Mut enivei Agricola, nää anglismit?

maunu tawast -näyttely 023 Hyvää syntymäpäivää sulle Agricola, mä tein just lupauksen, että julistan sodan anglismeille. Ne aiheuttaa mussa fuubioita.

*

Pitkässä juoksussa anglismit tekee suomelle pikku palan dämitsiä. Vai mitä Agricola? Mun mielestä se nyt vaan tekee järkeä puhua suomea. Tää on meidän kaikkien ongelma, me ollaan kaikki niiku steikhouldareita meidän omassa kielessä. Mutta nou hätä, en mä ala stalkata kenenkään tookkia. Sun pitää bentsmarkata sun oma staili. Sorry, nyt pitää klousata. Draivi päälle ja eiku lets menoks!

Siinä Agricola-setälle tekstiä. Hiukan käytin apuna 7.2.2013 ilmestynyttä Heikki Aittokosken blogin Narrien laiva kirjoitusta. Onko tosiaankin suomen kieli muuttumassa suomen ja englannin sekasotkuksi, jossa sanojen lisäksi esikuvana on englannin lauserakennekin ja välimerkkien käyttö? Pahalta näyttää.

Jottei noin ohrasesti kävisi, meidän on kouluissa panostettava oman kielemme opetukseen ja sen käyttämiseen, panostettava omalla kielellämme kirjoitettuun kirjallisuuteen. Vaikka turha pelko on se, että kielemme kokonaan häviäisi, sillä meitä on jo yli viiden miljoonan puhujajoukko. Mutta suursiivousta kielemme silloin tällöin tarvitsisi, ettei siitä tule vallan uutta kieltä sellaista “suolantia”, suomen ja englannin sotkua. Yhteistä kieltä pitää kaikkien ymmärtää, niin nuorien kuin vanhojen.

Hyvä suomenkielinen sana uusille keksinnöillekin löytyy kyllä joko ihan itsestään tai keksimällä. Kukapa ei tuntisi hiirtä tai kännykkää! Mutta ole huoleti Agricola, ei me sentään niin hulluina rahan perässä juoksemiseen olla, että me kallistaisimme korvaamme ehdotukselle, jonka jossain Selkäranka-seminaarissa Nokina hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa teki: mies ehdotti pohdittavaksi, että josko otettaisiin englanti Suomen viralliseksi kieleksi.

Täysin selkärangaton ehdotus!

 
(Tänään 9.4. vietetään suomen kielen isän Mikael  Agricolan päivää.)

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
This entry was posted in sano suoraan, yhteiskunta and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

8 vastausta artikkeliin: Mut enivei Agricola, nää anglismit?

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Meille vanhoille välttää suomi sen eri murteineen, mutta nouseva polvi saattaa ihan hyvin langeta tähän anglismiin (mitä tietenkään en toivo)..:/

    Oikein hyvää Agricolan ja suomenkielen päivää sinulle, Hymyilevä Tuula! ♥♥

    • Tämä netti on myös omiaan levittämään tuollaista nuorten käyttämää ”suolantiaa” eli suomen ja englannin sekakieltä. Ja mainosmaailmalle ei kyllä kelpaa muu kuin englanti.
      jatkuvasti kuitenkin pyritää keksimään myös suomenkileisiä sanoja uusille asioille ja ilmiöille.

      Tosiasia onkuitenkin, että äidinkieli on kaiken ajattelun ja ajatusten ilmaisun pohjana.

      Hyvää suomen kielen päivää!

  2. Sokea kana sanoo:

    Ton jäbän selfie on goodzhös! Peukuttaisin, mutta miksei se oo Facebookissa?

  3. Turkulaine sanoo:

    Tänään on oikeastaan kahden suomenkielen isän merkkipäivä. Mikael Agricolan kuolinpäivä ja Elias Lönnrothin syntymäpäivä. Agricola alkoi kirjoittamaan suomeksi ja Lönnrothin ansiosta mrillä on Kalevala. Suomen kieli on tavattoman sanarikas kieli. Uskon sen säilyvän, vaikka lisääntyvä kansainvälisyys vaatii englanninkielen osaamista. Ettei vaan joskusm tulevaisuudessa ruvetaan vaatimaan kiinankielen osaamista. En kuitenkaan toivo että sellainen aika koskaan koittaisi. Mutta venäjää olisi Suomessa hyvä osata. Joku ”viisas” onkin sanonut, että saksan kirjakielen isä oli pappi, Martin Luther. Suomen kirjakielen isä oli pappi, Mikael Agricola, mutta venäjän kirjakielen isä oli runoilija, Aleksander Puskin, ja sen huomaa!!

    • Useita kieliä on toki hyvä osata, mutta on hirveää, kun aletaan sekoittaa näitä kieliä kuten nyt meillä tapahtuu: englannin sanoja otetaan surutta käyttöön, niillehän voisi vallan hyvin keksiä suomenkielisen vastineen, jos sellaista käsitettä ei vielä ole kielessämme , esimerkkinä nyt vaikka tämä tietokone-sana. Suurtyö Agricolalla oli siinä, miten näitä sanoja kirjoitettiin, kun oli olemassa monia murteita.

      Agricolakin oli runoilija sen papistoimensa ohella ja hän loi monia uusia sanoja kuten vaikka mettinen (kyyhkynen), vehmas (laidun), hypäre (vuorenhuippu). Monet sanat ovat unohtuneet, koska jatkuvastihan syntyy uusia sanoja.

  4. Turkulaine sanoo:

    Tuollaiset sanonnat ovat aina vaan puoliksi totta.. Ei venäjän kirjakielen luoja ollut Puskin, vaan eräs toinen henkilö, jonka nimeä en nyt muista. Puskin kuitenkin kehitti kieltä. Hän oli suuri runoilija. Agricola ehti olla Tuurussa piispana vain hyvin lyhyen ajan, sillä jo marraskuussa 1556
    hän lähti Moskovaan Kustaa Vaasan käskystä. Se, että Kustaa Vaasa tunsi Agricolan, koitui hänen kuolemaksi. Puskinin kuolemaksi koitui se, että hänen vaimonsa oli Venäjän kaunein nainen.

  5. Voisimme siis sanoa: suo siellä, vetelä täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s