Pakinamaanantai: Lessonansammakko ynnä muuta suojeltavaa faunaa

suojeltava sammakko 007

Luonnonsuojelu ottaa joskus kovasti luonnolle. Kuten susi. Sille kaivettuun kuoppaan usein putoaa viisaskin ihminen. Sudella on niin huono maine, että kukaan ei haluaisi olla susi jo syntyessään. Sellaista kuitenkin tapahtuu ilman geenimanipulointiakin: esimerkkinä vaikka  terveyden, sairauden sekä pahoinvoinnin kuntayhtymä Akseli.

Ilves ei ole ollenkaan niin vaarallinen kuin susi, vaikka sitäkin metsästetään, koska se syö pihapiirissä liikuskelevia mummojen kissoja. Mikä itse asiassa on hyvä asia luonnon tasapainon kannalta, koska kissat eivät ole kuuluneet koskaan suomalaisiin luontokappaleisiin.

Sudessa on hyviäkin puolia kuten sen turkki. Sellaisen kun vetäisee niskaansa, voi huoleti ulkoilla, hiihtää ja laskea mäkeä odotettavissa olevissa 40 asteen pakkasissa. Susilakki suojaa tärkeimpiä ihmisruumiin osia, etupäässä päätä, vallan mainiosti. Koirannahkakintaat jäävät toiseksi susilakin rinnalla. Pää on ihmisruumiin melkein tärkein elin, jos luita ei oteta huomioon. Köyliöstä löydetty Pyhän Henrikin leukaluu on paaville jopa rakkaampi kuin susilakki, joka olisikin tarpeeton Vatikaanin ilmapiirissä.

Suomen luonto on ihmeellinen tuottaessaan jatkuvasti suojeltavia eläimiä. Viimeisin havaittu suojelukohden on Kaarinassa havaittu lessonansammakko. Sen tarkkaa olinpaikkaa ei kuitenkaan suojelusyistä haluta ilmoittaa. Sammakko on arvaamaton rikkaus villieläinluonnollemme. Lajia ei ole koskaan aikaisemmin löytynyt Suomesta. Tämä sammakko kuuluu samaan vihersammakoiden  sukuun kuin mölysammakko, joita meillä kyllä riittää!

Tämä harvinainen löytö pienuudestaan huolimatta voi aiheuttaa suojeltuna paljonkin murhetta esimerkiksi kaavoittajille ja vaikeuttaa erialaisten  ihmistä hyödyttävien rakennusten kuten talojen rakentamista.

(Asiasta uutisoi Turun Sanomat 20.1.2014)

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
This entry was posted in eläimet, ihmiset, Luonnonsuojelu, mynämäki, yhteiskunta and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Pakinamaanantai: Lessonansammakko ynnä muuta suojeltavaa faunaa

  1. Hirlii sanoo:

    Hyvä uutinen, tämä oli todella hyvä uutinen. Mölysammakkoja on todella paljon, vaikka niidenkään olinpaikkaa ei aina tiedetä, ihan täsmällisesti.

    Mitenkähän kävisi jos suutelisi mölysammakkoa tai tätä vihersammakkoa?

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Vanhojen asiakirjojen mukaan otus muuttuisi prinssiksi. Miksei joksikin sellaiseksi, joka osaisi laittaa joulukuusen joulukuusen jalkaan ja keittää kalasloppaa? Vihersammakosta tietty tulis joku viherpipertäjä.

  2. Turkulaine sanoo:

    Tampereen Taraistenjärven kaavoitus on lopetettu, koska siellä esiintyy tummaverkkoperhosia.
    Tummaverkkoperhonen on erittäin harvinainen laji Suomessa ja sitä esiintyy vain muutamalla paikkakunnalla. Hyönteisten määrä on vähentynyt ja se johtuu runsaasta hyönteismyrkkyjen käytöstä. Olen huomannut, että tavallinen huonekärpänen on jo aika harvinainen laji, samoin ampiainen ja mehiläinen. Nämä kaksi viimeksimainittua hyönteistä ovat tärkeitä pölyttäjiä.

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Onhan siinä luonnon ja eläinet suojelussa puolensa, mutta kohtuus kaikessa!

  3. Turkulaine sanoo:

    Hyönteisiäkin tarvitaan. Jos mehiläiset katoaisivat tyystin maapallolta, niin ihmiskunnalla olisi noin
    5-6 vuotta elinaikaa. Tällaiseen tulokseen ovat tiedemiehet päätyneet.

    • Hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Mehiläiset ovat tosi tärkeitä! Eivät ne mihinkään katoa, vaikka erilaiset myrkyt ovat niiden määrää vähentäneetkin. Myrkkyjä vain vähemmän maanviljelykseen ja harjoittamaan luomuviljelyä! Mutta maanviljelijäkin on ahne eikä huomaa että myrkkyjä käyttäessään sahaa juuri sitä oksaa, jolla itse istuu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s