Cheek selätti stadionin perjantaina.
*
Nyt kun tämä Cheek-poika on laulanut pussinsa täyteen euroja esiintyessään täydelle stadionille, on syytä tarkastella musiikkitaidetta hiukan lähemmin. Entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki oli kyllä vielä misterinä ollessaan selvästi sitä mieltä, että Cheek- pojan musiikki ei ole mistään kotoisin, mutta ei Paavo paljon ole piitannut fiinimmästäkään musisoinnista kuten oopperasta.
Vasemmistolla menee muutenkin huonosti. Oikeistossa taas innostutaan ennemminkin Stubbin povihousuista ja twiittauksista kuin musiikista. Täysjärkiset tosin tviittaavat tuommoisille vain kintaalla. Politiikalla ei siis näytä olevan paljoakaan tekemistä musiikin kanssa. Viisasten kiveä on etsittävä muualta.
Kun rohkeasti kallistammekin korvamme kokeelliselle musiikille, löydämme monia selittäviä tekijöitä. Ymmärrämme nopeasti, että kaikki on musiikkia jos vähän kuuntelee. Törmäämme elämään ja olemiseen, haistatamme pitkät estetiikalle. (Tässä alankin lainailla rohkeasti TSn toimittajan Kari Salmisen tämän päivän etusivun artikkelia Kaikki on musiikkia, jos vähän kuuntelee.)
Kokeellinen musiikki “asettuu tapahtumisen avoimuuteen.” Jees! John Cage julistaa, että mikä tahansa ääni voi olla musiikkia, Jeee! On kuunneltava elämän ääntä: Se voi olla revontulen tai perhosen siiven ääntä, ääniaaltojen liikettä vedessä, korvan erottamattomia mutta kehossa tuntuvia matalia taajuuksia tai kasvien vahvistettua ääntä, sitä löytyy tietysti rockista, hiphopista, konemusiikista, jazzista – mistä hyvänsä, kirjoittaa Tanja Tiekso kirjassaan Todellista musiikkia.
Lisää ajatuksia äänistä: Olisi hyvä päästä eroon luokittelusta, joka rajaa äänet taiteeseen ja popkulttuuriin ja sulloo ne omine lajityyppiensä, esityspaikkojen ja vastaanottotapojensa karsinoihin. Musiikkia voi lähestyä myös hämmästellen. Musiikki ei ole oma maailmansa . Se on tässä maailmassa, ja se on kaikkialla.
Korvat siis auki! Mutta John Cagen teos 4´33´´ voisi olla Cheekinkin laulannan ylittävä kokemus: teoksessa pianisti tulee paikalle mutta ei soita mitään. Soittamatta voi olla koko orkesterikin. Mitähän jos Cheekin kokeilisi…
Nimi Cheek ei sano mitään, onneksi!
♥
Ei kyllä sano minullekaan. Lehdestä luin, että on nuorten suosikki.
Kaksi sanaa
1) Laurie
2) Anderson.
Selitä tarkemmin!
No siitä kokeellisesta musiikista varsinkin. Ja viitteenomaisesti myös klik omaan blogiini, lauantainen päivitys. Cheekit on aika pikkuperunoita oikeiden Tekijöiden rinnalla.
Just, just, ymmärrän,