Tyttö ja majava, kaksi muukalaista. Kirsti Ellilä ja Majavakevät Arvid Lydecken – palkintoehdokkaina

joulukynttiät ja kirsti ellilä 007Kirjailija Kirsti Ellilä myös opettaa luovaa kirjoittamista. Tässä hän hengähtää hetken Turun avoimen yliopiston pitkälle ehtineiden, taitavien kirjoittajien seminaarissa.

*

Turun Sanomissa  joku saattoi huomata muutama päivä sitten uutisen, joka oli otsikoitu: Nuotio ja Ellilä Lydecken-palkintoehdokkainaKirsti Ellilähän on turkulaisena tuttu ympäristönkuntien lukeville nuorille: Emma-kirjat, Sisu Tähtinen, Iiris  ja Reetta seikkailuineen ovat jääneet monen mieleen.  Kirsti Ellilä on kirjoittanut myös aikuisille niin romaaneja kuin novelleja sekä näytelmiä.

– Kirjoittamalla voi ikään kuin ylläpitää nuoruutta ja nuorten tapaa ajatella. Kirjoittamalla voi  pohtia myös omaa nuoruuttaan,  se on kätevä tapa käsitellä nuoruuteen liittyviä asioita, sanoo kirjailija, joka kirjoittamisen ohella myös ohjaa kirjoittajia,  mm. Turun  avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen opiskelijoita.
– Opettaminen antaa myös mahdollisuuden tarkastella asioita uusista näkökulmista, varsinkin  kun opetan sekä nuoria että varttuneita. Vanhemmilla on vankkaa elämänkokemusta, nuoret ovat teräviä ja kriittisiä, useinkin nykyajan ilmiöissä pysyviä.

Kirsti Ellilä ohjaa kirjoittajia enemmänkin lempeästi yhteisten keskustelujen  kautta kuin ylimpänä kaikkitietävänä auktoriteettina.  Omassa kirjoittamisessaan hän näkee tärkeäksi, että pystyisi rohkaisemaan nuoria olemaan rehellisesti sellaisia kuin ovat ja ajattelemaan itse  välittämättä muitten mielipiteistä.

Kirsti Ellilän  nuortenkirja Majavakevät kilpailee nyt tulevan vuoden tammikuussa jaettavasta palkinnosta. Kirja kertoo erilaisuudesta, ihmisten ahneudesta, luonnon ja eläinten tärkeydestä  tasapainoiseen elämään.  Tarina on kuitenkin ihastuttavalla tavalla  hivenen sadunomainen, eikä suinkaan tylsän saarnaava. Aikuisenkin kannattaa ainakin joskus tarttua johonkin nuortenkirjaan, sillä lapset ja nuoret  näkevät  suoraan ja mutkattomasti asioiden ytimeen .

Meissä aikuisissakin voisi olla enemmän näkemistä tunteiden kautta kuin  asioiden vatvomista ja perustelujen laatimista tolkuttomuuteen asti. Hyvä kirjailija pysyy aina nuorena ja osaa ajatella myös lapsen tavoin.

Lydecken palkinnon kaikki ehdokkaat ovat:

Kirsti Ellilä, Majavakevät
Eppu Nuotio, Papupiilokas
Ansu Kivekäs, Ykkösjätkät
Kirsi Pehkonen, Punaviiva
Ville Tanttu, Tiikerisydän

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): sano suoraan Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Tyttö ja majava, kaksi muukalaista. Kirsti Ellilä ja Majavakevät Arvid Lydecken – palkintoehdokkaina

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Toisessa kohtaa luki Majavakevät ja tuossa palkintoehdokaslistassa Majankevät (?).
    Toivokaamme että Kirsti Ellilä saa tämän Lydecken palkinnon!<3333

  2. Anna Amnell sanoo:

    Minäkin pidän Kirsti Ellilän kirjoista. Olen tosin lukenut vain Emmat ja kirjan Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin. Ellilän kirjoissa on kirpeän lempeää huumoria.

