashirvitykselle.  Turku taitaa nyt vetää pisteet kuitenkin kotiin?

Turun pääkirjaton sisätiloissa on esillä vuoden 1812 tapaamiseen liittyvä näyttely.

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, politiikka, sano suoraan, taide, Voittaminen, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

26 vastausta artikkeliin: Venäläistä patsastelua Aurajoen rannalla

  1. Samppa sanoo:

    Ompas vanhanaikaisen moderni patsaan pläjäys.

      • Karjalaispoika sanoo:

        Hienoa että Turkuun saatiin tämä patsas,kyllä oli lottovoitto meille suomalaisille että Aleksanteri ensimmäinen ja toinen olivat niin myötämielisiä suomea kohtaan.Ruotsi ei koskaan olisi meille sellaisia myönnytyksiä antanut.Venäjää ja näitä keisareita saamme kiittää että olemme olemassa ja suomenkielisinä.

      • Olet täysin oikeasssa karjalaispoika. Meidän suomalaisten on vain niin vaikea tätä tosiasiaa hyväksyä isänmaallisessa uhossa. Onneksi esimerkiksi kouluopetuksessa jo opetaan tätä ajattelumallia, että onni meille oli, kun päästiin Ruotsista eroon. Itse asiassa monet suomalaismiehet alkoivat ajatella jopa itsenäisyyttä, kun saatiin se autonomiakin.

  2. Karjalaispoika sanoo:

    ”Ryssäviha”juurrutettiin meidän suomalaisten selkäytimeen !920-30 luvulla,ja kytee siellä vieläkin
    emme näytä siitä pääsevän eroon samoin on alemmuuskomlexin laita Ruotsia kohtaan.
    Hienon eleen teki Akeksanteri ensimmäinen kun Suurruhtinaskunnan ensimmäiseksi Kenraalikuvernööriksi nimitti Yrjö Maunu Sprengtportenin hän oli ruotsissa kuolemaantuomittu suomalaisuusmies. Kyllä siinä svenskejä näpäytettiin.

  3. runopasanen sanoo:

    Ehkä tällä patsastelulla Venäjä haluaa Suomen kolmannen kerran ”näyteikkunakseen”, onhan Suomi taas helisemässä EU:n kanssa. :-) Ensimmäisessä vaiheessa Venäjä halusi näyttää miten paljon paremmin suomalaisille käy sen vanavedessä kuin Ruotsin osana (ja piti myös paikkansa). Toisen maailmansodan jälkeen Suomi sai olla lännelle näyteikkunana sen jaloista pyrkimyksistä, sen jälkeen ja samalla kun neuvostovastaisuutta kitkettiin ahkerasti kuin parempikin puutarhuri.

    Snellman kirjoitti 1863:”vähäinenkin kansakunta kykenee säilyttämään sen mitä jo on olemassa, sen vuoksi taipumaan siihen mikä on väistämätöntä ja miehekkästi kantamaan sen seuraukset, odottamaan sitä hetkeä jolloin uudistus on mahdollinen ja pyrkimään silloinkin vain siihen mitä tulevissa vaiheissa voidaanomin voimin puolustaa ja säilyttää.” Taustana tälle kirjoitukselle oli Puolan surkea kohtalo (jota suomaliset sotilaat olivat kunniamaininnoin edistämässä Venäjän armeijassa). Venäjän heikkouden aikaan solmittiin Tarton rauha ja siinä Suomi ehkä ahnehti liikaa siinä mielessä, että tulevissa vaiheissa ei kaikkia alueita voitu puolustaa. Olkoon Kekkosen laita muuten miten vain, mutta hän toimi kyllä Snellmannin ohjeen mukaan siinä, että odotti hetkiä, jolloin uudistukset olivat mahdollisia. Mutta aika aikaa kutakin ja nyt on taas uudet asetelmat. Löytyykö nyt valtiomiehiä, jotka näkevät tämän hössötyshötön läpi…vai onko sellainen asetelma (että odotetaan jotain gurua) enää mahdollinenkaan?

