Kirjat odottavat lukutaitosia lapsia. Lukeminen on kivaa!
*
“Väärin sammutettu”, totesi entinen palopäällikkö saavuttuaan pallopaikalle vasta sen jälkeen, kun kyläläiset olivat jo itse sammuttaneet navettapalon. Vähän samaa tuntuu olevan nykyisessä kouluissamme lukemaan opettamisessa. Turun Sanomat (15.10.) otsikoi artikkelin nykyisestä lukemisen opettamisesta näin: Vanhempien apu saattaa häiritä lukemaan oppimista.
Koulu onkin siis vain koulua ja opettaja tyylipuhdasta opettamista varten, ei oppilaiden oppimista varten?
Ainakin Turussa Wäinö Aaltosen koulun rehtori Jarmo Salo kertoo, että vanhempainilloissa vanhemmille esitetään toive siitä, että he eivät opettaisi lapsiaan lukemaan. Luokanopettaja Sari Kulmala myötäilee: “Meillä opettajilla on hallussamme taidot ja tekniikat ja opetamme mielellämme lapset lukemaan.”
Eikö vanhemmilla ole taitoja opettaa niin yksinkertaista asiaa kuin lukemista, jonka moni älykäs lapsi oppii ihan itse ilman minkäänlaista opettajaa. Mitä ihmeen haittaa oppimisesta on?
Oman opetustaidon korostaminen on kyllä vainonnut opettajia jo vuosikymmeniä. Jo 50-luvulla opettajatar närkästyi, kun ensimmäiselle luokalle syksyllä ilmestyi lukutaitoinen oppilas. Pedagogisilla taidoilla ladattu opettajatar koki, että lukutaitoinen lapsi häiritsee muitten opiskelua. Terve järki ei sen sijaan sanonut, että olisi työntänyt pojalle jonkin kirjan kouraan ja antanut itsekseen hiljaa lukea. Ei olisi poika inahtanutkaan.
Lukemiseen oppiminen tehdään nykyään kummalliseksi, aikaa vieväksi töristelyksi ja päristelyksi. Kasvatustieteilijät ja lapsipsykologit kehittelevät aina uusia ja uusia lukemaan oppimisen menetelmiä. Esimerkiksi vanha hyvä, jo seitsemän veljeksen testaama tavaamiskonsti on nykyään pannassa:
Kello-sanaa ei enää tavata näin: koo-ee-äl-kel äl-oo-lo. Nyt opetetaan kirjain ja sitä vastaava äänne, äänteitä yhdistetään “liukumalla tavuiksi ja tavuja sanoiksi“ (kyllä vie aikaa ja hermoja). Ehkä käytetyin menetelmä. Näiden lisäksi on monia muita menetelmiä, joista uusimpia ns. trageton-menetelmä, jossa lapset oppivat lukemaan tietokoneella kirjoittaen (siis kirjoittavat vaikka eivät osaa lukea!)
Oli konsti mikä tahansa, miksei se voi olla myös kotona opittu konsti? Miksi lukutaitoisen lapsen pitää “tuottaa äänteitä” tai “makustella sanoja” muun joukon mukana, jos lukeminen jo luonnistaa? Ja mitä järkeä on lukutaidottomien kanssa tieokoneella tuottaa ns. haamukirjoitusta, kun osaa jo oikeitten sanojen tuottamisen?
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Jorma Immonen Turun yliopistosta kiteyttää koko yksinkertaisen mutta kasvatustieteen monimutkaistaman homman järjellisiin mittoihin:
“Tärkeintä on saada lapsi oivaltamaan, että tietty kirjain vastaa tiettyä äännettä,”
Aivan asiasta kirjoitit, hymyilevä Tuula!
Se vasta ikävää on, jos lapsi oppii ihan itsekseen lukemaan..;/
Ja sitäpaitsi ne nykyiset lukemaanoppimiskonstit koulussa ovat luvalla sanoen arveluttavia. Kuinka somaa onkaan kenestä tahansa vanhemmasta, jos lapsi itse pyytää opettamaan kirjaimia. Siitäkö nyt sitten pitäisi opettajattaren mieliksi kieltäytyä?
