Käsin kirjoittaminen kehittää aivoja monipuolisesti

mehiläinen ja koski 019Käsin kirjoittaminen panee aivot toimimaan luovalla tavalla. Samalla kehittyy ideointikyky.

*

Pikkuisen epäilyttää tämä  yhä voimistuva vouhotus käsin kirjoittamisen autuudesta.  Viimeksi luin siitä viisaana pitämäni miehen blogista. Mies sanoi aloittaneensa uuden romaaninsa kirjoittamisen käsin. Oli  ihan oikeasti kokenut käsin kirjoittamisen hyvät puolet: hitaasti käsin kirjoittaen voi ajatella syvemmin ja laajemmin kuin koneella pikavauhtia näpytellessä.

Tässä tietokoneiden valtakaudella on  alettu kauhistella sitä, että  lapset oppivat kirjoittamisen alkeetkin koneella ja käsin kirjoittamisen taito unohtuu. Opettajat uskovat, että myös ajattelu  jää vähemmälle, kun sormet pelaavat koneen näppäimillä. Kirjoittaja kokee vauhdin hurmaa ja sokeutta.

Olisiko esimerkiksi herra filosofi Immanuel Kant kirjoittaessaan opuksiaan tarttunut mieluusti tietokoneen tarjoamiin mahdollisuuksiin, vai olisiko mieluummin tuherrellut käsin kategorisen imperatiivin olemusta? Toisaalta  kunnioitetun filosofin tuotokset saattaisivat olla vieläkin pitempiä, jos mies olisi saanut ne näpytellä  pikavauhtia koneella. Jos taas uskomme siihen, että käsin kirjoittaen ajattelu laajenee ja syvenee, mutta koneella supistuu, niin ehkä tietokoneen näppäimistö olisi kuitenkin ollut siunaukseksi kategoriselle imperatiivillekin.

Kovasti nykyään tunnutaan uskovan siihen, että me ihmiset emme ajattele ainoastaan aivoillamme vaan koko kehollamme. Tähän ainakin uskovat ne, jotka puhuvat koulun käsitöiden opetuksen puolesta. On toki kiehtovaa ajatella, että ennenvanhaan naiset eivät  suinkaan keinutuolissa sukkaa kutoen laiskotelleet, vaan naiset samalla ajattelivat, yhdistelivät mielikuvia, suunnittelivat ja saivat ideoita!

Käsin kirjoittaminenkin kehittää  tutkimusten mukaan aivoja monipuolisesti. Se  haastaa myös muistamaan. Opiskelijat tietävät, että jos tekee muistiinpanoja luetusta, asia painuu mieleen paremmin kuin pelkällä lukemisella. Kirjoittaminen kiihdyttää oppimista. Käsin kirjoittaminen kehittää myös  ideointikykyä.

Kirjoitustaito on ainakin 5000 vuotta vanha. On olemassa monenmoista kirjoitustapaa ja kirjoitusmerkkiä.  Tämä oma kirjaimistomme on suhteellisen nuori. Oppisikohan sitä ihminen ikinä kirjoittamaan kiinaa, oppisiko raapustelemaan edes arabiaa. Kuinkahan paljon ne todella vaikeina ja hitaina laajentaisivat  aivojamme tai panisivat pohdiskelemaan?

Onko tosiaan niin, ettei kirjoituskoneella tai tietokoneella pysty pohdiskelevaan kirjoittamiseen?  Kirjoittiko esimerkiksi Waltari teoksensa ensin käsin? Kirjoittiko Väinö Linna käsin? Vai  olisivatko ehkä siunanneet näitä tietokoneitamme?

Itse puollan kyllä tätä “konehella veisaamista“. Vieläkin näen painajaisia siitä kuinka koulussa käsin kirjoittaessa mustepullo kaatuu…

Advertisements

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): mynämäki, yhteiskunta Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Käsin kirjoittaminen kehittää aivoja monipuolisesti

  1. mm sanoo:

    Tässä kirjoituksessasi oli vallan mainio kuvitus… Yksi näkökulma: Ihmisellä näyttää olevan samantapainen käsiala kirjoittaessaan kaikkia kieliä. Huono käsiala ei kirjainten vaihdolla parane. En tiedä, onko siinä kyse aivo- vai lihastoiminnasta.

    Olipa hauskaa nähdä ja lukea myös noista monipuolisista mynämäkeläisista taidepläjäyksistä. Outo esine tavallisella paikalla antaa yllättäviäkin virikkeitä. Pidän puusta. Halkopinokin kuuluu suosikkeihini. Jotenkin perisuomalaista suomalaisista puista kasattuna. Muualla on muita värejä.

    • Ihminenhän viestittää muutenkin kuin kirjoittamalla tai puhumalla. Kuulemma koko kehollaan, näinhän tekevät ainain tanssijat. Ja ilmeillään tietysti ihminien viestii ja käsimerkein… Mutta en oikein jaksa uksoa siihen, että käsin kirjoittaminen olisi jotenkin parempaa kuin jonkin koneen välityksellä tuotettu teksti.