    • Jaa´a, Niinistö ainakin kävi pokkuroimassa patsaan paljastustilaisuudessa. Kohteliasta oli tietysti ottaa pysti vastaan. saattaa tulla vielä monenlaista kärhämää, jos ja kun kuitenkin jossain vaiheessa joku joukkien töhrii tai muuten pahoinpitelee patsasta.

  4. runopasanen sanoo:

    Jostakin syystä osoite menee Prinkkalaan…pitäisi olla tämä:
    http://sanapasanen.wordpress.com/

  5. nils-åke toivonen sanoo:

    No ei se osoite kovin kauas mennyt jos se meni Prinkkalaan. Prinkkala on nimittäin sen patsaan kohdalla Aurajoen toisella puolella.

  6. Paulina sanoo:

    Luultavasti joku juopunut (!) häpäisee patsaan istahtamalla tuohon tyhjänä olevaan tuoliin! :)

    • Varmasti. Mutta luultavasti myös moni turisti tai muu tavallinen ihminen haluaa kuvauttaa itsensä istumassa tuolla tuolilla. Itsellänikin käväisi mielessä ajatus istua sille tuolille.

  7. lepis sanoo:

    No jo on komeeta patsastelua! Eikö ne turistivirran riitä…

    • Onhan patsas siinä nyt muistuttamassa yhdesta Suomen historian käänteentekevimmistä tapauksista: Suomi olkikin nyt osa Venjää, Ruotsin kuningas vaihtui Venäjän tsaariksi. Mitäs nyt? miettivät varmasti tuolloin 1812 monet: olemmeko nyt ruotsalaisia vai venäläisiä – vai peräti suomalaisia?

  8. Karjalaispoika sanoo:

    Turistit tuovat RAHAA,moni Venäläinen haluaa kuvauttaa itsensä patsaan äärellä.
    Jopa suomalaisetkin jotka ymmärtävät kuinka tärkeä tuo kohtaaminen oli Suomen valtion luomisessa.Ruotsilta riistettiin viimeisetkin Suur-Vallan rippeet.Eikä nyky-ruotsalaiset sitä sure ovat senverran valveutuneita maailmankansalaisia.

  9. Karjalaispoika sanoo:

    Kylhä mie ruotsalaiset tunne oo asunt höi maassaa 48v, jotakii siin ajas oppii tälläne höntömkii.
    Sanalasku sannoo ”jot ryssä o ryssä vaik vois paistais”ja ”svenski o svenski vaik hapansilakal maistuis” ei silti kyl ruotsalaiset naiset o ihania.

  10. Turkulaine sanoo:

    Huomasin, että täällä on keskusteltu tästä uudesta patsaastakin. Minä en historiasta paljon tiedä, mutta olisi se patsas saanut olla pystyttämättäkin. Aloitekin on kuulemma tullut venäläisiltä.
    Mutta viikonloppuna saadaa vieraita kun Ruotsin kuningaspari tulee Turkuun vierailulle. Se on hienoa.

  11. Karjalaispoika sanoo:

    Kyllä nyt Hymyilevä puhut hieman kateellisesti, oiskohan suomalaista heikkoa itsetuntoa?
    Sitä minullakin on ollut aikaisemmin kun on ruotsalaisista kyse.Ja oliko meidän Jumala Mannerheim jotenkin älykäs?Ei ainakaan päässyt Venäjän SOTAKORKEAKOULUUN heikon kielitaitonsa vuoksi.Yleni kyllä vaimon omaisuudella.Meillähän miestä pidettiin lähes nerona.

    • Eikös se ollut mahanmuutaja tämä Mnnerheim? Huono kielipää ainakin oli, se on totta, ei osannut suomeakaan kunnolla. Mannerheim muistetaan enemmänkin kansalaisodan aikaisena valkoisen puolen kylmänä lahtarina ja pikkumaisena juopottelevana tsaarin armeja upseerina, jota suurin osa suomalaisista ei ole koskaan sen kummemmin kunnioittanut,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s