Katolisen ajan Maunu II Tavastin jäljillä Mynämäen kirjastossa

Kirjastoon tulijaa tervehtii itse piispa Maunu II Tavast.

*

Mynämäen kirjastossa on avoinna paljon työtä ja vaivaa vaatinut Maunu II Tavastin  juhlanäyttely. Se valottaa katolisen ajan piispojemme, Mynämäellä  1370-luvulla syntyneen Maunu Tavastin ja hänen seuraajansa, Vehmaalla syntyneen Bero Balkin aikaa ja elämää. Näyttely Piispojen perintöä 600 vuoden takaa on hyvin suunniteltu ja tyylikäs. Mutta aikaa on varattava  tutustumiseen, sillä keskiaika on levittäytynyt ympäri kirjastoa.
Juhani Vikaisen puusta veistämä Neitsyt Maria.

*
Näyttelystä katsoja löytää taatusti jotain, joka tekee vaikutuksen. Itse viehätyin  jo sisääntuloaulassa koululaisten Maunu-piispan kunniaksi tehtyihin  taideteoksiin, jotka täyttävät kaksi seinää. Sisällä tulijaa tervehtii Ruskon museosta lainattu Maunu itse seuranaan Miikka Vanhatalon tekemä upea ja uljas asemies.  Juhani Vikaisen veistokset pysähdyttävät: taiteilijan puusta veistämät krusifiksi ja  neitsyt Marian patsas ovat upeita taideteoksia, jotka ikään kuin piilottavat sisäänsä keskiaikaiset kömpelöt puuveistokset, mutta työt ovat kuitenkin moderneja.

Keskiaikaisessa luostarissa ihminen rauhoittuu.

*

Todellinen elämys on  pieneen tilaan loihdittu kappale ikivanhaa luostaria ja sen tunnelmaa. Hieno tila, jossa voi rauhoittua ja vaeltaa menneisiin aikoihin. Oikea tilataideteos musiikkeineen ja kynttilöineen. Kynttilänjalat ovat seppämestari Marko Anttilan  takomat. Tilan on toteuttanut Viktoria Kulmala. Toinen pieni mutta tehokas nurkkaus on luotu yläkertaan meneville portaille: eläviä  luonnonkasveja, joita käytettiin keskiajalla lääkkeinä. Ja kannattaa tutustua myös yläkerran installaatioon, jonka on luonut Leena Gustafsson. Esillä on monenmoista kalua ja laitetta upeista sotilaan rautahanskoista rautapataan ja ruisleipään. Katsoja ilahtuu myös vanhoista koulun  opetustauluista, joista voi tutkia keskiaikaista elämää.

Arvaa kuka?

*

Maunu-piispaa akateemiset tutkijat ja kirkolliset piirit pitävät hyvin merkittävänä kirkollisen vallan ja jopa suomen kielen edistäjänä. Suomessa elettiin Maunu-piispan aikaan voimakasta kirkollista rakennuskautta. Piispa voimisti kirkon arvovaltaa ulottamalla hallinnon yhä syvemmälle Suomen sisäosiin, rikastutti kirkon jumalanpalvelusmenoja ja  rakennutti Turun piispankirkosta kansainvälistyylisen katedraalin, hän otti osaa myös valtakunnan yleiseen politiikkaan valtaneuvoston jäsenenä.
Arvaa kuka?

*
Elettiin aikaa, jolloin kansainväliset kulttuurivaikutteet levittäytyivät maasta toiseen. Paavi piti valtaa käsissään pannan ja interdiktin avulla, noidat poltettiin sekä  kansa totutettiin istumaan kirkossa ymmärtämättä tuon taivaallista pappien latinakielisestä messusta ja olemaan  siveä – tai ainakin nöyrä.
No, joko arvasit?

*
Mynämäkeläiset   juhlivat Maunu-piispaa erityisesti siksi, että hän syntyi Mietoisten Tavastilassa ja oli  ison talon poika.  Tähän Tuokilan tilaansa Maunu sai verovapauden ja muutenkin ura edistyi suotuisasti: 1412 hänestä tuli Turun piispa. Maunu II Tavastia pidetään merkittävimpänä keskiaikaisista piispoistamme. Jotain yhteyttä keskiaikaiseen paavin johtamaan Eurooppaan voi tuntea nykyajankin ihminen: verorahat menivät keskiajalla  yhtenäisen eurooppalaisen  paavikirkon syliin Roomaan, nykyään rahat menevät EU:n johtamaan Brysseliin.

