Riemukas räsymatto, Mynämäessä syntynyt

räsymatot ja vaahteranmäki 003Mattolaituri-näyttely on avoinna Mynämäen käsi- ja taideteollissuusopistossa 14.11 asti.

*

Mynämäen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aulassa on esillä perinteisiä räsymattoja.  Ne ovat syntyneet viime keväänä oppilaiden lopputöinä. Upeita mattoja!

Nykypäivän räsymatto on hyvin suunniteltu ja taidolla valmistettu taidetekstiili. Kun näin on niin tuskin matonkuteiksi enää  kelpaa vanha kulunut kesämekko tai ukkokullan flanellipaita? Harva osaa  leikata edes matonkuteita saatikka, että osaisi kutoa kangaspuissa mattoa!

Hetkinen, vallan väärä luulo! Nyt esillä olevat matot ovat syntyneet pelkästään kierrätysmateriaaleista. Ostoksia oppilaat ovat tehneet ainoastaan kirpputoreilta.  Toki opiskelijat tutustuivat ennen työhön ryhtymistä  perinnemallistoon, jonka ovat koonneet  muutamat kankurit Rauman ja Vakka-Suomen alueesta.

Ja sitten vain kutomaan! Näin syntyi Mattolaituri -näyttely, jossa on esillä 11 mattoa 11 opiskelijalta.  Nykyajan räsymatto on huolella suunniteltu vaikka on perinteiseen tapaan kudottu kangaspuissa  vanhoista matonkuteiksi leikatusta vaatteista.
Luovuutta tarvitaan räsymatonkin teossa kuten on tarvittu aina matonkutojalta. Räsymatto on huoleton, sen voi pestä  itse matonpesulaiturilla ja kuivata auringossa ja tuulessa.

räsymatot ja vaahteranmäki 010
*
Mynämäen taideteollisuusopisto kouluttaa tekstiilialan artesaaneja. Siellä oppii kutomaan kangaspuilla, oppii värjäämään lankoja vaikkapa kasveilla, oppii painamaan kangasta. Opintoihin sisältyy mm. tekstiilimateriaalien ja kulttuuriperinteen tuntemista, sisustustekstiilien suunnittelua ja valmistusta ja trendiväreihin perehtymistä. Vain mielikuvituksesi on rajana, sanovat opettajat. Lisäävät vielä: teemme täällä käsitöitä rakkaudella perinteisiin  ja otamme innolla vastaan uudet trendit!

räsymatot ja vaahteranmäki 015

 

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
This entry was posted in ihmiset, mynämäki, nuoret, Yrittäminen and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

7 vastausta artikkeliin: Riemukas räsymatto, Mynämäessä syntynyt

  1. lepis sanoo:

    On ne hienompia kuin ’tavalliset’ räsymatot. Erityisesti pistää silmään tuo punainen ruudutus, upeaa!

  2. Karjalaispoika sanoo:

    On tosi hienoja,kun pikku-poikana joskus ”jouduin” auttamaan leveän maton kudonnassa Paukuttamaan kangaspuita siskoni tai äitini avuksi niin ei tuollaisesta jäljestä ollut puhettakaan.
    Eihän siitä ole kuin 60 vuotta.

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Ohoh, sinulla on siis kokemusta matonkudonnasta. Kaikin puolin kokenut mies. Tämmöisiä poikia niitä ennen kasvoi!

      • Karjalaispoika sanoo:

        Kokent sekä lukent, sano Kiero karjalainen.

  3. Turkulaine sanoo:

    Kohtaamme nykyisin kaikkialla mainontaa. Ihminen on mainonnan uhri, hän on kuluttaja. Mainonnan avainsanat ovat ”uutuus” ja ”uusi”. Kaiken pitää olla uutta ja vanha joutaa romukoppaan ja poisheitettäväksi. On hienoa, että jossakin tunnetaan mielenkiintoa vanhoihin perinteisiin, kuten ajatus kekrin viettoon. Sitä vietettiin jo ennen kristinuskon tuomista tänne. Vanha perinne on myös räsymattojen kutominen. Perheissä leikatiin kuteita ja siinä saivat lapsetkin olla mukana..Ja sitten kuteet vietiin kudottavaksi tai kudottiin kotona. Ne kotikutoiset räsymatot eivät olleet niin hienoja ja suunniteltuja kuin nämä joiden kuvat ovat tässä nähtävinä, mutta olivat tavallaan ”alkuperäisiä” ja siksi rakkaita.

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Olen minäkin leikannut matonkuteita ja jopa hiukan kutonut sitä räsymattoa äitimuorin avuksi. Minulla oli pitkään äidin kutomia räsymattoja. Sitten niistä oli luovuttava: osaan kyllästyin ja osa kuluin huonoksi käytössä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s