Maija Palmerin kolumni aamun (22.1.2014) Turun Sanomissa.
*
Facebookissa olet kuin täi tervassa. Kun sinne olet liittynyt, niin sinne myös juutut. Irti et pääse, ällöttää, mutta taas olet kirjoittanassa kommenttia tai nostamassa peukkua. Olet sosiaalisessa mediassa ja sairastunut sosiaaliseen mediatautiin: luulet olevasi ajan hermolla!
Facebookin hyvä puoli on siinä, että kaverilaumaasi sinun ei tarvitse tavata, ei tarvitse rupatella säästä tai sairauksista, tunnet olevasi suosittu pelkällä peukun nostamisella. Sinulla ei tarvitse olla mielipidettä mistään, sinun ei tarvitse oikeastaan tietää mistään mitään. Olet kaikin puolin ympäripyöreä nolla. Ihanaa! Niin positiivista ja kaunista. Söpöä, hauskoja koiran ja kissan kuvia ja nauravia vauvoja, kukkasia ja järvenrantaa: elämänmyönteistä ja luovaa!
Ja tämän kauniin ja positiivisen virtuaalitodellisuuden keskellä joku saattaa kirjoitta vallan pirunmoisen kommentin, haistattaa siinä kaikelle sosiaalisuudelle, perheyhteisöille, psykologeille, sanataiteen luovalle kurssitarjottimelle, uusille opetussuunnitelmille, vöyhkääville naisasianaisille, homekouluille, susien suojelulle, hiihtämiselle, kuntosaleille, laihduttamiselle, kuntauudistukselle, paaville, poronpurijoille, kivikirkoille, öyläteille, taideterapialle, johtamiskoulutukselle, armeijan Horneteille, ratsastajapatsaalle, Ahvenanmaalle, kaksikielisyydelle, Ruotsin kuninkaallisille, kunnanjohtajalle, EU:lle, Natolle, arvotyhjiölle, poronhoidolle, itkuvirsille ja perinneruuille sekä Akselille paskat.
Tulipa tehtyä kauhea virhe! Ihmiset saattavat innostua ja ruveta laatimaan vaikka lakialoitetta. Hemmetti, semmoinenhan kuuluu kansanedustajille, tavallinen facebookpöljä pitäköön suunsa supussa! Joku sisäsiisti kolumnistikin, joihin nyt sentään on uskominen, kirjoittaa lehteen kuten Maija Palmer aamun Turun Sanomissa, että jossain jonkun haukkuessa paikallisen kauneushoitolan huonosta palvelusta ihmiset alkoivat paheksua asiaa facebookissa ja kohtsillään kauneushoitola oli boikotissa. Kyllähän tämmöinen yhteisöllisyys on vallan kamalaa, toteaa kirjoittaja. Niinpä, facebookissa pitää vain nostaa peukkua ja antaa maailman mennä menojaan!?
Loppupäätelmä: sosiaalisen median kautta voi sittenkin saada jotain aikaan. Kun vain uskaltaa. Kaikenlaiset tappouhkaukset nyt ovat ihan eri asia, mutta niihinkin voivat rohkeat kirjoittajat puuttua ja nuijia tuommoisen verenhimoisen hötöpään sanallisesti hiljaiseksi.
Hymyilevä eläkeläinen 
Oon ollut sosiaalisessa mediassa härregyyd parikymmentä vuotta, ja mielestäni täs ei ole juuri mitään huonoja puolia paitsi ehkä se, että kiinnostavia alustoja on niin paljon että jostain on pakko tinkiä tai tulee pää pipi. Varsinkaan työviikon aikana ei vaan ehdi sekä blogeja että twitteriä että g+aa. Ihan hyvä etten ikinä mennytkään facepoopiin.
Asioihin voi ja saa ja pitää vaikuttaa siellä missä epäkohtia huomataan. Ihmiset kommunikoi siellä missä ne sattuu olemaan. Ne jotka on hiekkalaatikolla tai baarissa, kommunikoi hiekkalaatikolla tai baarissa. Sosiaalisessa mediassa viestinsä saa yleensä kuitenkin useamman ihmisen näkyville samaan aikaan, mikä tietty on vähän helpompaa kuin huutaa viereisiin pöytiin.
Kyllä minustakin näissä blogeissa on enemmän itua kuin facebookissa, facebook on sellaista lapellista pölinää! Mutta kun sinne on mennyt siellä sitten killuu joukon jatkona.
Ja totta totisesti mielipiteensä saa sanoa! Ihmiset ovat erilaisia ja ajattelevat eri lailla. Kyllä näillä blogeilla on suurikin merkitys. Monilla kansaneustajillakin on oma blogi, ja varmasti monet lukevatkin tavallisten kansalaisten blogeja, haistelevat mielipideilmastoa.
Ja tuokin on hyvä, että netin kautta voit vaikka erota kirkosta tai liittyä siihen, ekä siinä tavaroiden ostamisessakaan netin välituksellä ole juurikaan moitittavaa. Syrjäseuduilla varsin tarpeellinen.
Olipa melkoinen mielipide, kirjoita kirja, minusta siitä voi tulla myyntimenestys;)
Juuri kaikista noista syistä en ole liittynyt naamakirjaan ☺☻☺
Joo, kyllä sieltä facebookista aineistoa löytyy! Mutta tossapa on myös naamakirjan inhottavuus: pirstaleista tietoa, pinnallisia tunteita, puhutaan puuta heinää, todelliset tuntet pidetään visusti piilossa.
Elä huoli, se sometorppa on katoamassa kuin paiserutto:
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkijat+vertaavat+Facebookia+paiseruttoon++kuolee+pois/a1390447475129
Ei siellä hulluinhuoneessa ole muutaman vuoden päästä kuin muutama itsekseen mutiseva höhlä. Haa, onneksi ei ole tullut avattua naamaseinää. Ehkäpä sitten tulee nenäkirja jossa voi olla nenäkäs aivan ennenkokemattomalla tavalla. :)
Ennen kaikkea odotan Veecee-seinää, jossa voi vittuilla sydämensä kyllyydestä!