Näyttely on avoinna Mynämäen kirjastossa 13.10. asti.  

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, EU, ihmiset, katolinen kirkko, luterilainen kirkko, mynämäki, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

24 vastausta artikkeliin: Katolisen ajan Maunu II Tavastin jäljillä Mynämäen kirjastossa

  1. Turkulaine sanoo:

    Mynämäen kirjastossa oleva näyttely on varmaan hyvin suuritöinen ja se antaa hyvän kuvan siitä ajasta, jolloin Maunu II Tavast oli Turun piispana. Elettiin sydänkeskiaikaa ja katolisen kirkan eli paavin valta oli suurimmillaan. Ruotsi kuului silloin myöskin unioniin ja Magnus Olai oli unionikuningaas Erik Pommerilaisen hyvä ystävä ja uskottu valtakunnan asioiden hoidossa.. Tästä oli epäilemättä hyötyä Ruotsin itäiselle osalle eli Suomelle. Skisman päättyminen vuonna 1415 vahvisti myuös paavin valtaa.
    Näyttelyssä on paljon lasten tekemiä piirustuksia ja se on hienoa.Näyttelyn kokoaminen oli kulttuuriteko. Bero Balk oli muuten piispana ennen Maunu Tavasti. Maunun jälkeen piispaksi tuli hänen ”poikansa ” Olaus Magni.

    • Kiitos kommentista! Ja kiitos lisätiedoista. Hyvä että korjasit virheen: Bero Balk oli siis ennen Maunua piispana eikä sunkaan hänen jälkeensä. Maunua seurasi siis hänen poikansa Olaus Magni. Katolisella piispalla oli siis poika…
      Mynämäessä on siis syntynyt ainakin yksi suurmies. Sitten Maunun ei ole ollut yhtäkään, pelkkiä pikkupoliitkkoja.

  2. Aili Nupponen sanoo:

    Taitaa tuossa alla olla lasten piirustuksia tästä piispa-aiheesta;DD
    Tuo kolmanneksi viimenen kuva esittänee naispiispaa, Irja Askolan esiäitiä varmaan;)))
    Maunu Tavast mainittiin jo Mantere-Sarvan historian oppikirjassa muistaakseni!

  3. Paulina sanoo:

    Toivotaan, että kaikki ikäryhmät käyvät tutustumassa tähän hienoon näyttelyyn! Varmasti on katsottavaa niin koululaiselle kuin ikäihmisellekin. Itse tutustuin siihen jo, mutta taidan ”syvätutkiskella” sitä vielä moneen otteeseen….

  4. Paulina sanoo:

    P.S: Meillä oli muuten todella hieno keskustelu nyt viimeksi kirjallisuuspiirissä, siis Linnankosken teosten pohjalta..! Ei taida moni mynämäkeläinen tietääkään, mikä hengen ja kulttuurin lähde pulppuilee noin kerran kuussa kirjastossa.. ;)

    • Totta! Siellä on erilaisia ihmisiä ja kaikki jotenkin ujoistelemattomia. Ajoittain jopa ihmiset kuuntelevat mitä muilla on sanottavaa eikä kukan halua ehdottomasti olla oikeassa.

  5. Turkulaine sanoo:

    Ensimmäisessä kuvassa on nunna seisomassa siellä takana. Hänen päähineestä näkyy, että hän on birgittalaissisar ja mikä sen paremmin sopiikaan Maunu II Tavastia kuvaavaan näyttelyyn, sillä
    juuri Maunu II Tavast toi birgittalaisjärjestön Suomeen. Piispa ei ehtinyt nähdä Naantalin luostarikirkkoa valmiina, mutta sisaria oli seillä jo silloin kun piispa muutti Naantaliin viettämään eläkeläispäiviään. Birgittalaisjärjestö perustettiin jo Birgitan eläessä eli vuonna 1370. Varsin pian sääntökunnan sisaret tulivat siis Suomeen. Naantalin kirkko ja luostari vihittiin erikseen. Toisen vihli piispa Bitz ja toisen piispa Särkilahti. Särkilahti oli mukana myös ensimmäisessä vihkitilaisuudessa, mutta ei ollut silloin vielä piispa.