      Siitä halkopinosta minäkin pidän. Taideteoksena sen paikka on mainio. Se tosin ei jää siihen mätänemään, vaan se puretaan jonkun ajan kuluttua. Mutta tosiaan mainio virike ihmisten ajattelulle!

  2. Sami Liuhto sanoo:

    Itsekin luin tuon ja mietin, että jopas on. En muista kuka noin kirjoitti mutta niin ihanan populistinen lausuma oli että oksetti. Eilenkö sen luin? Vai toissapäivänä? Joka tapauksessa jäi mieleen.

    Väiski Linna kirjoitti ensin lyijykynäversion, jota lahjakkuutensa suomin edellytyksin kutsui lyijykynäversioksi. En pidä Linnasta yhtään. Nämä pääteokset sellaisia kansallisia maakunnittain jaoteltuja anekdoottikokoelmia. Romaanihenkilön esittelyn ja vuorosanan ensimmäisestä lauseesta tiedät, mistä kaveri on kotoisin ja, mikä pahinta, onko hän ns. hyvä eli ns. paha. Lause riittää, virke on liioittelua. Tokkopa Musta rakkaus ja Päämäärä parempia ovat.

    • Saman jutun olen lukenut minäkin ja jäi mileeni vähän ärsyttävänä. Toissapäivää veikkaan, en löydä nyt sitä juttua, olen varmaan sen heittänyt pois. No, joka tapauksessa jotku on ruvennu teroittamaan niitä lyijykyniään ja raapustamaan taas niillä. Tämä kone on paljon mukavampi, kun tämän kanssa saa korjailtua, eikä tämä mitään ajattelua estä – jos semmoista nyt jollakin yleensä on.
      Pikkuisen julma olet Linnaa kohtaa. Hyvä mies se on. Elämä on ollut ennen semmoista vähän rajua, Sami-kulta! Ilmeisesti sillä Linnalla ei alkuun ollut varaa edes kirjoituskoneeseen (se on semmoinen vähän samanlainen peli kuin tämän tietokoneen näpäimistö eikä siinä ole näyttöruutua vaan se teksti tulee kätevästi suoraan paperille, kun painelee näppäimiä!)

      Hyvää syksyä!

      • Sami Liuhto sanoo:

        Vielä tosta ”kehollisuudesta”, ”ruumiillisuudesta”, ”vartalollisuudesta”: se on ihan pöljää. Eikä se lyijykynä aiheuttanut Linnalla, että kirjoitti ihan pöljästi. Se kirjoitti pöljästi kun oli ihan pöljä tyyppi. Tykkään enempi Kalle Päätalosta. Siinä oli mies eikä pöljä! Pöljä on muuten (entinen?) asema Siilinjärven tienoilla. Pöljää kun kaikki lakkautetaan. Ja kai Pöljä on joku paikannimi, eikä vain (entinen?) asema. Kirjoitin ihan pöljästi.

      • Voi sua pöljää, ei Linna mikään pöljä ollut. Sinä et vaan tykkää siitä tavasta millä se kirjoittaa. Ja hyvä niin, sillä kaiken on uudistuttava ja tämän ajan (pöljät) kirjailijat kirjoittavat tämän ajan pölinöitä, että ei aina sitä samaa pöljää pöljät lukijat pöljyyksissään lukisi. Et sinä oikeasti siitä Päätalosta tykkää, sinä haluat vaan sävähdyttää. Itse asissa Kallesta pitäisikin tykätä jo sen vuoksi, että mies pinnisteli melkoisen kurjista oloista ihmisten ilmoille, kirjoitti pöljä metrikaupalla tarinaa. Jota muuten luettiin ja kaipa luetaan vieläkin.
        Eikös Pöljää enää ole? No, kyllä tosiaan on pöljää.
        Terveiset pöljältä pöljälle.

  3. Aili Nupponen sanoo:

    Minä taas pidän Väinö Linnasta ja suon hänelle mieluusti suuren kirjailijan kunnian. Ei kuka tahansa tee tuollaista sotaromaania eli Tuntematonta sotilasta tai kirjasarjaa Täällä pohjantähden alla; siihen täytyy olla luovat kyvyt. Siellä rintamalla se kirja on syntynyt Väinö Linnan aivoissa. Sotaa en ihannoi, mutta paha paikka se oli pienelle Suomelle ja suomalaisille.

    • Kallistun kovasti ajattelemaan samoin kuin sinä. Mutta tuolle nuoremmalle polvelle on annettva tilaa ajatella toisin ja vaikka inhota näitä meidän oman nuoruutemme kirjailijoita, Kyllä ne nuoret siitä sitten alkavat pikkuhiljaa ymmärtää Linnaakin. Toisaalta on jopa hyvä, että suhtautuvat kriittisesti, jää sellainen umpiähkäinen ihanointi pois. Sama tässä on Mannerheimin kohdalla, että tätä karvalakkimiestä ei oikein pidetä enää Jumalasta seuraavana vaan nähdään myös miehen naurettavuus hoono soomi puhuvana, pikkutarkkana ja omahyväisenä venäläisenä upseerina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s