Koko ajan syntyy uusia, ihania sanoja!

kieli 008Uudet ja hienot asiat tuotetaan vieraalla kielellä, sanovat hienostelijat. Vai tuotetaanko? – Ohoh! Tää on kutenkin selvää pornoa…
*
Kielemme rikastuu ja muuntuu, elää ajan hermolla saadessaan uusia sanoja ja ilmaisuja. Kotimaisten kielten keskus esittelee joka kuukausi yhden sen kuukauden aikana runsaasti kielessämme käytössä olleen uuden sanan. Tässä muutamia:
Seisomapöytä,  pätkäpaasto, kännykkäparkki, tietovuotaja, hyönteissyönti, valuvika, sote, joustokaukalo, oleskeluyhteiskunta.

Tunsitko kaikki? Tämä kirjoitusohjelmani ei tuntenut sanaa sote. Tyhmä kone! Äskettäin etsittiin  Lääketieteen sanastolautakunnan kilpailulla suomalaista vastinetta lääketieteen sanalle stroke. Saatiin uusi sana,  aivohaveri.  Ei hassumpaa, helpottaa ainakin tavallista ihmistä, kun ei tarvitsisi miettiä, mikä on se sellainen Stroke unit -osasto. Aivohaveri-osaston  nimi kertoo heti osaston toiminnasta.

Suomessa on  jo nyt tieteen kansallinen  termipankki, joka kokoaa eri tieteenalojen tutkijoita yhteistyöhön näissä sanastoasioissa. Ja sitäkin painotetaan nykyään, että opiskelijoiden tulisi omaksua oman alansa suomenkielinen tieteellinen käsitteistö ja retoriikka jo perusopinnoissa. Suomen kieltä pitää siis tieteessäkin vaalia. Hyvä suuntaus! Todellinen karhunpalvelus kielellemme ja kansalaisillekin tehdään, jos omasta äidinkielestä luovutaan alalla kuin alalla. Jo nyt osa tieteenaloista on luopunut tutkimusten julkaisemisen suomeksi lähes kokonaan. Laadun tae ei voi olla englanninkielisten julkaisujen runsaus.

Jos halutaan rakentaa ja ylläpitää suomalaista ajattelua, tarvitaan suomen kieltä. Tieteen vaatima tarkka ja täsmällinen argumentointi  luontuu ehkä paremminkin omalla äidinkielellä  kuin englanniksi.  Suomea ei siis saa unohtaa, vaikka kansainvälisyys vaatiikin englannin taitoa. Tieteen tekijöiden  pitäisi pystyä julkaisemaan  tutkimuksiaan  sekä kansainvälisesti että kotimaassa.

Tutkijoilla on myös velvollisuus jakaa tietoa yhteiskunnan käyttöön ja ihmisillä on oikeus saada tietoa omalla kielellään  Hienoja ajatuksia ei tarvitse esittää vain vierailla kielillä, niitä voi tuottaa selvällä suomella!

Sanomalehti on myös arvokas suomen kielen uudistaja ja uusien ilmaisujen ja sanojen levittäjä. Useat toimittajat ovat todellisia kirjoitetun kielen ja taitureita. Yksi on Turun Sanomien Riitta Monto, jonka kirjoittamasta artikkelista Tiedettä selvällä suomen kiellä (1.12.2013)  tämäkin pieni postaus on saanut innoituksensa.

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
This entry was posted in EU, mynämäki, sano suoraan and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Koko ajan syntyy uusia, ihania sanoja!

  1. Turkulaine sanoo:

    Hyvä kirjoitus suomen kielestä ja liekö sattuma vai ei, että nyt on suomen kielen tutkijan Matias Castrenin juhlavuosi. Hänen syntymästään tuli toinen joulukuuta kuluneeksi 200 vuotta. Suomen kieli on sanarikas, elävä kieli ja siihen tulee koko ajan uusia sanoa ja jotkut vanhat jäävät unholaan. Sen, miten kieli muuttuu huomaa kun kuuntelee vaikka 1950-luvulla tehtyjä radion reportaaseja. Kirjassaan ”Jokapäiväinen elämämme” Riikka Pelo käyttää sanaa ”fokalisaatio”. Sillä hän tarkoittaa sitä, että kirjan lukija omaksuu kirjan henkilöiden maailman omakseen.Lukija tavallaan siis siirtyy siihen maailmaan, joka on kirjan henkilöiden maailma.
    Vaikka suomen kieli on sanarikas, niin tarvitaan kuitenkin maailmanlaajuista yleiskieltä ja se on nykyisin englanti. Runsas sata vuotta sitten tämä kieli oli ranska ja sitä ennen latina. Kenties seuraava maailmanlaajuinen yleiskieli on kiina. Mutta iloitkaamme hyvästä ja kauniista suomen kielestä.

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Naurattaa tuo Pelon käyttämä fokalisaatio. Miksei voi sanoa vaikka samaistuminen tai paikallistaminen, perspektiivin asettaminen!

      Maailmassa tarvitaan kyllä yhteisä kieltäkin, mutta oikeastaan vasta nyt aletaa ymmärtää kuinka äärettömän tärkeä se oma äidinkieli on. Ennen kaikkea äidinkieli on mielestäni tunteiden kieli, se kieli jonka avulla ihminen hahmottaa maailmaa.

  2. Aili Nupponen sanoo:

    Kiitos postauksesta, Tuula!
    Pienet kielet ovat usein vaarassa kadota; sitä on ennustettu myös suomelle. Niin on käynyt Venäjällä asuville sukulaiskansoille, mitä suinkaan en toivo omalle kohdallemme. Uudissanat ovat minusta tervetulleita kieleemme, se on elämänmerkki:)

    Kirjoittajat pitävät esillä hyvin suomenkieltä, ja kehittävät sitä eteenpäin…

    Oivallista keskiviikkoa sinulle, Tuula:)

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      En usko, että suomen kilei noin vain häviää, meiät on jo yli 5 miljoonaa puhujaa!Kirjallisuutta julkaistaaan jatkuvasti suomeksi, on sanomalehtia ja suomenkieliset koulut.
      Ei tämä kieli kuole. Virokin tuolla etelässä taas voimistuu vironkielisenä maana.

  3. mm sanoo:

    Ollessamme ulkomailla opimme aina vuosittaisesta Mikä Missä Milloin – kirjasta uutissanoja. Osa niistäkin on jo aikojen myötä hävinnyt ja noita uusia putkahtelee.
    Minulla on ollut parikin ystävää Kotuksen hommissa ja nuorimmaisenikin on suomeen ja sen sukulaiskieliin kouluttautunut.
    Yhtä ilmaisua edelleen kartan. Se saattaa olla länsimurteiden puolen sanontoja.”Kaksi vuotta takaperin” ei edelleenkään suustani irtoa vaikka ystäväni Taru Kolehmainen sen oikeaksi vakuuttikin Kotuksen sivuilla.
    Tuota kuukauden uutissanaa täytynee alkaa seurata. Kiitos vihjeestä.

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Kyllä minustakin tuo ”kaksi vuotta takaperin” on vähä liian pitkä aika takaperin menoa. Vaan on tainnut tämä maamme hallitus mennä jo useita vuosia takaperin. Mitähän varten se sitten-sana on huonompi kuin takaperin.-sana? Tulee niin takaperoinen olo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s