Arkistot
-
Viimeisimmät artikkelit
- MIETISKELIJÄ: Syrizan menestys harmittaa oikeistoa, jopa pelottaa
- Hän katsoi hetken kuun ohi suoraan taivaaseen
- Laajoen taikuri pelasti pitkäpiimäisen kotiseutuperformanssin
- Kuka on istunut tuolissani?
- Mynämäkeläisten yhteinen kädenjälki
- Ihmeparantajan saarnat satoivat omaan laariin. Jalovaara keräsi miljoonan lupaehtojen vastaisesti
- Pakina: Uusi yhdistys Lääkärit ilman moraalia! Liity ja nauti!
- Usko tai älä: väkivalta on maailmassa vähentynyt
- Cheek puntarissa
- Yahya Hassan: ”Olen vitun vihainen vanhempieni sukupolvelle”
Viimeisimmät kommentit
Aihearkisto: novellit
Menneisyyden varjoja
Ihmisen ELÄMÄ rautakaide ruostuu VARJOT tanssivat
Ajan tekohampaat
Kun ajalle annetaan tarpeeksi aikaa, se tekee ihmeitä. Aika pureutuu ihmisen rakentamiin esineisiin, taloihin ja kokonaisiin kaupunkeihin. Ajan hammas jäytää talon seinää, kasvattaa asumattomaksi jääneen rakennuksen katolle sammalta ja pikku puraisuilla romahduttaa savupiipun. Ihminenkin joutuu ajan hampaisiin: ennen niin pulleat … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläiset, mynämäki, novellit, yhteiskunta
Avainsanat: aika, aistiminen, ajanhammas, elämä, runot
4 kommenttia
Kerjäläiset
Moldavalainen mustapartainen kerjäläinen työntää pahvimukin nenäsi alle ja uikuttaa, puheesta tunnistat sanat “yksi euro“. Pudotat taskusta löytämäsi kahden euron kolikon pahvimukiin. Moldavalainen ilahtuu ja tuikkaa suukon pokellesi. Tunnet itsesi suureksi hyväntekijäksi. Joku soittaa tuhruisessa aamussa kitaraa. Kiiruhdat askeleitasi, kävelet soittajan … Lue loppuun
Kategoria(t): novellit, yhteiskunta
Avainsanat: aistiminen, elämä, inhimillisyys, Kerjäläiset, raha
4 kommenttia
Pedofiiliko tuhma sana?
Onko joulupukki pedofiili? *** Luovan kirjoittamisen kurssilla oppii kaikenlaista. Itse olen oppinut, että pedofiili-sana on tuhma sana. Se pitää poistaa tekstistä, koska se on niin kauhea. Mutta eihän sana sinänsä ole kauhea; jos sen kääntää kreikasta, sana tarkoittaa lasten ystävää. … Lue loppuun
Kategoria(t): novellit, runoilijat, sano suoraan, yhteiskunta
Avainsanat: aistiminen, lapset, luovuus, opettajat, runoilijat, sananvapaus
12 kommenttia
Syksyn sävel
Viimeinen näytös oli ja meni. Kesäteatterin näyttämöllä ei liiku kukaan. Vain tuuli kahisuttaa kuivuneita kaisloja. Mattojen kuivaustelineet seisovat nöyrinä: itkevien naisten harmaa kuoro hyräilee jotain yksitoikkoista sävelmää. Kuoro laulaa hautajaislaulua: “Voi, sinä kaunis pesijätär, kaipaamme juuriharjasi suihketta räsymaton kirkkailla raidoilla, veden … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit, runoilijat
Avainsanat: aistiminen, elämä, kuolema
8 kommenttia
Pelto
Syksyinen pelto, leikkuupuimurilla pantu matalaksi. Murheellista ruskean sävyä. Nainen pellonreunalla. “ Voi ihmisen elämää”, nainen ajattelee runollisesti. Pellonojan mutavellissä lilluu rypistetty Marlboro-aski. Nainen kaivaa takustaan kameran ja alkaa napsia pellosta kuvia. Mies ajaa polkupyörällä pellonreunan hiekkatietä, nousee pyöränsä satulasta tullessaan … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläiset, mynämäki, novellit, yhteiskunta
Avainsanat: aistiminen, elämä, novellit, syksy
10 kommenttia
Kertomus ystävyydestä
Tyhmä ystävystyi illalla puutarhassa istuessaan talon seinällä liikkuvan ja rupattelevan varjon kanssa. Mutta sitten tuli syksy ja syyssateet. Tyhmä odotti ja odotti, hytisi kylmästä ja kastui läpimäräksi, sai yskää ja nuhaa. Viisas sattui kulkemaan ohi ja ihmetteli tyhmän tyhmyyttä . … Lue loppuun
Kategoria(t): ihmissuhteet, novellit
Avainsanat: aistiminen, elämä, kertomukset, ystävyys
2 kommenttia
Valo ja pimeys
Naakanpoikanen kyyristeli mattotelineen luona. Se ei äännähtänytkään, kun sitä lähestyi. Katsoi vain nappisilmillään. Kosketin sitä etusormellani. Se ei värähtänyt, ei rääkäissyt. Silitin kevyesti sen päätä, silitin lapsen unitukkaa. Se liikahti levottomasti. Rauhoittui sitten. Nostin sen maasta ja siirsin ruohikon reunaan … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmissuhteet, mynämäki, novellit, yhteiskunta
Avainsanat: aistiminen, elämä, inhimillisyys, naakka, valo ja pimeys
2 kommenttia
Kylmä kala
Kalakauppias oli laittanut raidallisen markiisin kalatiskin suojaksi. Varjossa oli viileää. Jäämurskan päällä köllötteli kaksi kuollutta kalaa. Maha oli viilletty auki ja suolet heitetty pellolle. Kalat nukkuivat silmät auki. Kumarruin katsomaan lähempää. Toinen kaloista ikään kuin iski silmää. Vilkaisin ympärilleni ja … Lue loppuun
Kategoria(t): eläimet, ihmissuhteet, mynämäki, novellit
Avainsanat: aistiminen, elämä, runoilijat
4 kommenttia
Extraterrestrial
Maata lähinnä olevasta Alfa Kentaurin tähtijärjestelmästä eksoplaneetta Gliese 581 c:ltä saapunut humanoidi toi tutkimusmatkaltaan mukanaan merkillisen kotilon. Sen sisällä oli ikään kuin säilöttynä suuri määrä pienen pieniä palleroita. Niiden käyttötarkoitusta alettiin tutkia. – Jotain elämää niissä on, mutta mitään hyötyä … Lue loppuun
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit, runoilijat
Avainsanat: aistiminen, elämä, extraterrestrial, humanoidit, inhimillisyys, punainen, unikot
2 kommenttia