  3. Turkulaine sanoo:

    Nuorisokirjallisuus on varmasti hyvin mieluisa aihe Hymyilevälle, onhan hänet itsekin palkittu
    Pönthiittiskirjastaan. Kirjoittaessaan nuorille ja nuorten asioista tulevat omat muistot nuoruudestaan mieleen. Varmasti selkeämmin kuin jos niitä muistelisi muuten vaan.. Minä olen jo hyvin vanha ja vasta nyt olen ruvennut muistelemaan niitä nuoruuden tapahtumia. Mitä muistan 1930-luvusta tai talvi- ja jatkosodan tapahtumista.

    Jos nyt toivoisin esimerkiksi jouluksi jotakin suomalaista kirjaa, niin varmaan tuo Ulla-Lena Lundbergin ”Jää” olisi yksi. Mainostajan mukaan sitä saa myös ruotsiksi. Hienoa, nyt saavat siis ruotsinkielisetkin lukea sen. Lukisin mielelläni myös Heidi Köngäksen ”Dora doran” ja Pilvi Torstin”Suomalaiset ja historia” -kirjan.
    Mainostaja unohti kertoa, että Välskärin kertomukset on myös saatavana ruotsiksi.

    • Nyt kyllä joulupukin pitäisi lukea tämä sinun kommenttisi. Itse olen jo itselleni ehtinyt ostaa tuon Jää-opuksen. Hieno kirja, sen voin sanoa, vaikka olen lukenut vasta viitisenkymmentä sivua.
      Toden totta: nuoruusmuistot tulevat sitä enemmän mieleen, mitä vanhemmaksi elää. Olen minäkin sen jo kokenut.

  4. Karjalaispoika sanoo:

    Eikös ”Jään”kirjoittaja olekin Ruotsinkielinen??Kai hän sen äidinkielellään on kirjoittanut ???

    • Ruotsinkielinen on ja on sanottu myös, että käännös suomeksi on onnistunut, kääntäjä Leena Vallisaari on tehnyt hyvää työtä. Kirjan palkinnolle valinnut presidentti Tarja Halonenkin luki kirjan suomeksi ja kehui käännöstä.

      Kyllähän hyvästä kännöksestä nauttii enemmän kuin lukemalla puutteellisella ruötsin taidollaan minkä tahansa opuksen, Äidinkieli on ihmisen toinen luonto ikäänkuin, ei tarvitse pinnistellä vähääkään, lukeminenkin sujuu kuin luomisen työ.

      Tuo Turkulaine varmasti vitsailli sillä kustantajan mainoslauseella, että Jää-teosta saa myös ruotsiksi, joka on kyllä melkoinen kömmähdys mainosmiehelta, joka ei ilmeisesti tiedä, että opus on kirjoitettu alunalkaenkin ruotsiksi ja kirjailija on ruotsinkielinen.

  5. Turkulaine sanoo:

    Aivan oikein, on aika koomista kun kirjasta, jonka on kirjoittanut ruotsinkielinen kirjailija ruotsiksi sanoa, että sitä on saatavana myös ruotsiksi. Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarissa ja isänsä kuoli kun hän oli vain 3-vuotias. Kirja kertoo papinn perheen elämästä Kökarissa. Tössö tuli mieleen vielä yksi mielenkiintoinen kirja, joka kertoo elämästä Suomen Turussa vuonna 1812 eli silloin kun Venäjän Aleksanteri I ja Ruotsin Bernadotte tapasivat Turussa. Tapahtuman muistoksi on Turussa tänä vuonna paljastetttu muistopatsaskin, jossa molemmat herrat keskustelevat . Tämän kirjan on kirjoittanut Nils Erik Villstrand ja kirjan nimi on ”Furstar och folk i Åbo 1812”. Tätä kirjaa on saatavana toistaiseksi ainoastaan ruotsiksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s