Aihearkisto: novellit

Kavaluus

Syksyä on jo ilmassa. Sen tunnistaa jonkun joutomaan laidassa  tuulisella ilmalla , kun pelto-ohdakkeiden mykiöt ovat muuttuneet pehmeäksi,  valkoiseksi silkinhienoksi villaksi. Muuttuneet  angorakissanpoikasiksi ja juuri kuoriutuneiksi untuvikoiksi. Tuuli sieppaa vastasyntyneitä niskasta ja tanssittaa niitä isoina pilvinä. Tuuli lennättää, tanssittaa milloin … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit, runoilijat | Avainsanat: , , , , | 6 kommenttia

Arvoitus

Kuka on  työntänyt veneen vesille, soutanut airot kitisten? Mikä oli se aamu, mikä oli se kesä, jolloin kengät riisuttiin ja noustiin veneeseen? Mikä oli se joki, jota puut ja pensaat varjostivat, jossa kalat nukkuivat? Kuka nainen on istunut veneen keskituhdolla, … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmissuhteet, mynämäki, novellit, runoilijat | Avainsanat: , , , , | 6 kommenttia

Romantiikkaa

Romantiikkaa Kun Nihattulan vanhaisäntä käpyttelee päivittäisellä kävelylenkillään ja saapuu vanhan kivinavetan kohdalle, hän pysähtyy ja ottaa varmuudeksi nitron purkista kielen alle.  Navetan vintillä ei ole vuosiin käynyt kukaan eikä ole alapuolella olevassa navetassa ollut lehmiä. Ruoho rehottaa iloisesti vinttisillalla. Vanhaisäntä … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit, vanhukset | Avainsanat: , , , , , , | 6 kommenttia

Suomalaista ydinvoimaa

Suomalaista ydinvoimaa Oi, mikä näky! Eikö tämä olekin onnea? Kas tuossa; puhdasta ruista suomalaisen miehen ja naisen ranteeseen! Kas tuossa: puhdasta sinitaivasta, suomalaisen sinisilmät ja vastapestyt äidinkasvot! Kas tuossa: puhdasta atomisähköä joka kotiin suoraan Eurajoen turvallisesta ydinreaktorista…

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit, politiikka, runoilijat, sano suoraan, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , , , | 8 kommenttia

Salaisuus

Keinu Jättiläisomenapuussa kypsyy tuhat omenaa. Oksat riippuvat jo maahan saakka. Kun kierrän puuta, löydän oksistosta aukon. Joku on jättänyt kiireissään oven auki… …. ja näen suoraan lumottuun, hiljaiseen maailmaan, näen lapsuuteni pilviuniin. Tuossa keinuni! Se on ripustettu punaisilla silkkinauhoilla omenapuun … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit | Avainsanat: , , , , | 6 kommenttia

Mailataan (Pakinaperjantai 17.5.2013)

Mailaaminen oli ennenvanhaan tuskallista ja siinä tuhertui aikaa. * – Otapa nyt siitä mailanvarresta kiinni, noin, reipas ote, ja ei kun mailaamaan! Siinä ensimmäinen oppitunti mailan käytöstä. Sehän on perusasia mailaamisessa. – Ja ei kun ylämummoon! Mailaaminen ei ole aina … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmissuhteet, novellit, politiikka, sano suoraan, urheilu, Väkivalta, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , | 10 kommenttia

Pippurin purijat / Pakinaperjantai 24.8.2012

Kilpailukyvystämme syvästi huolestunut raumalaisnainen todistaa, että kotimainen mansikka on makeampi kuin kreikanpippuri. – Siitä pippurinpureskelusta jää kovin ikävä ja kasvas maku suuhun, nainen toteaa naurahtaen. * Suomen nykyinen  kilpailukyky huolettaa ajattelevia kansalaisia heti aamusta alkaen.  Akankannon ja saappaanheiton lisäksi suomalaiset … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, EU, ihmiset, novellit, politiikka, Voittaminen, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , , , | 23 kommenttia

Lemmenviemää (Pakinaperjantai 22.6.2012)

  * Muistin hyvin tämän oikopolun. Sitä pitkin kuljettiin lapsena tyttöjen kanssa uimalaitoksen rannasta kauppalan keskustaan.  Hiukan vanhempana tultiin juhannusjuhlilta kikattaen ja istuttiin pitkät ajat hiljaa  suuren kiven päällä, kuunneltiin metsän ääniä, nukkuvien lintujen  hengitystä. Ei uskottu enää keijuihin ja … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, feminismi, ihmiset, novellit, vanhukset, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , , | 8 kommenttia

Kiskojen viemä (Pakinaperjantai 8.6.2012)

Lapsuuden unelmat ovat suloisia. * Kun laittaa pennin rahan ratakiskolle ja odottaa, että juna ajaa sen yli, niin siitä rahasta tulee  semmoinen hassu. Naapurin  poikien kanssa niitä pennejä kesällä liiskattiin, vaikka pennillä sai kioskista yhden nallekarkin, tikkunekkuun tarvittiin viisi penniä. … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit | Avainsanat: , , , , | 8 kommenttia

Onnenhevonen

Otto Mäkilän onnenhevonen laiduntaa kukkaniityllä mutta myös kaupungeissa majailee onnenhevosia. * Kannan vasemmassa kädessäni torilta ostamaani amppelitomaattia. Oikeassa kädessä puristan laukkuani, ties mitä hampuuseja ja varkaita tulee vastaan tällä kävelykadulla. Tuossa jo ensimmäinen eukko ojentamassa Herätkää-lehteä, tuossa Punaisen ristin hymyilevä … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, novellit, taide, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi