”Langat ovat kieleni, nypläyslyönnit ajatukseni”

rauma 2013 061Eurajokelainen pitsiartesaani Sirkka Saloma luo uudenlaista pitsiä luovan ja leikkivän lapsen lailla. Nypläys on väline, jolla hän ilmaiseen ajatuksiaan ja tunteitaan.

*

Hiljaisessa huoneessa Rauman Marelassa,  1700-luvulla laivuri Abraham Marelan rakennuttamassa puutalossa, aivan huoneen nurkassa istuu nainen syventyneenä työhönsä. Näyttää siltä kuin hän nypläisi pitsiä, tekniikka ainakin on sama. Mutta syntyvä pitsi on paljon suurempaa kuin mikään perinteinen malli. Nainen nostaa päätään, kiinnittää vielä yhden nuppineulan nypläysalustalle, sanoo hymyillen:
– Tästä syntyy kertomus elämästä. Tuossa alussa on lapsuutta, paljon pehmeää villalankaa ja punaista väriä, nyt tulee mukaan pellavalanka. joka on kestävää.

Muutamissa Marelan huoneissa on esillä tämän vuoden pitsiviikon ajan eurajokelaisen pitsiartesaani Sirkka Saloman töitä, jotka eivät ole  perinteistä raumanpitsiä. Nämä pitsit ovat taideteoksia, joita ei suinkaan ommella pöytäliinan  tai puseron koristeeksi.

– Nyplätessäni usein minulta unohtuvat vanhat nypläyssäännöt, olen hiukan kuin leikkivä lapsi. Nypläys on minulle se tapa, jolla ilmaisen itseäni,  tunteitani, ajatuksiani. Ne aivan kuin pääsevät ulos häkeistään, annan sisimpäni harpun soida!

rauma 2013 092Pitsitaidetta.

*

Sirkka Saloma etsii perinteisistä pitsimalleista poikkeavia mahdollisuuksia. Tehtävä ei ole helppo, sitä on moni yrittänyt mutta nypläyksellä on omat rajoituksensa ilmaisuvälineenä. Langat voivat kuitenkin olla kieli ja nypläyslyönnit se ajatus, joka
muotoutuu ja kehittyy työn edetessä:

– On olemassa kaksi tasoa: tekninen suoritus ja aihe, se asiasisältö. Tavoitteenani on löytää ennen kaikkea elämän hyvät puolet. Eilinen on nykyisyyden perusta. Menneiden sukupolvien rikkaat eiliset ovat oman luomiseni siemeniä. Tässä päivässä on  taas huomisen siemen.

Sirkka Saloma käyttää töissään erilaisia materiaaleja; paperinarun hauraudessa, vaatimattomuudessa  ja nopeassa maatumisessa voi nähdä inhimillisen rajallisuuden, kuparilangassa auringonvalon siihen osuessa kukkii rakkaus, elämän paradoksisuus kätkeytyy  koossa pitäviin teräslankoihin.

Nyplääjä luo uusia ja ihmeellisiä kertomuksia notkein sormin, pää nöyrästi kumarassa. Kaikki katoaa – rakkaus jää, luen nyplääjän silmistä hyvästiksi.

rauma 2013 089Kuparilankapitsiä.

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: ”Langat ovat kieleni, nypläyslyönnit ajatukseni”

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Sirkka Salomaa on oman lajinsa taiteilija ja taitaja..:)
    Tuo kuparilangasta tehty pitsi on hienoa tekoa.

    Mukavaa viikonloppua sinulle, Tuula.♥

    • Eipä syyttä Sirkka Saloma (on muuten nimessä vain tuo yksi a, ihmeellistä kyllä, kysyin oikein sitä, kun Marelassa nimeä ihmettelin) ole oikein pitsiartesaani. Ihastuin siihen työhön mitä Sirkka juuri tekee: Siitä tulee lahja jollekin hänen lapselleen, ja tuohon shaaliin tai liinaan nypläjä nyplää mietteitään elämästä: lapsuus, nuoruus, vanhuus.

      Hyvää viikonloppua!

  2. Turkulaine sanoo:

    Nyt sekin selvisi, miksi Raumalla järjestetään joka vuosi pitsiviikko. Pitsinnypläys on alunperin merimiesten harrastus ja Raumahan on vanha merikaupunki. Kun purjelaivat olivat viikonkin pasaatituulen vietävänä, ei miehillä ollut mitään tekemistä ja niin he alkoivat nyplälä pitsejä kotiin viemisiksi. Nytkin Rauman pitsiviikolla oli myöskin miehiä nypläämässä. Tämän päivän Turun Sanomissa on juttu yhdestä nyplääjästä ,Tarmo Thorströmistä, joka on nyplännyt solmion Rauman kaupungintalon torniin.

    • Joo, nuo miesnyplääjät ovat usein sellaisia ”pitsitaiteilijoita”. Muutama vuosi sitten yhdellä pitsimiehellä oli Rauman taidemuseon piharakennuksessa pitsitaidenäyttely: hän oili nyplännyt pitsipeniksiä, taisi jokunen pimppukin olla mukana. Mutta se on jo vaikeampi nyplättävä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s