Taidatte olla vanhanaikaisia ? aika suuri osa nykyajan lapsista osaa lukea kun menevät kouluun 7 vuotiaana oppivat itse tietokonetta näprätessään..Itse aloin koulun 1950 silloin siitä puhui koko pitäjä jos joku osasi lukea kouluun mennessä (minä en osannut) vasenkätisenä olin pakoitettu käyttämään oikeaa kättä kirjoittaessa.
Ei me mitään vanhanaikaisia olla: lapset oppivat kyllä Suomessakin kotona ihan itsekseenkin lukemaan tutkiessaan sitä tietsikkaa. Koulussa vaan tuntuu olevan kumma tarve opettaa niitäkin, jotka jo osaavat lukea. Ja kaikkein typerintä on tuo, että estellään vanhempia itse opettamasta lapsia. Moni lapsi on pettynyt kouluun heti ekaluokalla, kun pitää tankata joita A-kirjainta kuukausikaupalla, vaikka sen on osannut jo pitkään.
Mutta opetus on nykyään yksilöllistä jossa otetaan huomioon millä tasolla oppilas on.
Minä en tarkempaan tiedä, mitä kolmen lapsenlapseni kanssa olen puhunut he ovat nyt 18v 15v ja
9v. Me vanhat (itse olen 68v) luulemme että nykyajan koulu on huono.No ei siellä Kymmentäkäskyä selityksineen ulkoa tarvitse opetella,muista itse kun äiti lähti navettaan niin kello
05.30 heräsin Katekismusta tankkaamaan päähäni pelkäsin laiskalle jäämistä,ja joskus jäikin.
Ei, ei se nykykoulu huono ole. Siellä on vain joitain omituisia opetusmetodeja, jotka ovat kuin Jumalan sanaa. Koulu on jäykkä virasto paremminkin kuin luova laitos. Ja kyllähän se on paljon kehittynyt niistä meidä alkouluajoista, se on totta. Mutta joskus ihmettelee joitain uudistuksia, pitää niitä jopa typerinä.
Hei! Mielenkiintoista että sellaista sanotaan Suomessa ääneesti. Vaikka itse olin kohtelias lapsi ja odotti koulun alkun asti, olen varmana että olisin voinut oppia lukemaan aikaisemmin jos olisi ollut kultuurisesti sopiva. Olen lukenut kirjan lasten kieli- ja lukemisopimisesta että silloin noin 1800-luvulla olisi tavallista että perhe itse opetti lapsille lukemisesta. Mutta kun ammattilaiset syntyvät tuli myös liika kunnoitus heille. Ja se ilman avointa keskustelua.
Olet oikeassa. Kyllä vanhemmat koulua arvostavat mutta vanhempien ääntä pitäisi enemmän kuulla ainakin siellä alakoulun puolella.
Voi aikoja voi tapoja,,,, Olen sitä mieltä, että nykyajan kymmenvuotiaat ovat ylivoimaisia tiedoiltaan jos verrataan 1950 luvun kymmenvuotiaisiin.Tietysti he ovat huonompia pilkkomaan hellapuita ja harventamaan sokerijuurikasta jne.
Kymmenvuotiaat ja nuremmatkin ovat fiksuja, totta. Siksi se pitöisi ottaa huomioon kouluopetuksessakin.
Taitaisi jäädä oppimatta lukemisen taito näillä nykymenetelmillä… Mitä ihmettä ne touhuaa!
Siltäkö tuntuu? Kyllä muuten tuntuu minustakin – ja monistakin lasten vanhemmista. Nämä kasvatustieteijät ovat jotenkin saaneet ihmiset uskomaan, että kaikkea pitää uudistaa ja joku uusi menetelmä siinä lukemaanoppimisessakin olisi parempi kuin ihan se vanha kirjain kirjaimelta oppiminen. Nykyään tosiaan mutustellaan ja kuunnellaan kirjaimia ja tuoteaan kaikensorttisia ääniä. Mielestäni täysin turhaa pelleilyä. A on A ja Ö on Ö mutusteltiin sitä miten tahansa. Miksi sekoittaa lapsia selvässä asiassa?