  6. HPV sanoo:

    Katolisen piispan pojasta sen verran, että jossakin sanotaan hänen olleen piispan veljenpoika, mutta piispan ottaneen hänet kasvatikseen ja kouluttaneen jatkajaksi. Vaikka onhan niillä katolisilla papeilla ollut ihan biologisiakin jälkeläisiä kautta aikojen. :)

  7. Karjalaispoika sanoo:

    Olin jostain joskus lukevinani että kun Naantalinluostarin jotain ”kaivoa”puhdistettiin niin sieltä oli
    löydetty pieniä (lasten) ihmistenluita,olikohan jutuissa perää vai oliko vain ”huhua”.

    • Ilmeisesti jutussa on perää, sillä monet tytöt joutuivat pakenemaan ”syntejään luostariin” ja monet nunnat myös jotuivat kiusaukseen, jonka seurauksia oli pakko peittää julmalla tavalla.

  8. Karjalaispoika sanoo:

    Mutta kenen kanssa ”nunnat” rakkauden ”syntiä” harrasti jos luostarissa oli vain nunnia?
    Vai tekivätkö Munkit ”tikullaan”asiaa. Ehkä kävivät rukoilemassa yhdessä nunnien kanssa??
    kysymyksessä oli ehkä monia kauniitakin rakkaustarinoita joiden hedelmät piti hävittää????

  9. Turkulaine sanoo:

    Naantalin luostarin hautausmaan kaivauksissa löytyi useita lasten jäännöksiä, joten luostarissa syntyi lapsia. Luostarissa oli aina myös 4 – 5 munkkia. Eräälle munkille on pystytetty muistokivikin kirkonn eteen. Birgittalaissääntökunnan erikoisuus on se, että luostarissa voi olla sekä naisia että miehiä. Tarkoin toisistaan eristettyinä tietenkin. Vain messu on yhteinen. Suomessa oli aivan yleinen käytäntö se, että papilla oli emäntä eli forssia. He voisivat elää kirkon omistamassa talossa
    jos ei ollut lapsia, mutta jos tuli lapsia, piti muuttaa muuhun taloon. Näin määräsi piispa Hemming statuuteissaan. Kysymys ei ollut siis moraalinen, vaan taloudellinen. Jos papin poika halusi myös
    papiksi, piti hänen anoa siihen lupaa paavin penitentiaalivirastolta. Luettelot anojista ovat säilyneet ja niissä on kymmeniä tuhansia nimiä.. Varsin yleistä oli myöskin se, että esimerkiksi kirkkoherran kuoltua viran peri hänen poikansa.
    On aivan ilmeistä, että piispa Olavi Maununpoika oli Maunu II Tavastin oma poika. Tapana oli sanoa, että oma poika olikin veljenpoika eli nepos. Tästä tulee sanonta nepotismi eli oman edun vaaliminen.

  10. Karjalaispoika sanoo:

    Kuulin juuri radiosta,kuinka mahdottoman suuri määrä Katolisia pappeja Australiassa on jäänyt
    kiinni alaikäisten kanssa harjoitetusta sexistä. Rankaiseekohan Jumala heitä??

    • Voi hyvät hyssykät! Siinä varsinaisi jumlan miehiä, sairas ja taikauskoa täöynnä koko katolinen kirkko. Lutherin Marttia ihailee, kun uskallsi aikoinaan käydä tuollaisen mädän ja taikauskoa täynnä olevan kirkon kimppuun.

  11. Turkulaine sanoo:

    Muuten, viimeinen katolinen piispa oli Arvid Kurki, eli Arvidus Kurck ja Naantalin luostarin viimeisen nunnan nimi oli Arvidsdottir Kurck. Mahtoiko hän olla sitten piispan sisaren tytär vai kuka? Katolisen kirkon läntisen riituksen pappeja koskeva selibaatti ei ole moraalinen kysymys, vaan sen perusteena on valta., kirkon ehdoton valta pappeihinsa.

  12. Kertakaikkiaan kavala ja ovela systeemi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s