Onko tämä Mynämäen rumin taideteos?
*
Turussa on haeskeltu kaupungin ruminta julkista taideteosta. Itse haeskelin Mynämäen ruminta pystiä. Otin siitä valokuvan.
Hetkinen.…
On toki totta, että kaikki mikä on pantu jonnekin esille, ei aina ole taidetta. Harvoin muistomerkki on taidetta, tarkoitus lienee herättää lähinnä muistoja. Eihän nyt kukaan tosissaan voi väittää esim. jalustalle asettua Leninin päätä tai Adolf Ehrnrothin muistolaattaa taiteeksi! Monet pystit ovat katsojalle rumia tai kauniita katsojan maailmakuvan mukaan.
Turun museokeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Kiiski kirjoittaa aamun (13.8.) Turun Sanomien Mielipiteet-sivulla kauneudesta ja rumuudesta: “Kauneus on suhteellista. Mikään uutta luova esteettinen vastakulttuuri ei ole mahdollista ilman kehittynyttä ruman tajua. Kyse on näkökulmasta, jossa risteilee esteettisten arvoasetelmien lisäksi merkityksen pohdinta. Mitä tämä taideteos merkitsee? Mikä on taideteoksen suhde todellisuuteen? — Ruma on kiehtovaa – osoitus maailman rikkaudesta – olisiko kauneutta edes mahdollista kokea vailla ruman tajua?”
No, nyt pohdin Saarimaan merkitystä suomen kielelle katsellen tätä Mynämen teosta, joka tuo mieleen huolimattomasti pinotut betonilaatat: vahvalle pohjalle perustuu kielemme rakenne!
Hymyilevä eläkeläinen 
Mielestäni tämä Mynämäessä syntyneen kielentutkijan E.A.Saarimaan muistomerkki on hieno. Se kuvastaa sitä, miten vahvalla ja vankalla pohjalla kielemme on. Olen iloinen siitä, että hänelle on tällainen muistomerkki pystytetty. Missä tämä muuten sijaitsee Mynämäessä?
Muistomerkki on muistomerkki ja se voi olla noin onneton kuin tuo Saarimaan muistomerkkikin. Tuskin se pilaa Saarimaan merkitystä kielentutkijana. Haitanneeko tuo kyhäelämä tuossa vanhan yhteiskoulun nurkalla mitään, kun ei ole liikentäänkään tukkeena. Taiteellisia arvoja siinä on tosin vaikea nähdä. Samaa luokkaa on mielestäni Turussa oleva kirjaston nurkalla olevassa Aleksanteri I:n ja Bernadotten Venäläisten lahjoittamassa patsastelussa.
Lenin oleskeli tai oikeastaan piileskeli Turussa jonkin aikaa ja asui Puutarhakadun ja Käsityöläiskadun kulmassa olevan talon piharakennuksessa. Talo on edelleen pystyssä. Ja muistona tästä Turussa Aurakadun varrella lähellä Taidemuseota sijaitsevan kivitalon seinällä
Leniniä esittävä kuvalaatta.. Ja nyt Turussa on myös Aleksanteri I :n patsas. Neuvostoliittolaiset
turistit ihmettelivät aikoinaan sitä, että Helsingissä on aivan paraatipaikalla keisari Aleksanteri II:n
patsas. Eivät tietäneet tämän hyvän keisarin hallinnosta mitään. Keisari Aleksanteri II murhjattiin ja paikalle rakennettiin Pyhän veren kirkko.
Tämmöistä se on noitten suurmiesten kanssa. Onhan muuten sitä Aleksanteri II patsastakin pyritty poistamaan useitakin kertoja sieltä Helsingistä. SeTurussa oleva muistopatsas sisältää Aleksanteri I:n ja sen Ruotsin kuninkaan sen Bernadotten tapaamisen Turussa – kohta Suomi luovutetaan Venäjälle. Se on muuten todella kamala tekele, mitä lie aikansa elänyttä venäläistä realismia.